Kappale 5 Kenttäkerroksen kasvit ovat joko ruohoja tai varpuja. Varpukasvit ovat puuvartisia: Mustikka, puolukka, variksenmarja, kanerva…
Valokasvit tarvitsevat paljon valoa Valokasvit tarvitsevat paljon valoa. Koska valoisat paikat ovat usein myös kuivia, valokasveilla on pienet, vahapintaiset lehdet. Esim. variksenmarja s. 39 kuva 3. Mänty on valokasvi – alaoksat kuihtuvat pois valon puutteen vuoksi.
Varjokasveilla on isot, ohuet lehdet Varjokasveilla on isot, ohuet lehdet. Varjossa on hyvin vettä saatavilla. Esim. oravanmarja, kielo, sudenmarja s. 40 kuvat. Nämä ovat niitä ruohokasveja.
Sammalet, jäkälät, sanikkaiset ja liekokasvit ovat itiökasveja Sammalet, jäkälät, sanikkaiset ja liekokasvit ovat itiökasveja. Nämä lisääntyvät itiöillä. Itiökasvit lisääntyvät itiöillä. Aikoinaan ensimmäisiä maalla kasvaneita kasveja. Öljy, kivihiili, maakaasu
Huomaa, että sammalilla ei ole juuria, vaan juurtumahapset. Sammal lahoaa tyvestä ja kasvaa toisesta päästä. Metsissä syntyy kunttaa ja soilla turvetta. Katso sivun 45 sammalet ! Jäkälä on levän ja sienen symbioosi. Levä yhteyttää, sieni ottaa vettä kivennäisaineita ja molemmat hyötyvät Tutki s. 45 kuva.
Huomaa, että sammalilla ei ole juuria, vaan juurtumahapset. Sammal lahoaa tyvestä ja kasvaa toisesta päästä. Katso sivun 45 sammalet ! Jäkälä on levän ja sienen symbioosi. Levä yhteyttää, sieni ottaa vettä kivennäisaineita ja molemmat hyötyvät Tutki s. 45 kuva.
Siemenkasvit (kukkakasvit) ovat itiökasveja kehittyneempiä. Jaetaan tuuli- ja hyönteispölytteisiin. Katsopa s. 34. Siemen kestää itämiskykyisenä vuosia