1 Näkökulmia energiatulevaisuuteen ja insinöörien ilmasto-ohjelmaan Jukka Leskelä Energiateollisuus ry 21.10.2009, Helsinki.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Vihreä sähkö.
Advertisements

Energian tuotanto, käyttö ja päästöt Suomessa ja globaalisti
Sijoitusrahastomarkkinan trendejä Finanssialan Keskusliitto Markku Savikko.
CO2-raportti | 2014 SOMERON KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013.
Metsät ja hyvinvointi – metsien käytön mahdollisuuksia Sini Harkki Vapaus valita.
LUMA-viikko 2005 Kemia Kemian 4. kurssin ryhmä teki julisteita, joissa pohdittiin keinoja kasvihuoneilmiön heikkenemiseen.
Vihreän kasvun malli eli miten yhteiskunnan sähkön tarve turvataan ilman lisäydinvoimaa Oras Tynkkynen Helsinki.
Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri.
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Kansantaloutemme menestystekijät, uhat ja mahdollisuudet Tammikuun kihlaus –seminaari Pääjohtaja.
Jukka Heinonen, tutkija
Energiaseminaari eduskunnassa
Päästökaupan merkitys Kainuulle
Energiavuosi 2013 Kaukolämpö
RATKAISUNA RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. RAKENNETTU YMPÄRISTÖ  Aiheuttaa 40 % kasvihuonekaasupäästöistä  Kuluttaa 40 % energiasta  Teollisuutta tai liikennettä.
Ammatillinen koulutus Varsinais-Suomessa MUUTOSAJUREITA Kimmo Puolitaival Yksikön päällikkö Työllisyys-, yrittäjyys- ja sivistyspalvelut Varsinais-Suomen.
Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian esittely Tiedotustilaisuus VN:n linnan tiedotustila.
Energiateollisuuden Ilmasto- ja päästökauppaseminaari Arto Lepistö TEM.
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Maailmantalouden muutoksesta ja Euroopan talouden haasteista Erkki Liikanen Pääjohtaja Suomen Pankki.
1 MARKKINAKATSAUS RAHASTOPÄÄOMA SUOMALAISISSA SIJOITUSRAHASTOISSA.
Ilmastonmuutos ja energia
VIHREIDEN TYÖPAIKKOJEN MAHDOLLISUUKSIA Ville Niinistö
Irti fossiileista Puusta uusiutuvaa materiaa ja voimaa.
Voidaanko Euroopassa siirtyä uusiutuvaan energiatalouteen? Oras Tynkkynen Helsinki.
19.– , Tampereen Messu- ja Urheilukeskus
Energiavuosi Energiavuosi 2008 tiedotustilaisuus Energiateollisuus ry.
Energiavuosi 2012 Sähkö Energiateollisuus ry
Seitsemän syytä optimismiin Kööpenhaminassa Helsinki.
MITÄ KÖÖPENHAMINAN JÄLKEEN
Puun saatavuus Nordic Countries Capacity expansions have increased reliance on roundwood imports. Continental Europe Some potential to increase removals.
Uudet ulkomaiset yritykset v Lehdistötilaisuus Invest in Finland Tuomo Airaksinen
Taina Wilhelms 1 Sähkönkulutuksen neljännesvuositilasto.
Metsäteollisuuden tehdaspolttoaineet Suomessa 2012
Ilmasto-oikeudenmukaisuus Kuva: Friends of the Earth International.
Puheenvuoro ilmastofoorumissa Ilmastokampanjavastaava Lauri Myllyvirta
Markkinointiviestinnän panostusten kehittyminen vuonna 2006 vuoteen 2005 verrattuna SALDO % 43% 33% Kuva 1 Mainosbarometri.
Energinen Suomi.
Yrittäjien äänestyskäyttäytyminen 50,7 57,6 55,0 23,4 20,3 21,9 11,4 9,3 8,0 5,2 5,5 6,9 4,2 4,5 3,6 0,7 1,7 1,3 1,7 0,0 0,0 0,7 0,0 0,0 2,7 1,0 3,3.
Miten energiankulutus käännetään laskuun? Seminaari Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö.
Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia Mikä on elinkeinostrategian merkitys ja rooli ilmastostrategian valmistelussa ja toteutuksessa.
Sähkön tarpeen turvaaminen ilman lisäydinvoimaa Anni Sinnemäki
MONTAKO YDINVOIMALAA?. MISSÄ MENNÄÄN NYT? Ilmasto- ja energiastrategian mukaan kulutustavoite 2020 on 98 TWh/v Nousukaudella ( ) sähkön kulutus.
1 HE 116/2008 vp valtion talousarvioksi vuodelle 2009 (luku Energiapolitiikka) Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan työ- ja elinkeinojaosto
Tuulivoima Tekesin strategiassa
Tekesin ja innovaatiotoiminnan vaikutukset 2014
ESSI –HANKE Energia omavaraisuusohjelman luominen pilottialueille Hanketta koordinoi Vaasan yliopiston energiainstituutti Hankkeen toteuttajina Jyväskylän.
JUL 1 Energiatehokkuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Miten energian kulutus käännetään laskuun -seminaari Eduskunta
Eräitä näkökulmia ilmastokeskusteluun Anna Uusitalo Keski-Suomen ympäristökeskus.
Metsät ja ilmasto Miksi istuttaa puu tai mieluummin useampikin?
Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Asiantuntija Sampsa Nissinen.
Uusiutuva energia ja Suomi Timo Juurikkala.
Energiaratkaisut kestävässä taloudessa –avoimet energiaverkot
Sukunimi Salo 2009 Salon kaupungin energia- ja kasvihuonekaasutase vuodelle 2009.
Teuvo Aro Tampereen kaupunkiseudun teknisten palveluiden seutuseminaari Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi ”TAPRE”
Energiavuosi 2014 Sähkö Energiateollisuus ry.
– 10 kysymystä ja vastausta–
Energiavuosi 2011 Sähkö Energiateollisuus ry
Energiakatsaus Martti Kätkä Ryhmäpäällikkö.
Energiavuosi 2012 Sähkö Energiateollisuus ry
Energiavuosi 2016 Sähkö Energiateollisuus ry.
Jukka Leskelä Energiateollisuus ry
Energiantuotannon riskit/tulevaisuus s. 90
Energiavuosi 2017 Kaukolämpö
Energiavuosi 2017 Kaukolämpö
Päivitetty Energiateollisuus ry
Metallienjalostuspäivät 2014 Toimitusjohtaja Mika Nykänen Metallinjalostajat ry
Jukka Leskelä Energiateollisuus ry
Kari Tuutti Yksikönjohtaja, Long Products Outokumpu
Energiavuosi 2018 Sähkö Energiateollisuus ry
Energiavuosi 2018 Kaukolämpö
(päivitetty ) Energiateollisuus ry
Esityksen transkriptio:

1 Näkökulmia energiatulevaisuuteen ja insinöörien ilmasto-ohjelmaan Jukka Leskelä Energiateollisuus ry , Helsinki

2 Suomi - energian pieni suurvalta •EU:n suurin sähkönkulutus / asukasluku –Toiseksi suurin kokonaisenergian käyttö / asukas •EU:n kylmin maa –Lämmitystarve selvästi suurempi kuin esim. Ruotsissa •EU:n suurin bioenergian hyödyntäjä •Tehokas tuotanto ja siirto –EU:n toiseksi suurin yhteistuotantosähkön tuottaja –Yhteistuotantolaitosten paras keskihyötysuhde (83%) –Alhaiset siirtohäviöt •Huomattava energiateknologian viejä –Viennin arvo 5 miljardia / 2008 •EU:n halvin sähkö (ostovoimakorjattuna)

3 Energiateollisuuden näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat •Ilmasto on ykköskysymys •Maailmanlaajuinen sitoutuminen •Toimien tasapaino –Energiatehokkuus tuotannossa ja kulutuksessa –Uusiutuvat –Ydinvoima –Hiilidioksidin talteenotto ja muu panostus teknologian kehittämiseen •Hinnalla on väliä –Kustannustehokkaat ratkaisut –Suomi on EU:n energiaintensiivisin maa •Markkinaehtoinen ohjaus –Päästökauppa ensisijainen ohjauskeino –Uusiutuvan energian lisääminen mahdollisimman markkinaehtoisesti

4 Haasteesta mahdollisuudeksi - visiona hiilineutraali energiantuotanto •Sähkö ja kaukolämpö ovat hyvin vähäpäästöisiä, niillä on hyvä toimitusvarmuus ja kohtuullinen hinta –Vähentävät päästöjä monilla sektoreilla ja on merkittävä ratkaisu ilmastonmuutoksen torjuntaan •Lämmitys •Liikenne •Teollisuus •Palvelut •Suomen energiaosaamiselle on kysyntää ja vientinäkymiä –Energiatehokkaat prosessit ja laitteet –Bio- ja tuulivoimateknologia –Ydinvoimaosaaminen –Ym.

5 Skenaarioprosessi •Skenaariotyö tärkeää –Suomi poikkeuksellisen riippuvainen energiasta –Energia-ala pääomaintensiivisin –Suuret muutokset luvassa •Ilmastonmuutos •Energiavarat •Prosessi vähintään yhtä tärkeä kuin lopputulos –Jatkotyö vielä tärkeämpi kuin prosessi –Yhteiskunnallinen keskustelu välttämätöntä, tekniikan osaajien rooli keskustelussa oleellinen

6 Insinöörien ilmasto-ohjelman lähtökohdat ja tavoitteet •Hyvinvointi ja kilpailukyky •Kattaa merkittävän osan päästöistä •Kysyntä ja tarjonta hyvin käsitelty •Suomi-näkökulma voimakas –Enemmän painoa kansainväliselle viitekehykselle?

Ilmastokysymyksen mittaluokka - globaali muutostarve Lähde : UK DEFRA CO 2 -päästöt (GtC) Päästöjen perusura Kehittyneet maatKehitysmaat Päästöjen vakautustaso 550 ppm Päästöjen vakautustaso 450 ppm

8 Energiaan liittyviä päästöjä voidaan vähentää - mikään yksittäinen keino ei riitä CCS = hiilidioksidin talteenotto ja varastointi Päästöjen vähentämispotentiaalin jakautuminen maailmanlaajuisesti Lähde: IEA, VTT

9

10 Kumulatiivinen sähkösektorin investointitarve alueittain (World Energy Outlook 2006, reference scenario) Total OECD = 38% of world total Transition economies = 5% of world total Total developing countries = 57% of world total OECD North America OECD Europe OECD Pacific Transition economies China India Rest of developing Asia Africa Other Latin America Middle East Brazil billion dollars (2005) Power generationTransmissionDistribution EU noin 1700 miljardia dollaria

11 Kumulatiivinen sähkösektorin investointitarve alueittain (World Energy Outlook 2006, reference scenario) “Substantial investment is needed in OECD countries to replace ageing power plants & networks” OECDUnited States ChinaLatin America billion dollars (2005) Kapasiteetin korvausinvestoinnitKulutuksen kasvuinvestoinnit EU

12 Energialähteet ja omavaraisuus •EU:n energiaomavaraisuus •Kehitys 2005 – 2030 –Öljy 18 % … 7 % –Maakaasu 43 % … 16 % –Energia 50 % … 35 % Lähde: EU:n komissio

13 Päästötavoite ja päästökustannus? •Onko tavoitetaso liian alhainen? –Päästövähennystarve / teollisuusmaat 80-95% •Oletus CO2-hinnasta maltillinen euroa / t CO2 –Tästä seuraa monia asioita •Teknologiaoletukset •Muutoksen voima ja suuruus •Jne.

14 Lisätoiveita heräsi… •Millä ja miten Suomi elää 2050? –Insinöörikunnan näkemys yhteiskuntarakenteesta, elinkeinoista, miten teknologia vaikuttaa arkipäivään

15 Palveluiden liikevaihdon kehitys Kasvu yli 60 % vv Palveluiden sähkön käyttö on kasvanut 3 % vuodessa ( )

16 Teknologian kehitysoletukset melko vaatimattomia - osin seuraa alhaista kustannusoletusta •CCS ei Suomessa ja käsitelty vain kivihiilen ratkaisuna •Tuulivoiman oletetaan olevan tukitarpeessa ikuisesti •Liikkumisessa oletetaan ennemmin käyttäytymismuutoksia kuin teknologiaharppauksia •Ydinvoiman 4. sukupolvi ilman mainintaa •Bioenergia käsitelty paikallisena vailla kansainvälistä polttoainemarkkinaa •Energiatehokkuutta arvioitu nykyisten prosessien tehostamisnäkökulmasta, vaikka kaikki tuotantolinjat uusia 2050 •Teknologiaosaaminen Suomen kilpailukykytekijänä melko vaatimaton

17 Kiitos mahdollisuudesta kommentoida, toivottavasti keskustelu jatkuu! Jukka Leskelä Energiateollisuus ry p