Muutetaan yhteiskuntaa – ei ilmastoa! Tamyn ympäristöpäivät

Esitys aiheesta: "Muutetaan yhteiskuntaa – ei ilmastoa! Tamyn ympäristöpäivät"— Esityksen transkriptio:

1 Muutetaan yhteiskuntaa – ei ilmastoa! Tamyn ympäristöpäivät 18.4.2007
Riitta Savikko

2 Esityksen rakenne esittely
mistä ponnistaa tarve yhteiskunnan muuttamiselle? mitä pitäisi tehdä? miten maailmaa muutetaan? miksi ilmasto on pinnalla? mitä esteitä yhteiskunnan muuttamisessa on? järjestöjen toiminnan esimerkkejä

3 Maan ystävät Tarjoaa mahdollisuuden toimia ekologisesti kestävämmän, oikeudenmukaisemman ja demokaarttisemman maailman puolesta Friends of the Earth International –verkoston jäsen 11 paikallisryhmää Helsingistä Rovaniemelle kampanjat: ilmastokampanja, yhden maapallon kampanja, metsä-, maaseutu-, vesi- ja GMO-ryhmä Maan hiljaiset, Maan ystävien lapset

4 tarve yhteiskunnan muuttamiselle?
mistä ponnistaa tarve yhteiskunnan muuttamiselle? Maailman 7

5 Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla
1 000 vuoden aikana Lämpötila suhteessa vuoden 1990 arvoon Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpömittausten tuloksia Jälkikäteen esim. koralleista ja jäätiköistä pääteltyjä lämpötiloja. 4

6 Ilmastonmuutos aiheuttaa hirmumyrskyjä, tauteja ja nälkää
Ilmastonmuutoksen arvioidaan: sulattavan jäätiköitä ja aiheuttavan vesipulaa nostavan merenpintaa hukuttaen saarivaltioita ja alavia rannikkoseutuja lisäävän ja voimistavan äärimmäisiä sääilmiöitä kuten tulvia, kuivuuskausia ja pyörremyrskyjä laajentavan trooppisten tautien kuten malarian levinneisyyttä heikentävän satoja monilla alueilla ja lisäävän nälkää hävittävän lajeja sukupuuttoon lisäävän ympäristöpakolaisten määrää Jo 1,5 asteen lämpötilan nousu voi altistaa nälälle 50 miljoonaa, malarialle 200 miljoonaa ja vesipulalle 2 miljardia ihmistä. 5

7 Jokaisella ihmisellä yhtäläinen oikeus tuottaa päästöjä?
tonnia hiilidioksidia / asukas Maailman keskiarvo Lähde: Tilastokeskus 2006 10

8 Ilmasto on myös oikeudenmukaisuuskysymys
Kuka aiheuttaa? Teollisuusmaat ovat aiheuttaneet yli 80 % tähänastisesta lämpenemisestä. Kuka kärsii? Kehitysmaiden ennestäänkin kuumilla alueilla pienikin lisälämpeneminen on haitallisinta. Kuka päättää? Kaikki eivät pääse mukaan ilmastopoliittiseen päätöksen tekoon. 11

9 mitä pitäisi tehdä? Maailman 7

10 Päästöjä pitää leikata roimasti
Maailmanlaajuisesti päästöjä on leikattava 2/3:lla ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Runsaasti päästöjä tuottavassa Suomessa leikkaustarve vielä suurempi: 75–95 %. Oikeudenmukaisinta olisi jakaa oikeus tuottaa päästöjä tasan maailman asukkaiden kesken. Suomessa päästöjä pitää vähentää roimasti, jotta ilmastonmuutosta saadaan hidastettua. Lähde: Lammi & Tynkkynen 2001 12

11 Tarvitaan energian tuotanto- ja kulutustapojen muutos
Vähentää energian käyttöä (sähkö, lämpö, liikenne). Parantaa energiatehokkuutta. Tuottaa energia uusiutuvilla energianlähteillä. Suojella maailman metsiä ja soita. Kansainvälisellä, kansallisella, paikallisella ja henkilökohtaisella tasolla. 30

12 miten maailmaa muutetaan?
poliittinen paine tunne toiminta tieto toimenpiteet

13 miksi ilmasto on pinnalla?
Ilmastotieteen huolestuttavat viestit Yksittäiset tapahtumat Poliittisten prosessien synergia Bisneksen herääminen Poliittisen keskustelun kaari

14 IPCC:n raportit: Tiederaportti
Hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) tiederaportin yhteenveto-osan mukaan maapallon keskilämpötila saattaa nousta vuoteen 2100 mennessä jopa 6,4 asteella verrattuna vuosien keskilämpötilaan. Raportin mukaan meriveden pinta saattaa nousta jopa 59 senttimetriä. Lämpötilat ovat jatkaneet nousuaan lähes kaikkialla maailmassa. Sadan viimeisimmän vuoden aikana maapallon lämpötila on noussut keskimäärin 0,74 astetta ja lämpeneminen on kiihtynyt viime vuosikymmeninä. Euroopan keskilämpötila on noussut lähes yhden celsiusasteen eli maailmanlaajuista keskiarvoa nopeammin. Ajalta, jolta lämpötilamittauksia on saatavilla, 15 lämpimintä vuotta on koettu viimeisimpien 20 vuoden aikana ja niistä 11 ajoittuu vuoden 1995 jälkeiseen aikaan. 7

15 IPCC:n raportit: Ilmastonmuutoksen vaikutukset, sopeutuminen ja haavoittuvuus
Pohjois-Eurooppa: aluksi hyötyjä lämmitystarpeen väheneminen, lisääntynyt satoisuus ja metsien kasvu haittoja ovat  mm. talvitulvat, vaarantuneet ekosysteemit sekä roudan vähenemisestä aiheutuva maaperän vakauden heikkeneminen. Arktisilla ja napa-alueilla jäätiköiden arvioidaan pienenevän, merien jääpeitteen suppenevan ja ikiroudan laajuuden ja syvyyden heikkenevän. vaikutuksia myös moniin eläinlajeihin, kuten muuttolintuihin ja suuriin petoeläimiin. Etelä-Eurooppa: kuivuus- ja hellekaudet yleistyvät. veden saatavuus heikkenee satoisuus laskee metsäpalot lisääntyvät helleaallot lisäävät terveysriskejä. 7

16 vesivarojen riittävyydelle haaste
Pohjois-Amerikka: vesivarojen riittävyydelle haaste metsäpalot ja -tuhot tulevat lisääntymään kaupungeissa arvioidaan lisääntyvien hellekausien tuovan terveysongelmia. Afrikka: vesihuollon ongelmat voimistuvat aliravitsemus ja nälänhätä pahentuvat kuivilla alueilla, joilla ilmastonmuutos edelleen kaventaa maatalouden edellytyksiä. Joillakin alueilla Afrikassa sateista riippuvat sadot voivat laskea jopa puoleen nykyisestä vuoteen 2020 mennessä.   -> köyhistä köyhimmät kärsivät eniten Sopeutumistoimien valikoima tekniset ratkaisut (esim. merenpinnan nousulta suojautuminen) kulutuskäyttäytymiseen liittyvät ratkaisut (esim. ruokatottumusten ja vapaa-ajan valintojen muuttaminen) elinkeinotoimintaan liittyvät ratkaisut (esim. maatilojen kylvötapojen muuttaminen) poliittiset ratkaisut (esim. lainsäädäntö ja päästöjen vähentämistavoitteet). 7

17 Sternin raportti Sir Nicholas Sternin Iso-Britanian hallitukselle syksyllä 2006 tekemä raportti osoittaa, että ilmastonmuutoksen torjunta on myös taloudellisesti välttämätöntä. Raportin mukaan maat voivat menettää jopa 20 % bruttokansantuotteestaan, jos ilmastokriisiä ei pysäytetä. Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa vastaavasti vain prosentin luokkaa globaalista bruttokansantuotteesta. Näin ollen toimet ilmastonmuutoksen torjumiseksi ovat erittäin kannattavia – jokaista 70 euroa kohti, jonka investoimme ilmastokriisin torjumiseen, estämme ilmastonmuutoksen aiheuttamia vahinkoja Sternin mukaan noin euron edestä. Stern Review on the Economics of Climate Change ( 6

18 Onpa ilmoja pidellyt Tuoreen asennekyselyn mukaan yhdeksän kymmenestä suomalaisesta pitää ilmastonmuutosta totena, ja kaksi kolmesta arvioi sen olevan vakavin ihmiskunnan kohtaamista ympäristöongelmista. Suomalaiset hyväksyvät ilmastonmuutosta ehkäisevät toimet. Enemmistö on valmis EU:n yksipuolisiin toimiin päästöjen vähentämiseksi. Kansalaiset ovat myös itse valmiita muuttamaan elämäntapojaan, ja he odottavat poliittisilta päättäjiltä ja elinkeinoelämältä ilmastonmuutosta ehkäiseviä toimia. Ajatuspaja e2:n julkaisema raportti "Onpa ilmoja pidellyt - Ilmastonmuutos ja kansalainen" ( (Helsingin Sanomat ) 7

19 Ollilan avaus ”Ollilan mielestä hiilidioksidipäästöjä on vähennettävä paljon nykyistä nopeammin. Ja hänen mielestään siihen tarvitaan aluksi valtioiden yrityksille ja muille toimijoille asettamia rajoituksia. Hänen mukaansa suuryritykset ovat valmiita päästörajoituksiin, koska ne näkevät, että ennemmin tai myöhemmin rajoitukset tulevat. Nyt kannattaa olla mukana sopimassa niistä. Ollilan mukaan apuun tarvitaan aluksi valtioita, YK:ta ja Kioton sopimuksen kaltaisia mekanismeja: julkisia tukia, veroja, päästökattoja. Valtioiden on rangaistava kaikkia niitä, jotka aiheuttavat hiilidioksidipäästöjä. "Tähän päästään EU:n päästökaupan tyyppisellä markkinamekanismilla, joka ohjaa energian käytön niukkapäästöisiin muotoihin.” (Helsingin Sanomat ) 7

20 Eurooppa-neuvoston päätelmät: Ilmastonmuutos 8.-9.4.2007
Maailmanlaajuinen ja kokonaisvaltainen vuoden 2012 jälkiestä aikaa koskeva sopimus kehittyneiden maiden tulisi sitoutua – 30 %:n päästövähennyksiin vuoteen 2020 mennessä EU sitoutuu itse 30%:n vähennykseen tietyin edellytyksin EU sitoutunut muuttamaan Euroopan tehokkaaksi ja vähäpäästöiseksi taloudeksi -> kunnes kv. sopimus on valmis, sotoutuu välivaiheena vähintään 20 %:n riippumattomaan tavoitteeseen Maailman 7

21 Ympäristöneuvoston päätelmissä 20.2. lisäksi
2 asteen tavoite ilmasto- ja energiapolitiikkojen synergia Stern IPCC keinoja (esim. liikenne, rakennukset, päästökauppa…) kehitysmaiden osallistumismuodot päästökaupan kehittäminen teknologian merkitys sopeutuminen hillisemistoimien täydentäjänä Maailman 7

22 Lontoo leikkaa päästöjä
Lontoon kaupunki leikkaa hiilidioksidipäästöjään vuoteen 2025 mennessä 60 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Hiilidioksidipäästöjä pyritään rajoittamaan muun muassa vähentämällä sähkönkulutusta ja tiivistämällä rakennukset entistä paremmin. Sähköä pyritään säästämään esimerkiksi kehottamalla ihmisiä vaihtamaan sähköä runsaasti kuluttavat perinteiset hehkulamput säästeliäämpiin lamppumalleihin. Julkaistu: stt–reuters Lontoo. 7

23 yhteiskunnan muuttamisessa on?
mitä esteitä yhteiskunnan muuttamisessa on? 7

24 maantieteellinen etäisyys psyykkinen etäisyys käsitteellinen etäisyys
Etäisyydet esteenä ajallinen etäisyys maantieteellinen etäisyys psyykkinen etäisyys käsitteellinen etäisyys Jos voisi kurkata kristallipalloon 50 vuoden päähän eri vaihtoehtoja… Maailman 7

25 ihmiset eivät tiedä tarpeeksi näin on tehty ennenkin
Tuotto, tieto, tottumus voimakkaat tahot hyötyvät nykymenon jatkumisesta ihmiset eivät tiedä tarpeeksi näin on tehty ennenkin 7

26 Myytit Suomi edelläkävijä erityisolosuhteet
ilmastohuolikeskustelu, ei ilmastonmuutoksen torjumiskeskustelu ratkaisuksi tarjotaan poppakonsteja ja energian käytön vähentäminen unohtuu, ilmastohuolen väärinkäyttö (ydinvoima, liikenteen biopolttoaineet, turve, Vuotos) taloudellinen kilpailukyky- ja kestävä kehitys -diskurssit Suomi 7

27 Tuulivoima tuulivoimamarkkinat kasvavat 20 % vuodessa
muualla maailmassa edetään vauhdikkaasti: - Tanska: tuottaa viidesosan sähköstä tuulivoimalla ja sitoutunut kasvattamaan osuuden 50 %:iin vuoteen 2030 - Saksan tuulivoimakapasiteetti on Suomeen verrattuna liki 300-, Espanjan 120- ja Tanskan 60-kertainen. Pelkästään Itävallan kapasiteetin lisäys vuonna 2004 oli viisi kertaa Suomen koko kapasiteetin suuruinen. Suomessa tuotetaan tuulivoimalla vasta 0,2 % sähköstä. Suomessa on paremmat tuuliolosuhteet kuin Saksassa, jossa on rakennettu maailman eniten tuulivoimaa. tuulivoima työllistää 2-5 kertaa paremmin tuotettua energiayksikköä kohden kuin fossiili- tai ydinenergia. Lumituuli Oy:n voima-laitos Lumijoella tuottaa tuulisähköä verkkoon 18

28 Bioenergia bioenergialla tuotetaan nyt noin
20 % Suomen energiantarpeesta bioenergialla on suuria laajenemismahdollisuuksia esimerkkejä bioenergiasta: - polttopuu - hake - pelletti - biokaasu - ruokohelpi - energiapaju - rypsi Kalmarin maatilalla Laukaassa oma biokaasulaitos tuottaa tilalla tarvittavan lämmön ja sähkön. Lisäksi tilan henkilöauto kulkee omalla biokaasulla. 19

29 Kaikki jo tehty? Jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat luonnonvaroja samoin kuin suomalaiset, tarvittaisiin neljä maapalloa. Suomessa on paljon parannettavaa. Esimerkiksi matalaenergiatekniikalla uusien kerrostalojen energiankulutusta voitaisiin leikata Suomessa nykyisestä vielä 70 %. 20

30 miten maailmaa muutetaan?
poliittinen paine tunne toiminta tieto toimenpiteet

31 Maan ystävien ilmastokampanja

32

33 28

34 Ympäristöjärjestöjen ilmasto- ja energiapoliittiset esitykset
tulevalle hallitukselle 2 asteen tavoite pitkän aikavälin ilmastostrategia energiankulutuksen kasvu pysäytettävä matalaenergiarakentaminen progressiivinen sähkövero rakennusten energia-avustuksia lisää teollisuuden sähkövero palautettava tuulivoimaa lisää (0,2 % -> 8 %, 3000 MW) bioenergiaa lisää (20 % -> 30 %) syöttötariffi tuulivoimalle, aurinkoenergialle, bioenergialle liikenteen biopolttoainetavoite saavutettava ilman trooppisia metsiä tuhoavia tuotteita ydinvoimaloiden käyttöikää ei tule pidentää, eikä uusia rakentaa tietullit auto- ja ajoneuvovero hiilidioksidiperusteisiksi lentoliikenteen päästöjä rajoitettava (esim. EU:n päästökauppa) Maailman 7

35 Miten haluaisit muuttaa yhteiskuntaa?
mitä haluat sanoa? keneen haluat vaikuttaa? miten sen voi toteuttaa? Maailman 7

36 gandhin talismani “Whenever you are in doubt – – apply the following test. Recall the face of the poorest and the weakest man whom you may have seen, and ask yourself, if the step you contemplate is going to be of any use to him. Will he gain anything by it? Will it restore him to a control over his own life and destiny? In other words, will it lead to swaraj [freedom, independence] for the hungry and spiritually starving millions? Then you will find your doubts and your self melt away." Mohandas Gandhi

37 Kiitos! riitta.savikko@maanystavat.fi

38 Energiantuotanto aiheuttaa suurimmat hiilidioksidipäästöt Suomessa
energiasektori yhteensä 83 % energiantuotanto 65 % teollisuuteen kotitalouksien sähkön- kulutukseen ja lämmitykseen palvelusektorille liikenne 18 % yksityisautoilu teollisuuden ja kaupan kuljetukset julkinen liikenne Lähde: Ilmastotavoite 2050 14

39 Ydinvoima on virhevalinta
ydinvoima ei voi olla pitkän ajan ratkaisu ilmasto-ongelmiin uraani on uusiutumatonta ydinvoimaloilla tuotetaan vain 3 % maailman energiasta uraanikaivosten ja ydinjätteiden ongelmat ovat ratkaisematta ydinvoima on kallista ja vie resursseja uusiutuvien kehittämiseltä (esim. ns. risupaketti) pienimuotoisia uusiutuvaan energiaan perustuvia voimalaitoksia voi turvallisesti rakentaa minne päin maailmaa vain .

40 YMPÄRISTÖJÄRJESTÖJEN VISIO 2020-2050

41 Ilmastotavoite 2050 on ympäristöjärjestöjen keskustelunavaus pitkän tähtäimen ilmastopolitiikasta
Käsittelyssä 6 sektoria: Yhdyskuntarakenne Rakennukset Liikenne Kotitaloudet ja palvelut Teollisuus Energiantuotanto

42 2020 tarkastelu käyttövalmiiden keinojen vaikutuksia hiilidioksidipäästöt pienenevät 30 % tavoitevisio vähäpäästöisestä yhteiskunnasta hiilidioksidipäästöt pienenevät 80 %

43 YHDYSKUNTARAKENNE Yhdyskuntarakenteen hajautuminen ollut Suomessa voimakasta Johtanut henkilöautoilun kasvuun ja kaukolämmityksen mahdollisuuksien hukkaamiseen Kaavoituksella ja liikennepolitiikalla suuri merkitys päästöille

44 Liikenteen kannalta huonosti suunniteltu alue voi lisätä päästöjä jopa 13 kertaa verrattuna hyvin suunniteltuun

45 YHDYSKUNTARAKENNE – KEINOJA
Kaavoitusratkaisut, jotka tukevat eheyttämis- ja täydennysrakentamista Rakentamisen ohjaaminen sopiville alueille Työsuhdeautojen verotuksen tarkistaminen Joukkoliikenteen houkuttelevuuden parantaminen ruuhkamaksuilla sekä polttoaineverotuksella Kutsujoukkoliikenteen ja vähittäiskaupan kuljetuspalvelujen kehittäminen

46 LIIKENNE Liikenteen päästöt kasvaneet yli puolella vuodesta 1980 Haasteena kuljetusten ohjaaminen raiteille Toisen sukupolven biopolttoaineet autoihin Vähän kuluttavat autot Liikenteen päästöjä on mahdollista vähentää 40 % vuoteen 2020 mennessä

47 3-5 km matkoista 64 % henkilöautolla
Koko maassa km pituisista matkoista 71 % kuljetaan henkilöautolla

48 LIIKENNE – KEINOJA Tehokas raideliikenteen kehittäminen Uusien biopolttoaineiden ja tehokkaampien ajoneuvojen käyttöönotto Ajoneuvoverotuksen muuttaminen CO2-perusteiseksi Polttoaineiden verotuksen muuttaminen CO2-perusteiseksi Tietullit suurimmilla kaupunkiseuduilla ja moottoriteillä

49 RAKENNUKSET Rakennusten lämmitys aiheuttaa noin neljänneksen kasvihuonekaasupäästöistä Energiankulutus kasvanut 80-luvun puolivälistä Sähkölämmityksen käyttö lähes kolminkertaistunut 80-luvulta Matalaenergiarakentaminen = 70 % pienempi kulutus, noin 20 % vuoden 2020 rakennuskannasta

50 RAKENNUKSET – KEINOJA Rakentamismääräysten tiukentaminen matalaenergiarakentamisen tasolle Lämmitystapavalintojen ohjaaminen pois öljystä ja sähköstä Energiatehokkuutta parantavan korjausrakentamisen ja lämmitysjärjestelmien vaihtamisen tukeminen

51 KOTITALOUDET JA PALVELUT
Kotitalouksissa mahdollista säästää sähköä 30 %, toimistoissa 78 % 10-50 % laitesähköstä piilokulutusta, eli laite kuluttaa vaikka se on suljettu Tehokkaimmat markkinoilla olevat laitteet kuluttavat murto-osan vanhojen kulutuksesta

52 KOTITALOUDET JA PALVELUT -KEINOJA
Sähköveron korotus Laitteiden hintaan käyttömaksu, joka on porrastettu kulutuksen mukaan. Sähkölaitteiden minimitehokkuusvaatimuksien kiristäminen merkittävästi Kunnolliset tiedotuskampanjat säästöstä

53 TEOLLISUUS Teollisuus kuluttaa sähköstä puolet, noin 65 % tästä kuluu erilaisissa sähkömoottoreissa ”2 vuoden takaisinmaksuajan säästöhankkeista Suomen teollisuudessa puolet toteuttamatta.” Taajuusmuuttajat voivat puolittaa sähkömoottorin kulutuksen, jopa 30 % moottoreista hyötyisi Silti nykyään vain 5 % moottoreista on taajuusmuuttajat

54 TEOLLISUUS – ESIMERKKEJÄ
METSÄ: Mekaanisen massan sähkönkulutusta voidaan pienentää 30 % prosesseja parantamalla KEMIA: Pelto- ja puuenergian jalostaminen nestemäisiksi polttoaineiksi, biojalosteiksi, polymeereiksi ja liuotteiksi METALLI: Keräysmetallista tuotettu teräs vähentää energiantarvetta puolella ja hiilidioksidipäästöjä neljännekseen

55 TEOLLISUUS – KEINOJA Energiansäästö tuotantoinvestointien rinnalle sopimuksin tai lainsäädännöllä Tehokkaimpien sähkömoottorien hankinta Eri sektoreille kehitysohjelmat Tuotteilta tulee edellyttää kierrätyssuunnitelmaa

56 ENERGIANTUOTANTO Vuonna 2005 sähköä kulutettiin 84,9 TWh. Ilman ohjauskeinoja päästöt 5-20 % Kioton tason yläpuolella vuonna 2020 Säästökeinoilla sähkönkulutus voidaan pitää vuonna 2020 nykytasolla Esimerkkinä tuulivoima: vuonna 2050 voidaan päästä kolmannekseen sähköntuotannosta

57

58 ENERGIANTUOTANTO – KEINOJA
Päästökauppajärjestelmän kehittäminen tehokkaaksi Ostovelvoite tuulivoimalle ja pienen luokan biomassaa käyttävälle yhteistuotannolle Investointituki biopolttoaineiden kaasutukselle ja merituulivoimalle

59 VISIO 2050: Kevyen- ja joukkoliikenteen ehdoilla suunnitellut yhdyskuntarakenteet, palvelut lähellä, tehokkaat kaukolämpöverkot Tehokas joukkoliikenne, vähän kuluttavat autot, jotka käyttävät toisen sukupolven biopolttoaineita, rataverkon kehittäminen ja kuljetukset raiteilla Matalaenergiarakennukset, siirtyminen pois öljy- ja sähkölämmityksestä uusiutuvien energialähteiden käyttämiseen

60 VISIO 2050: Automatisoidusti energiaa säästävät tehokkaat kotitalous- ja toimistolaitteet, polttokennot Tehokkaat ja vähäpäästöiset teollisuusprosessit, biojalostamot Uudet metsä-, kemia- ja metalliteollisuuden tuotteet, esim. sähköinen paperi Monipuolisesti uusiutuviin energialähteisiin perustuva vähäpäästöinen energiajärjestelmä

61 Kiitos! riitta.savikko@maanystavat.fi