STK500 / AtmelIR -näppäimistö / Pieka IR -Näppäimistö •Internet –osoitteet •Laitteistokuvat •Testaussuunnitelma ja testitapaukset •Oskilloskooppikuvat •Pulssien muoto nolla ja ykkönen •Käytetty protokolla ja laite (sovellus)
STK500 / AtmelIR -näppäimistö / Pieka Käytetyt protokollat •ITT Protocol •NEC Protocol •Nokia NRC17 •Sharp Protocol •Philips RC-5 •Muut Protocollat •(Sony, Panasonic REC-80, jne)
STK500 / AtmelIR -näppäimistö / Pieka Etäohjaus --- remote control •Tietolinkki on toteutettu käyttäen binääri- koodattua pulssia. •IR-etävalvonta kommunikoi käyttäen valoaaltoja Infra puna spektrin alueella. •Fyysinen kommunikaatiotaso muodostuu emitteristä (valo/photo diodi), joka lähettää signaalin ja vastaanottimesta (receiver --- toinen photo diode), joka vastaanottaa signaalin.
STK500 / AtmelIR -näppäimistö / Pieka Käytetty taajuus ja modulointi •Emitteri moduloi valoaallot esimerkiksi taajuuksille ( 30 kHz, … 60 kHz, ). •Modulointi tehdään muiden IR-lähteiden eliminoimiseksi kuten lamput jne. •Huoneessa voi olla myös muita IR-laitteita, jotka puolestaan erotetaan esim. laitekoodista.
STK500 / AtmelIR -näppäimistö / Pieka Modulointi •Modulointitaajuudella poistetaan signaalista kohina. Vastaanottimen tulee olla viritetty tälle taajuudelle
STK500 / AtmelIR -näppäimistö / Pieka Yleisesti käytettyjä koodin purku standardeja ovat mm. •Pulse coded --- Pulssikoodattu •Space coded ---Nollatila koodattu •Shift coded --- Siirtymä koodattu
STK500 / AtmelIR -näppäimistö / Pieka Pulse coded --- Pulssikoodattu •Sonyn pulssikoodatussa pulssin pituus on muuttuva pulssi, josta ’0’ ja ’1’ tunnistetaan.
STK500 / AtmelIR -näppäimistö / Pieka Space coded ---Nollatila koodattu •Esimerkiksi Panasonicin REC-80 •Nolla tilan (tyhjän) pituus on muuttuva, josta ’0’ ja ’1’ tunnistetaan. •Ykköspulssin pituus on vakio.
STK500 / AtmelIR -näppäimistö / Pieka Shift coded --- Siirtymä koodattu •Esim. Philipsin RC-5 koodi •Siirtymien suunnat edustavat tietoa ja kaikilla biteillä on vakio aikajakso. ”Laskevat reunat nollia ja nousevat reunat ykkösiä + siirtymä”
STK500 / AtmelIR -näppäimistö / Pieka Pulssijonon muoto •Lisäksi alkupulsseja (headers) on käytetty aloittamaan siirto. •Tavallisesti vakiollinen pitkä pulssi lähetetään ennen tietopulssien jonoa. •Verkkoympäristössä koodi on jaettu kahteen osaan: –Osoiteosaan, joka määrittelee kohde laiteen. –Käskyosaan, joka määrittelee laiteelle lähetettävän käskyn.
STK500 / AtmelIR -näppäimistö / Pieka Käytetyt laitteet •TV1,2TelevisiomerkitTV/TXT •VCR1,2Videonauhuri •SAT/DSSDigitaalinen satelliittivastaanotin •CBLCable •CDCD-soitin •DVDDVD-soitin •AUXVahvistimet •HIFI •TAPEKasettinauhuri •TUNERRadio
STK500 / AtmelIR -näppäimistö / Pieka Receiver --- Vastaanotin
STK500 / AtmelIR -näppäimistö / Pieka Vastaanottimen jalat
STK500 / AtmelIR -näppäimistö / Pieka Pulssien määrä
STK500 / AtmelIR -näppäimistö / Pieka vai 1 –aktiivinen pulssijono
STK500 / AtmelIR -näppäimistö / Pieka Esimerkki binäärikoodista •painike ’0’ •painike ’1’ •painike ’2’ •painike ’3’ •painike ’4’ –7 ensimmäistä bittiä vastaa käskyosaa –5 viimeistä bittiä vastaa laiteosoitetta.
STK500 / AtmelIR -näppäimistö / Pieka Paketin kehys •Paketti sisältää esim. 12 bittiä ja headerin •Header (alkuosan pitkä tunnistuspulssi) •Perus aikajakso on esim. T = 550 u sek •Headerin pituus on esim. 4T •0 – pulssi on T:n mittainen, jota seuraa T:n mittainen space (tyhjä). •1 – pulssi on 2T:n mittainen, jota seuraa T:n mittainen space (tyhjä).
STK500 / AtmelIR -näppäimistö / Pieka Philipsin RC-5 Protokolla
STK500 / AtmelIR -näppäimistö / Pieka Ohjelmointiperiaatteet •Pollaus eli kiertokysely –pollataan keskytysbittiä •Ulkoinen Keskeytys –Ulkoinen keskeytys ja keskeytysaliohjelma •Laskurit ja/tai timerit •Käynnistetään ja keskeytetään timereita (laskurit) •Tehdään päättelysääntöjä