Ominaisuudet Rakenne Tyyppimallit

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Laitteet ja käyttöjärjestelmät
Advertisements

Tietokonetekniikka 4 Tieto ja tiedon talletus
Tietokoneen käyttöjärjestelmä
Tietokoneen osat v.2.5 Ohjelman avulla perehdyt tietokoneen sisältämiin osiin. Liikuta hiirtä kuvien päällä. Osan löytyessä ja nimen tullessa näkyviin,
Apua Averkey Pro:n mahdollisiin teknisiin ongelmiin Rami Rajala EP-Engineering Oy
Luku 1. Siirtotekniikan käsitteitä – Taajuus
@ Leena Lahtinen Helia Ohjelman perusrakenteet 1. PERÄKKÄISRAKENNE 2. VALINTARAKENNE 3. TOISTORAKENNE.
Muistit, apumuisti, cd-, dvd-levyt ja asemat, USB-muisti
Active directory.
WLAN Tekijät: Petri Koskinen Miika Kulla Veli-Pekka Koskinen.
Tietokonetekniikka 3 Tietokoneen Rakenteen ja toiminnan perusteet
Tietokone Koostuu keskusyksiköstä, näytöstä, näppäimistöstä, hiirestä sekä muista mahdollisista lisälaitteista. Pöytäkoneiden lisäksi löytyy myös kannettavia.
Internetin toimintaperiaate ja käyttötavat
Oskari Ranta, Pekka Karppinen.  LVDS (engl. Low-voltage differential signaling)  Siirtonopeudessa päästään luokkaan Gbit/s.  LVDS-signaaleita käytetään.
Internet Maailmanlaajuinen tietokoneiden verkko
CD-ROM-asema mikrossa
Kiintolevyn osiointi.
Kuinka rakentaa tietokone itse
PC:n JA OHEISLAITTEIDEN PERUSTEITA
VMware workstation. VMware •Virtual Machine •Yhtiö perustettu vuonna 1998 •1999 julkaisi ensimmäisen tuotteen: VMware for workstations •2001 tuli VMware.
Uskomattoman jäynä esitelmä emolevyistä. Tehnyt toi Lasse Rajala.
ZigBee 2008 Huhtala, Järvelä. Esityksen rakenne Työn tavoitteet Perustietoutta IEEE standardi ZigBee-protokolla Käyttökohteet Toteutus.
Jukka Inget ja Olli Hellgren
EXtensible Markup Language
Etusivun otsikko Alarivit tulevat näin lorem ipsum dolor Lorem ipsum dolor sed diam TK00507 Mikrotietokoneet I 3 opintopistettä Petri Nuutinen.
Etusivun otsikko Alarivit tulevat näin lorem ipsum dolor Lorem ipsum dolor sed diam TK00507 Mikrotietokoneet I 3 opintopistettä Petri Nuutinen.
Perusopetuksen huoltajat 2014 Generated on :04.
ADSL Eetu Leppänen 02TL3.
Käyttöjärjestelmät Johdanto. Kurssimateriaalista 15 lukua, jotka vastaavat enemmän tai vähemmän 15 kahden tunnin pakettia Perustuu Gary Nuttin Operating.
Windows NT Mika Purmonen
Suse / OpenSuse Antti Hartikainen. Terminologiaa SUSE = Saksalainen monikansallinen yritys, asiakkaina yritykset. SUSE Linux Enterprise = SUSEn kehittämä.
Intel i7 vs Xenon. Xenon Valmistaja IBM Xbox 360 Julkaistu marraskuussa Toteutettu 90 nm valmistustekniikalla Versiot – Falcon, Opus, Jasper ja.
E-Commerce 2010: Business, Technology, Society 6e
Suunnitelma paperittomasta kokouskäytännöstä koko luottamushenkilöhallinnolle Kaupunginhallitus
Tiedon esittäminen.
2. Vuokaaviot.
Tietokone Koostuu keskusyksiköstä, näytöstä, näppäimistöstä, hiirestä sekä muista mahdollisista lisälaitteista. Pöytäkoneiden lisäksi on kannettavia tietokoneita.
Käyttöjärjestelmien käynnistyminen
TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op
Aritmeettinen jono jono, jossa seuraava termi saadaan edellisestä lisäämällä sama luku a, a + d, a+2d, a +3d,… Aritmeettisessa jonossa kahden peräkkäisen.
Aritmeettinen jono jono, jossa seuraava termi saadaan edellisestä lisäämällä sama luku a, a + d, a+2d, a +3d,… Aritmeettisessa jonossa kahden peräkkäisen.
Gentoo Linux Niina Salmi Oh5. Yleistä Línux levitysversio Gentoo alunperin kehitetty olemaan –nopea –luotettava –vakaa Kaikki sen ohjelmat asennetaan.
Tiedostomuodot Jussi Talaskivi atk-suunnittelija Jyväskylän yliopisto.
TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op ALU.
Väylät Mitä eri väyliä emolevyltä/tietokoneesta voi löytyä ja mitä ominaisuuksia niillä on?
WLAN Authors: Tuomas Leppänen e Kari-Pekka Luoma e Jari Matikainen e
Mittaustekniikka 26 AD-muuntimia Liukuhihna – Pipeline Muunnos tehdään useassa peräkkäisessä pipeline- asteessa, joissa kussakin ratkaistaan joukko bittejä.
Windowsin Historia. Yleistä historiaa Windows kehitettiin alun perin MS-DOSin käyttöliittymäksi. Ohjelmalla pyrittiin helpottamaan IBM:n tietokoneiden.
Testiverkon kellosynkronointi Antti Gröhn Työn lähtökohta: Verkossa testataan reititykseen ja palvelunlaatuun liittyviä menetelmiä aikaleimaamalla.
WMware, Wine, Win4Lin & Bochs Voiko windows-ohjelmia käyttää Linuxissa ?
Pinon ylivuodon estäminen Mikko Toivonen & Antti Mattila.
Suomen Lääkäriliitto | Finnish Medical AssociationLääkärit Suomessa | Physicians in Finland Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta 2014 Statistics.
Vaasan yliopisto Tietojenkäsittely TiTe.1020 Tietokoneiden luokitus E-Commerce 2010: Business, Technology, Society 6e Prentice Hall © 2010.
Rinnakkaisuus Järjestelmässä, jossa voi olla useita prosesseja rinnakkain suorituksessa voi tulla tilanteita, joissa prosessien suoritusta täytyy kontrolloida.
Merkistöstandardeista
SUSE linux Sami Kiviharju OH Historiaa.
Arkkitehtuuri prosessori esitelmä Itanium & TMS320C67x
TIES530 - Sulautettujen järjestelmien arkkitehtuurit
Keskusmuistitietokantahakemistot Vilho Raatikka Solid Information Technology Tietokannat NYT! Helsinki,
Ohjelma Mikro-ohjelmointi Symbolinen konekieli Osoitustavat.
Windows 2000 Jukka Stranden Marko Suhonen Käyttöjärjestelmät Seminaari 2006.
Mikro-ohjelmoitava tietokone
MS-DOS Tekijät: Antti Pohjonen Juho Vartiainen Ville Varma.
Kovalevy-liitännät Ahti Kare.
Tietokoneen osat. Prosessori  Osa joka suorittaa tietokoneen sisältämiä konekielisiä käskyjä  Intel ja AMD ovat ainoat yhtiöt jotka tekevät prosessoreja.
Tietokoneen toiminnasta ja rakenteesta
Millainen tietokone editointiin?
EDGE
Koneen kokoaminen.
Tietokoneen toiminnasta ja rakenteesta
Esityksen transkriptio:

Ominaisuudet Rakenne Tyyppimallit PC MIKROPROSESSORI Ominaisuudet Rakenne Tyyppimallit

Mikroprosessori Mikroprosessori on PC-tietokoneen tärkein yksittäinen komponentti. Mikroprosessori suorittaa ja tulkitsee ohjelma käskyt. Toimii yhdessä emolevyllä olevien ”apupiirien” kanssa. Näitä apupiirejä ovat mm. muistinohjainpiiri ja keskeytysohjainpiiri. Apupiirit muodostavat yhdessä ns. piirisarjan joka osaltaan määrittelee sen mitä prosessoria emolevyllä voi käyttää. P-K Aikuisopisto

Mikroprosessori Keskeytysjärjestelmään avulla jaetaan prosessoriaikaa oheislaitteille ja ohjelmille. Prosessori koostuu transistoreista. Transistorit ovat pieniä sähköisiä kytkimiä, joilla voidaan ohjata jännitettä ja siten muodostaa binäärikoodeja. Yleistäen: Mitä enemmän prosessorissa on transistoreja sitä enemmän laskentatehoa prosessorissa on. Vrt viivanleveys. Prosessorin toiminta perustuu sisäiseen käskykantaan jonka perusteella prosessorit voidaan jakaa RISC ja CISC malleihin. P-K Aikuisopisto

Mikroprosessorin lohkorakenne. Prosessori voidaan jakaa toiminnallisesti eri yksikköihin. Näitä yksikköjä ovat suoritusyksikkö, (EU), osoiteyksikkö (AU), väyläyksikkö (BU) ja käskydekooderi (IU) Osoite-yksikkö Väyläyksikkö Suoritusyksikkö ALU Käskydekooderi Rekisteri Ohjainyksikkö P-K Aikuisopisto

Mikroprosessorin lohkorakenne Väyläyksikön tehtävänä on hakea haluttu data väyliä myöten käsiteltäväksi ja käsittelyn jälkeen viedä se takasin väylään. Väyläyksikön noutama data puretaan sisäisiksi prosessorikäskyiksi käskydekooderissa. Käskydekooderin purkama data käsitellään suoritusyksikössä joka koostuu useista aliyksiköistä. Osoiteyksikön tehtävänä on muodostaa ulkoinen muistipaikkaosoite jonka avulla haluttu data voidaan hakea suoritettavaksi tai kirjoittaa takaisin haluttuun muistipaikkaan. P-K Aikuisopisto

Väylät Prosessori kuten kaikki muut laitteet on kytketty dataväylään, muistiväylään ja ohjausväylään. Dataväylää pitkin kuljetetaan varsinainen tieto/data. Dataväylä jakaantuu ulkoiseen ja sisäiseen dataväylään. Muistiväylään asetetaan ne muistipaikka osoitteet joissa olevaa tietoa halutaan käsitellä. Ohjausväylää pitkin kuljetetaan oheislaitteiden ohjaukseen tarvittava ohjausinformaatio. Väylän leveys määrää siinä kerrallaan kuljetettavan tietomäärän bitteinä P-K Aikuisopisto

Kellotaajuus Kellotaajuus on signaali jota käytetään tietokoneen laitteiden ajastukseen. Kellotaajuuden yksikkö on hertsi hz. Yksi edestakainen pulssi on yksi hertsi. Tietokoneen eri laitteet käyttävät eri kellotaajuuksia. esim muistit, cpu Sisäinen kellotaajuus on taajuus jolla prosessori toimii. esim. 633 MHz, 700 MHz Ulkoinen kellotaajuus on taajuus jolla esim. muistikammat toimivat. 66 MHz, 100 MHz, 133 ja 166 MHz Sis. kellotaajuus muodostetaan ulkoisesta kellotaajuudesta käyttämällä kerrointa. P-K Aikuisopisto

Prosessorien kotelointi Koteloinnilla tarkoitetaan sitä miten varsinainen prosessoriydin on pakattu. Kotelointityyppejä useita erilaisia kuten DIP, PGA, PPGA, FCPGA, SEC,SEC2 ja SEP Kotelotyyppi määrittelee myös sen minkälainen prosessorikannan suoritin tarvitsee. Kotelon tarkoituksena on suojata prosessoria, mahdollistaa liitäntäpinnien/liuskojen liittäminen prosessoriin sekä prosessorin tuottaman lämmön haihduttaminen. P-K Aikuisopisto

Prosessorien kotelointi FCPGA PGA DIP SEP SEC P-K Aikuisopisto

Prosessorikannat Suoritin Kantatyyppi Kanta 80486SX, DX, DX2, DX4 Socket 3 Pentium 60 ja 66 MHz Socket 4 Pentium 75 - 120 Socket 5 P-K Aikuisopisto

Prosessorikannat Suoritin Kantatyyppi Kanta Pentium DX4 Socket 6 Pentium MMX Socket 7 Pentium Pro Socket 8 P-K Aikuisopisto

Prosessorikannat Suoritin Kantatyyppi Kanta SEC Pentium2, SEC Pentium3,SEP Celeron SLOT1 Pentium3 FCPGA (Coppermine) Celeron PPGA Socket 370 AMD K7 Athlon, Amd Thunderbird SLOT A P-K Aikuisopisto

Amd Duron, Amd Thunderbird Prosessorikannat Suoritin Kantatyyppi Kanta Amd Duron, Amd Thunderbird Socket A Pentium4 Socket 423, Socket 478 Intel XEON Socket 603 Socket 604 P-K Aikuisopisto

Prosessorikannat Suoritin Kantatyyppi Kanta Itanium 733~800 (Merced) PAC418 Itanium > 800 PAC611 Athlon 64 Socket 754 P-K Aikuisopisto

Prosessorikannat Suoritin Kantatyyppi Kanta AMD Opteron Socket 940 P-K Aikuisopisto

Intel 8088 - 8086 Intel 8088 CPU Ensimmäisessä ns. PC:ssä, jonka IBM julkaisi nimellä PC Dataväylänleveys 8 b. Max. osoiteavaruus 1MB (osoiteväylä 20 b.) Toimi vain reaalitilassa kellotaajuus 4,77, 8, 10 MHz 8087 matematiikkaprosessori kytkettävissä rinnalle Intel 8086 CPU IBM:n PC/XT:ssä Dataväylänleveys 16 b. Kellotaajuus ja osoiteväylä kuten 8088 8087 matematiikkaprosessori kytkettävissä rinnalle toiminta vain reaalitilassa P-K Aikuisopisto

Intel 80286 - 80386 Intel 80286 CPU Intel 80386 CPU seuraaja 8088/8086 Cpu:lle Dataväylänleveys 16 b. Toiminta reaali- ja suojatussa tilassa (Real / Protected Mode) kellotaajuus 20 MHz:n asti max. osoiteavaruus 16 MB osoiteväylänleveys 24 b. Käskykantaa optimoitu Reaalitilassa toimii kuin 8088 CPU, sen kaikkine rajoituksineen rinnalle saatavilla matematiikkaprosessori 80287 IBM:n valmistama AT (Advanched Technology) Intel 80386 CPU Ensimmäinen 32-bittinen CPU toiminta reaali-, suojattu- ja virtuaalitilassa yhteensopiva aikaisempiin CPU:hin Muistinhallintayksikkö max. osoiteavaruus 4 GB osoiteväylänleveys 32 b. Kellotaajuus 16, 20, 25, 33, 40 Mhz (huom. voi vaihdella) valmistettu edullisempi SX-versio, jossa ulkoinen väylänleveys 16 bittiä, ja sisäisesti 32 bittiä. Rinnalle 80387 matem.CPU P-K Aikuisopisto

Intel 80486 Prosessoriin integroitu sisäinen 80487-matematiikkaprosessori sisältää 8 kilotavun sisäisen L1-tason välimuistin, Cache Käskyjen suoritusaikaa lyhennetty (vrt RISC-prosessori) Dataväylä 32-bittinen Kellotaajuus 25, 33, 50, 66, 75, 90, 100, 120 Mhz max. osoiteavaruus 4 GB osoiteväylien määrä 32 bittiä Suuremmat nopeudet saatu ylikellottamalla CPU:n sisäistä kellotaajuutta. Esim. 80486DX2-66 on sisäisesti 66 MHz mutta ulkoisesti 33MHz tai vastaavasti 80486DX4-100 on sisäisesti 100MHz ja ulkoisesti 33MHz, jolloin prosessori toimii tehokkaammin. Prosessorista kehitettiin edullisempi SX-versio, josta oli poistettu matematiikkaprosessori. P-K Aikuisopisto

Intel Pentium sisäinen dataväylänleveys 32 bittiä ulkoinen dataväylänleveys 64 bittiä prosessorin iän mukaan sisälsi tai ei sisältänyt MMX-laajennusta sisäinen L1-tason välimuisti 16 kilotavua, joka jakautuu 8 kilotavun ohjelmaosalle sekä 8 kilotavun dataosalle välimuistinhallintatekniikkana WRITE BACK max. osoiteavaruus 4 GB osoiteväylien lukumäärä 32 bittiä / 32 fyysistä johdinta emolevyllä superskalaariarkkitehtuuri, jossa prosessori pystyy suorittamaan kahta samanaikaista käskyä, paitsi HYPPY-käskyn aikana jolloin yksi käsky yhdellä kellojaksolla. MMX on intelin kehittämä teknologia, jolla tehostetaan multimediatoimintoja MMX CPU sisältää 8 uutta rekisteriä ja 57 uutta sisäistä käskyä, joita voidaan suorittaa rinnakkain mahdollistaen äänen ja kuvan yhtäaikaisen esityksen P-K Aikuisopisto

Intel Pentium Pro Sisäinen dataväylänleveys 300 bittiä ei sisällä MMX -laajennusta sisäinen L1-tason välimuisti 16 kilotavua, joka jakautuu 8 kilotavun ohjelmaosalle sekä 8 kilotavun dataosalle kuten tavallinenkin Pentium Prosessoriin integroitu myös L2-tason välimuisti, joka normaalisti sijaitsee emolevyllä joko SRAM-piireillä tai pipeline-burst:na. Muistin koko 256 tai 512 kilotavua ei yhteensopiva muiden Pentium prosessoreiden kanssa, vaatii oman liityntänsä, Socket 8 Välimuistinhallintatekniikkana WRITE BACK Ulkoinen dataväylänleveys 64 bittiä max. osoiteavaruus 64 GB osoiteväylien lukumäärä 36 bittiä / 36 fyysistä johdinta emolevyllä superskalaariarkkitehtuuri, jossa prosessori pystyy suorittamaan kolmea (sis. 3 pipelinea) samanaikaista käskyä. Käskyjä voi olla jonossa jokaisessa ns. putkessa, lukuun ottamatta 16 bittisiä ohjelmakäskyjä. P-K Aikuisopisto

Intel Pentium II Sisältää MMX -laajennuksen Ei yhteensopiva muiden Pentium prosessoreiden kanssa, liityntänä Slot 1 sisäinen L1-tason välimuisti 32 kilotavua, joka toimii prosessorin kellotaajuudella, 16 kilotavua ohjelmalle ja 16 kilotavua datalle. Prosessorin kanssa samalle piirilevylle integroitu L2-tason välimuisti, jolla nopea siirtoväylä CPU:lle. Nopeus puolet CPU:n kellotaajuudesta, esim. 300 MHz:n Prosessorin L2-tason Cache toimii 150 MHz:n taajuudella. Kotelointina S.E.C => Single Edge Contact, jossa samassa kotelossa Prosessori ja ulkoinen välimuisti L2-välimuistissa käytetään virheenkorjaavaa ECC-muistinkäsittelytekniikkaa ulkoisen dataväylän leveys 64 bittiä max. osoiteavaruus 64 GB P-K Aikuisopisto

Intel Pentium III Markkinoilla useita eri versioita arkkitehtuurin ja koteloinnin mukaan. Katmai, Coppermine jotka ovat arkkitehtuurivariaatioita P-III:a SECC2 ja FC-PPGA jotka ovat kotelointityyppiversioita P-III:a Saatavissa 450 MHz – 1.113 GHz Pohjautuu Pentium II rakenteeseen johon on kuitenkin lisätty muutamia laskentatehoa parantavia uudistuksia. P-K Aikuisopisto

P-III:n ominaisuuksia SSE käskyt. 70 prosessorin sisäistä käskyä jotka nopeuttavat liukuluvuilla (desimaaliluvuilla) laskemista. ATC ”Advanced System Buffering” L2 välimuistikanavaa on laajennettu 64 bittisestä 256 bittiseksi, jonka ansiosta välimuistin käsittely nopeutuu. Prosessorissa sisäinen sarjanumero jolla jokainen prosessori on yksilöity. Tämä ominaisuus voidaan tarvittaessa kytkeä pois päältä. Toi mukanaan uusitun määrittelyn emolevyn tarjoamille jännitteille koska käyttää eri jännitteitä kuin aiemmat prosessorit. VRM 8.4 Advanced System Buffering joka tarkoittaa kasvatettuja puskurimuisti määriä. Suorittimen käyttöjännitteet vaihtelevat mallin mukaan 1,65V – 1,75V P-K Aikuisopisto

Intel Pentium III Katmai Ensimmäinen versio P-III prosessorista 450 – 600 MHz 100 FSB (väyläkello) L1 32KB L2 512KB ½ suorittimen kellotaajuudella 0.25 mikronin valmistustekniikka SECC2 kotelointi SLOT1 liitäntään. Suorittimen jännite 1,65V P-K Aikuisopisto

Intel PIII E,B ja EB Coppermine Pentium III myöhempi versio 500 – 1133 MHz 100 – 133 MHz FSB 32 KB L1 256 KB L2 prosessorin kellotaajuudella. 0.18 mikronin valmistustekniikka Kotelointina joko SECC2 tai FC-PGA Suorittimen jännite 1,65v – 1,75V Suorittimen tyypin perässä näkyvä E tarkoittaa 133 MHz FSB väylätaajuutta. Copperminejen yhteydessä B tarkoittaa että väylätaajuus on 100 MHz P-K Aikuisopisto

Intel PIII Tualatin 1.2 GHz 0.13 mikronin tekniikka vrt. 0.18 Copperminessa > pienemmät käyttöjännitteet > pienempi lämmöntuotto Tualatin käyttää 1.474 V Coppermine 1.75 V Muuten käyttää samaa tekniikkaa kuin Coppermine: 133 FSB, 32 Kt L1 256 Kt L2 P-K Aikuisopisto

PPGA prosessori SLOT1 kantaan PPGA – SLOT 1 konvertteri ensimmäinen versio Jumpperointi CPU jänniteelle ja väylätaajuudelle 133 MHz:n väylä P-K Aikuisopisto

Intel Pentium4 Kellotaajuus 1.4 – 2.8 GHz Käyttää uutta Netburst prosessori arkkitehtuuria, jossa parannuksia aiempaan mm: Hyper Pipeline Technology joka mahdollistaa suuremmat kellotaajuudet, Rapid Execution Engine eli suuremmalla kellotaajuudella toimivat arismeettisloogiset yksiköt SSE2 ( 144 uutta käskyä ) joka nopeuttaa esim. 3D objektien piirtoa. Vaatii uuden Socket-423 tai myöhemmin ilmestyvän Socket-478 kannan emolevyltä. Perustuu 0.18 mikronin valmistustekniikkaan. 1.75 V käyttöjännite Ei tuota niin paljon lämpöä kuin esim. AMD Thunderbird P-K Aikuisopisto

Intel Pentium4 Willamette Max. 2.8 GHz Vaatii i850 piirisarjan: AGP 4X tuki Ultra ATA/100 tuki Vaatii tällä hetkellä RDRAM muistia. Myöhemmin toimii ehkä myös SDRAM ja DDR SDRAM muisteilla. Vaatii uuden ATX 2.03 mukaisen kotelon ja powerin jossa emolevylle ylimääräinen virtajohto ja muuttuneet emolevyn kiinnityspisteet. P-K Aikuisopisto

Pentium 4 Northwood max 3.2 GHz muita malleja 2.0A, 2.2, 2.4, 2.5, 2.6, 2.66, 2.8, 3.0 ja 3.2 GHz 2.0A:ssa A on erotuksena aiemmasta 2GHz prosessorista uusi 0.13 mikronin ydin 1.5 V käyttöjännite = viileämpi kuin aiemmin L2 cache kasvanut 256 Kt. -> 512 Kt. käyttää Socket-478 kantaa P-K Aikuisopisto

Pentium 4 Northwood uusimmat yli 3 GHz P4 suorittimet käyttävät Hyperthreading tekniikkaa- > suoritin näkyy järjestelmälle kahtena eri suorittimena. tekniikka kehitetty alun perin Xeon prosessoreille. 3.2 GHz hinta 12.8.2003 689 € P-K Aikuisopisto

Intel Northwood piirisarjat P-K Aikuisopisto

Intel Celeron Intelin edullisempi prosessori PII:sta, josta riisuttu ulkoinen L2-välimuisti piirilevyltä pois Sisältää MMX-laajennuksen Ei yhteensopiva muiden Pentium prosessoreiden kanssa, liityntänä Slot 1 kuten Pentium II:kin sisäinen L1-tason välimuisti 32 kilotavua, joka toimii prosessorin kellotaajuudella, 16 kilotavua ohjelmalle ja 16 kilotavua datalle. Kotelointina SEPP => Single Edge Processor Package Ulkoinen dataväylän leveys 64 bittiä, max. osoiteavaruus 64 GB P-K Aikuisopisto

Intel Celeron 300A ja 333 Sisältää ensimmäisestä Celeronista poiketen 128 kt L2-tason välimuistin, joka toimii suoraan prosessorin kellotaajuudella. Liitäntäväylänä SLOT-1 Työasemakäytössä käytännössä lähes yhtä nopea kuin Pentium2 Ei suositella palvelinkäyttöön pienen välimuistinsa takia. P-K Aikuisopisto

Intel Celeron PGA Muuten sama kuin aikaisempi 300a ja 333 Celeron mutta pakattu pga-koteloon. Saatavana 366, 400, 433, 466, 500 MHz ja nykyisin aina 1.1 GHz asti Vaatii oman kannan: Socket 370 Voidaan liittää SLOT-1 emoon erityisellä sovitinkortilla, joka hoitaa tarvittavan mekaanisen sovituksen ja jännitteiden muuntamisen prosessorille sopiviksi. P-K Aikuisopisto

Intel Celeron Tualatin Kellotaajuus 2.6 GHz Vähän virtaa kuluttava Tualatin core. 100 MHz ulkoinen väylä 32 Kt L1 cache 256 Kt L2 cache 0.13 mikronin tekniikka Socket 370 kantaan Vaatii Intel 810 B2 stepping, 815 EPT tai VIA Apollo Pro 133T piirisarjan. 12.8.2003 2.6 GHz 120€ P-K Aikuisopisto

Intel Pentium Xeon Tarkoitettu raskaaseen työasema ja palvelin käyttöön. Xeon prosessoria on tehty sekä PII että PIII ytimen pohjalta. 400 MHz – 1.7 GHz Optimoitu 32 bit sovelluksille Netburst tekniikka joka mahdollistaa nopean prosessorin sisäisen tiedonsiirron. Vaatii oman piirisarjan 440GX työasemiin 450NX palvelimiin ei tue AGP:ä RAM: 8 Gt. asti Saatavissa SEC ja PGA koteloituina P-K Aikuisopisto

Muut Intel-yhteensopivat CPU:t CYRIX 6x86MX sis. MMX-laajennuksen liityntänä Socket 7, emolle P55C-asetukset sis. L1- tason välimuisti 64 kilotavua jakautuen ohjelmakoodille ja datalle, Write Back superskalaariarkkitehtuuri ulkoinen dataväylä 64 bittiä sisäinen dataväylä 64 bittiä osoiteväylä 32 bittiä, max. osoitettavissa oleva muistiavaruus 4 GB M II sisäinen L1-tason välimuisti 64 kilotavua jakautuen ohjelmakoodille ja datalle, Write Back liityntä Socket 7, (P55C) P-K Aikuisopisto

Muut Intel-yhteensopivat CPU:t AMD K5 superskalaarinen ydinarkkitehtuuri (neljä käskyä yhdellä kellojaksolla) pinni (jalka) yhteensopiva Pentiumin kanssa (ei Pro ja P II) sisäinen L1- välimuisti 24 kilotavua, josta 16 kilotavua ohjelmakäskyille ja 8 kilotavua datalle liityntänä Socket 7 K6 Pentium II -prosessorille kilpailija RISC86® superskalaariarkkitehtuuri seitsemän rinnakkaista suoritusyksikköä sisäinen L1-tason välimuisti 64 kilotavua 32 kilotavua ohjelmakoodille ja esikääntäjälle 32 kilotavua kaksiporttista WriteBack -muistia datalle yhteensopiva aikaisempien Pentium-prosessoreiden kanssa (ei Pro ja P II) P-K Aikuisopisto

Muut Intel-yhteensopivat CPU:t AMD K5 AMD K6 P-K Aikuisopisto

Muut Intel-yhteensopivat CPU:t Amd K7 - Athlon Saatavissa 500 MHz – 1.1 GHz Superskalaari arkkitehtuuri ( 9 käskyjen suorituslinjaa Alpha EV6 väylätekniikka. Ulkoinen väylä 200 MHz: asti 3DNOW tuki L1 välimuistin koko 128 kt L2 välimuistin koko 512 kt -8 Mt välimuisti joko ½ (700MHz)tai 2/5 (750-850MHz) prosessorin kellotaajuudesta Vaatii oman kannan emolevyltä SLOT-A 0.25 – 0.18 mikronin valmistustekniikka Vaatii oman piirisarjan emolevyltä. Amd 750 (Irongate). Myös muita piirisarjoja tulossa. P-K Aikuisopisto

Amd K7 - Athlon Thunderbird 750 MHz – 1.33GHz 0.18 mikronin viivanleveys 100 MHz FSB Prosesorin käyttöjännite 1.7v- 1.85 V. Prosessori käy melko kuumana L1 128 Kt L2 256 Kt prosessorin kellotaajuudella. Vaatii joko SLOT-A tai Socket-462 (Socket-A) kannan emolevyltä Käyttää rakenteissaan kuparia poiketen perinteisestä alumiinista Prosessoria tukevia piirisarjoja esim. VIA KM133 käy. AMD:ä myös oma 750 ja 760 piirisarjansa. P-K Aikuisopisto

Amd Duron (entinen Spitfire) Perustuu Athlon tekniikkaan Suunniteltu kilpailemaan Celeronin kanssa 600, 650, 700, 800, 900 MHz ja 1 GHz 0.18 mikronin viivanleveys 100 MHz FSB Alpha EV6 väylätekniikalla 128 Kt L1 välimuisti 64 Kt L2 välimuisti prosessorinkellotaajuudella. ( Athlonissa 256 Kt.) Vaatii Socket-A kannan emolevyltä. 0.18 mikronin valmistustekniikka. Sopiva piirisarja esim. VIA KT133 P-K Aikuisopisto

AMD Duron Morgan 1.3 GHz sisäinen kellotaajuus. 100 MHz ulkoinen väylä. Morgan corella 0.18 (Palomino) mikronin tekniikka 128 Kt L1 cache 64 Kt L2 cache 462 kantaan. Nopeampi kuin 1.2 Celeron suuremman L1 cachen ansiosta. 1.3 GHz 12.8.2002 36 € P-K Aikuisopisto

AMD Duron Throughbread perustuu AthlonXP:e alun perin suunniteltuun Throughbread ytimeen. saatavissa 1.4, 1.6 ja 1.8 GHz taajuuksilla. 128 kt. L1, L2 256 kt. 266 FSB P-K Aikuisopisto

AMD Athlon XP AMD:n uusin prosessori jossa prosessoritehoa on haettu ei niinkään kellotaajuutta nostamalla kuin tehostamalla prosessorin sisäistä toimintaa = QUANTISPEED tekniikka XP prosessori suorittaa enemmän prosessorin sisäisiä käskyjä per kellojakso kuin Intel:n vastaavat prosessorit. Intel nojaa edelleen raakaan laskentanopeuteen kellotaajuutta nostamalla. XP = Extreme Power P-K Aikuisopisto

AMD Athlon XP Prosessori on nimetty niin että se kertoo minkälaista Intel:n prosessoria se laskenta teholtaan vastaa. Esim. XP 1500+ (1333 MHz) vastaa 1500 MHz Intel prosessoria. AMD pyrkii muuttamaan asiakkaiden käsitystä, mitä enemmän kellotaajuutta = sitä tehokkaampi prosessori kehittämällä oman puolueettoman testiohjelmiston prosessorien testaamiseksi. P-K Aikuisopisto

AMD Athlon XP P-K Aikuisopisto

AMD Athlon XP Uusi kotelointi jonka ansiosta parempi lämmönjohtokyky ja ruskea väri. Socket-A kanta L1 cache 128 Kt. L2 cache 256 Kt FSB 266 MHz SSE2 tuki (3dNow Professional) Piirisarjat AMD-760 MP (multiprosessor) AMD-760 AMD-750 P-K Aikuisopisto

AMD Athlon XP tukevat piirisarjat 7.2.2002 P-K Aikuisopisto

AMD XP 2000 /2100 sisäinen kellotaajuus 1.67 GHz XP2000 ja 1.73 GHz XP2100 0.18 mikronin Palomino Core sama core kuin aikaisemmissa XP prosessoreissa 128K of L1 cache, 256K L2 cache 1.75V jännite Socket A kanta Hinta 27.8.2002 166 € P-K Aikuisopisto

AMD Athlon XP 2200+ 0.13-mikronin Thoroughbred core Thoroughbred periaattessa vain kutistettu Palomino core ilman uudistuksia käyttöjännite tosin alempi kuin aikaisemmissa XP prosessoriessa. 128K of L1 cache, 256K L2 cache 1.75V jännite Socket A kanta Hinta 27.8.2002 204 € P-K Aikuisopisto

Palomino / Thoroughbred 1500 – 2100 + 1700 - 2200 + P-K Aikuisopisto

Thoroughbred käyttöjännitteet P-K Aikuisopisto

AMD Athlon XP 2400+ ja 2600+ 0.13-mikronin Thoroughbred B core 128K L1 and 256K L2 1.65V core jännite 2400+ 2.0 GHz sisäinen kellotaajuus ja XP 2600+ 2.13 GHz sisäinen kellotaajuus. P-K Aikuisopisto

AMD Athlon XP 3200+ Barton 200 MHz FSB Socket 462 L2 cache at 512 KB 0.13-mikronin Thoroughbred B core piirisarjoja: Nvidia's nForce 2, VIA KT400A, SiS748 jännite 1.65V maks. toiminta lämpötila 69 C hinta 12.8.2003 406€ P-K Aikuisopisto

AMD Athlon historia P-K Aikuisopisto

AMD Opteron Prosessorissa tuki olemassa oleville 32-bittisille ja tuleville 64-bittisille sovellusohjelmille ja käyttöjärjestelmille suoraan rautatasolla AMD64 arkkitehtuurin kautta x86 koneissa. (vrt. Intelin tuleva Itanium joka pystyy ajamaan 32-bittisiä ohjelmia vain emuloimalla) Prosessoriin integroitu muistiohjain.Tiedonsiirtonopeus 5.3 Gt./sek. Muisti toimii prosessorin kellotaajuudella. Uusi hypertransport teknikka joka nopeuttaa oheispiirien välistä tiedonsiirtoa jopa 48 kertaiseksi verrattuna nykyisiin järjestelmiin. Vähäinen virran kulutus. P-K Aikuisopisto

AMD Opteron - mallit Tyyppimerkintä mallia XYY X kertoo onko prosessori 100, 200 vai 800 sarjaa. Esim. 1XX, 2XX tai 8XX 1XX = yhden suorittimen järjestelmät. 2XX = kahden suorittimen järjestelmät. 8XX = maks. 8 suorittimen järjestelmät. YY kertoo prosessorin tyypin mallisarjan sisällä esim. X40, X42, X44 vaikuttaa lähinnä suorittimen kellotaajuuteen Esim AMD Opeteron 240 mahdollistaa 2 suorittimen järjestelmän ja toimii 1.4 GHz. P-K Aikuisopisto

AMD Opteron P-K Aikuisopisto

Athlon 64 Tulossa 64-bittinen AMD Athlon 64 (entinen Clawhammer). 64-bittinen prosessori työasemiin ja kannettaviin. Julkaistaan syyskuussa. Tuki 32- ja 64-bittisille sovellusohjelmille ja käyttöjärjestelmille. P-K Aikuisopisto

AMD XP vs. Intel Pentium 4 Tällä hetkellä 8.8.2003 Intelin Pentium 4 3.2 GHz Northwood on markkinoiden nopein prosessori. AMD XP 2600+ teho/hinta suhteeltaan paras valinta. P-K Aikuisopisto

AMD XP vs. Intel Pentium 4 AMD suorittimissa prosessorien sisäisten käskyjen käsittelemiseen tarkoitettu ns. ”liukuhihna” on lyhempi -> käskyjen suorittaminen tehokkaampaa, mutta kellotaajuuden nostaminen vaikeaa. Intel suorittimien liukuhihna vastaavasti pitempi kuin AMD:llä -> tehot haetaan korkeampina kellotaajuuksina. P-K Aikuisopisto

Tulossa olevia prosessoreja Intel aikoo julkaista Pentium 5 3,06GHz -prosessorin vielä vuoden 2003 loppuun mennessä. Intelin 0.09µm Prescott-prosessoreita on odotettavissa 2003 vuoden puolessa välissä. 0,09 mikronin viivanleveys, 800 MHz FSB 12 uutta sisäistä käskyä, alkaen 3,2 GHz Itanium joka on ainoastaan palvelimiin tarkoitettu 64-bittinen suoritin. ei pysty ajamaan rautatasolla 32-bittisiä ohjelmia, vaan ajaa niitä emuloimalla. P-K Aikuisopisto

Prosessorien eri toimintatilat Real Mode / Reaalitila 8088-CPU:n toimintatila, jossa maksimimuistimäärä 1MB. Muistialueita ei voida suojata, mikä on puute moniajo- ja monen käyttäjän käyttöjärjestelmissä. Ei muistinhallintatoimintoja ylämuistialueiden käyttöön Protected Mode / Suojattu tila, 80286-CPU:sta lähtien mahdollistaa yli 1 megatavun menevät RAM muistit osoite muodostetaan kahdesta rekisteristä peräkkäin, jolloin saadaan 32-bittinen osoite osoitteen muodostamisen vuoksi vanhemmat sovellukset (tehty 8088/8086 varten) eivät toimi käytössä muistinhallintaohjelmia, kuten Himem.sys, jotka mahdollistavat ylämuistialueiden käytön. Prosessorin tilaa vaihdellaan suojattuun tilaan kun dataa siirretään perusmuistin ja jatketun muistin välillä Virtual Mode / Virtuaalitila, 80386-CPU:sta lähtien prosessori voi toimia kuten useampi 8088-CPU => moniajo, Task Switching. Ei todellista moniajoa, vaan prosessori pystyy nopeasti vaihtamaan eri tehtävien välillä Jokaisella ohjelmalla oma muistialue, jonka näkee kuin samassa osoitteessa oleva perusmuisti, näin useampi DOS-sovellus voi toimia ns. yhtä aikaa. Esim. Windows käyttää 386 Enhanced -tilaa ajaessaan useampia DOS-sovelluksia. P-K Aikuisopisto

Prosessorin jäähdytys Prosessorin toiminta tuottaa lämpöä. Prosessorilla on aina tietty maksimi toiminta lämpötila, joten lämpö on haihdutettava jotenkin. Käytettään ”siilejä”, tuulettimia, vesijäähdytystä yms. Liian kuuma prosessori ”jämähtää” tai pahimmassa tapauksessa menee rikki. P-K Aikuisopisto

Jäähdytys P-K Aikuisopisto

Jäähdytys Uudet AMD XP Througbread mallit vaativat erityisen hyvän prosessori tuulettimen pienentyneen ytimen takia. metalleista parhaan lämmönjohtokyvyn suorittimesta siiliin tarjoaa kupari. P-K Aikuisopisto

Jäähdytys P-K Aikuisopisto

Jäähdytys Prosessorin alla oleva lämpödiodi on nykyisin korvattu jo prosessorissa itsessään olevilla lämmöntarkkailu järjestelmillä. P-K Aikuisopisto

Jäähdytys Näinkin voi käydä jos jäähdytys pettää \\aikoj1\aikojtt$\aikojttyleiset\materiaalit\laite\THG_CPU_Cooling.avi P-K Aikuisopisto

SHIMM levy Mikä on shimm? Shimm on metallilevy joka asetetaan prosessorin päälle suojaamaan sitä ja johtamaan lämpöä. Amd:n prosessoreiden coret ovat helpommin hajoavia kuin Intelin coret.. P-K Aikuisopisto

Termejä Sisäinen kellotaajuus ( Core Frequency )= sisäistä kellotaajuutta käytetään prosessorin sisäisten käskyjen tahdistamiseen. Ulkoinen kellotaajuus (FSB) = kellotaajuus jolla esim. muistikammat toimivat. L1 ja L2 = välimuistityyppejä joita käytetään lukuoperaatioiden nopeuttamiseen. Prosessorin käyttöjännite (Core voltage ) = prosessorin tarvitsema jännite. I/O voltage ulkoinen jännite jota käytetään emolevyn komponenteille. P-K Aikuisopisto

Kauhugalleria http://notlikethis.hole.fi/ P-K Aikuisopisto