Ilmastonmuutos ja kehitysmaiden maaseudun naiset UNIFEM paikallistoimikuntien tapaaminen 18.4.2009 Riitta Savikko riitta.savikko@gmail.com

Esityksen rakenne Taustatietoa Kehitysmaiden ilmastohaavoittuvuus Naisten ilmastohaavoittuvuus Ilon esimerkkejä

Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuoden aikana Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change

Mitä kahden asteen lämpeneminen tarkoittaa? Äärimmäisten sääilmiöiden, kuten tulvien ja hirmumyrskyjen sekä niiden aiheuttamien kustannusten lisääntymistä. Pahentaa miljardien ihmisten vesi- ja ruokapulaa. Levittää sairauksia ja tuholaistauteja. Ajaa sadat miljoonat ihmiset ympäristöpakolaisiksi. Sademetsät ja korallit uhkaavat vaurioitua peruuttamattomasti. Neljännes kaikista maapallon lajeista uhkaa kuolla sukupuuttoon. Jo 1,5 asteen lämpötilan nousu voi altistaa nälälle 50 miljoonaa, malarialle 200 miljoonaa ja vesipulalle 2 miljardia ihmistä.

IPCC:n neljäs arviointiraportti Maailman keskilämpötila ei saa nousta yli 2ºC esiteolliseen aikaan verrattuna. Maailman päästöjen kasvu on saatava taitettua laskuun viimeistään vuonna 2015. Globaalien päästövähennysten oltava vähintään: - 50 % v.1990 tasosta v.2050 mennessä IPCC Fourth Assessment Report, Working Group III, Summary for Policymakers, Table SPM.5

IPCC:n neljäs arviointiraportti

Globaalin ilmastonmuutoksen torjumisen keinot Energiansäästö Uusiutuvat energiamuodot Metsien säilyttäminen

Jokaisella ihmisellä yhtäläinen oikeus tuottaa päästöjä? tonnia hilidioksidia/ asukas Lähde: Tilastokeskus 2006 Lähde: Tilastokeskus 2006

Ilmasto on myös oikeudenmukaisuuskysymys Kuka aiheuttaa? Teollisuusmaat ovat aiheuttaneet yli 80 % tähänastisesta lämpenemisestä. Kuka kärsii? Kehitysmaiden ennestäänkin kuumilla alueilla pienikin lisälämpeneminen on haitallisinta. Kuka päättää? Kaikki eivät pääse mukaan ilmastopoliittiseen päätöksen tekoon.

Köyhät maat ja ihmiset kärsivät ilmastonmuutoksesta eniten Riippuvuus luonnonvaroista Vähäiset resurssit sopeutua vaikutuksiin Haavoittuvuus Ilmastonmuutos lisää eriarvoisuutta maailmassa Ilmastonmuutos uhkaa kehitystavoitteiden saavuttamista

IPCC:n raportit: Ilmastonmuutoksen vaikutukset, sopeutuminen ja haavoittuvuus Afrikka: vesihuollon ongelmat voimistuvat, 75-220 miljoonan ihmisen arvioidaan kärsivän vesipulasta 2020 aliravitsemus ja nälänhätä pahentuvat kuivilla alueilla, joilla ilmastonmuutos edelleen kaventaa maatalouden edellytyksiä. Joillakin alueilla Afrikassa sateista riippuvat sadot voivat laskea jopa puoleen nykyisestä vuoteen 2020 mennessä.   Aasia: makean veden saatavuus suurten jokien alueella vähenee rannikoiden ja jokien tulvariski lisääntyy ylläolevat vaikuttavat yli miljardin ihmisen elämään’ ripuliperäiset sairaudet ja kolera yleistyy Latinalainen Amerikka riski lajiston merkittävästä köyhtymisestä maatalousmaa voi suolaantua ruokaturva ja veden saatavuus heikkenevät Pienet saaret: tulvat, myrskyt ja eroosio uhkaavat infrastruktuuria, asutusta ja elinkeinorakennetta vesivarat vähentyvät kalastus- ja matkailuelinkeinojen harjoittamisolosuhteet heikentyvät

Naiset kärsivät ilmastonmuutoksesta pahiten naisia on 70 % köyhyysrajan alapuolella elävistä 1,3 miljardista etelän ihmisestä naisten elinkeinojen riippuvuus luonnonvarojen saatavuudesta (sadevesi) polttopuiden ja veden hankinta, sekä sairaiden hoito vaativammiksi yksinhuoltajaperheet miesten muuttaessa työn perässä pääsy tiedon lähteille heikompaa tavat, rooliodotukset mahdollisuus osallistua päätöksentekoon

Ilmastoystävällisyys kehitysyhteistyössä Haavoittuvuuden vähentäminen Paikallisyhteisöjen kapasiteetin vahvistaminen Toimeentulomahdollisuuksien monipuolistaminen Ekosysteemien ylläpito ja ekosysteemipalveluiden saatavuuden turvaaminen (viljelykelpoinen maaperä, juomavesi, energian saanti) Tietopohjan vahvistaminen

Sinsibere-osuuskunta Dodo ry:n kumppani Malissa toimeentuloa naisille puunhakkuun sijasta saippuan tuotannosta, pähkinävoista ja kasviksista

Mitä voi tehdä? Perehdy lisää ilmasto- ja kehityskysymysten yhteyksiin: http://www.sll.fi/ /ilmastonmuutos-ja-kehitys Tule mukaan ympäristö- ja kehitysjärjestöjen toimintaan tai perusta oma porukka! Tue ympäristö- ja kehitysjärjestöjen toimintaa rahallisesti – YK:n kehitysaputavoite on 0,7 prosenttia maiden tuloista, näytä omalla toiminnallasi valtiolle mallia. Jos suunnittelet ja toteutat kehitysyhteistyöhankkeita, tee hankkeista ilmastoystävällisiä. Lähetä kirje tai soita kansanedustajalle tai euroedustajalle ja keskustele ilmasto-oikeudenmukaisuudesta. Pyri kohtuullisuuteen kulutusvalinnoissa, luo itsellesi sopivaa ilmastoystävällistä, onnellista arkea. Vaali ihmissuhteita tavarasuhteiden sijaan. Yhteinen aika voi olla hienoja lahjoja arvokkaampaa. Ota ilmastonmuutos osaksi kahvipöytäkeskusteluja. Laajenna maailmankuvaasi tutustumalla eri puolilta maailmaa tuleviin ihmisiin.

gandhin talismani “ Whenever you are in doubt – – apply the following test. Recall the face of the poorest and the weakest man whom you may have seen, and ask yourself, if the step you contemplate is going to be of any use to him. Will he gain anything by it? Will it restore him to a control over his own life and destiny? In other words, will it lead to swaraj [freedom, independence] for the hungry and spiritually starving millions? Then you will find your doubts and your self melt away." Mohandas Gandhi

Kiitos!