Tutkimuksen otsikko: Ohuet pääomat, paksut hännät ja pankkikriisi Tutkimus Tutkimuksen otsikko: Ohuet pääomat, paksut hännät ja pankkikriisi

Esitelmän sisällys Tutkimuksen taustat Pankkien ohuet pääomat Aineistotutkimuksen yhteenveto Hajauttamisen tehokkuus ja häntäriski Pankin kokonaisriski ja -pääomitus Tutkimukseni näkökulmia kuinka mitata riski - ja pääomitustasoja Lyhyt katselmointi pankkien riskin mittausmenetelmiin Katse eteenpäin BASEL III Kannustimet ja järjestelmälle tärkeiden pankkien sääntely Lopuksi

Osio 1 Tutkimuksen taustat

Tutkimuksen tausta Pankkikriisi herätti paljon keskustelua häntäriskistä ja pääoman riittävyydestä. Näiden välinen kytkös jäi kuitenkin usein vaille tarkkaa määritystä. Tämän lisäksi Ilmiöt mystifioitiin usein voimakkaasti (fatalistinen kuva ilmiöstä ja ”mustan joutsenen siivet” ja ennustamattomuus, pankkien ”odottamattomat tappiot”). -- > Tämä antoi selkeän tavoitteen ja kannustimen tutkia ilmiötä systemaattisesti.

Tutkimuksen tausta Kysyimmekö usein väärän kysymyksen yrittäessämme ymmärtää kriisiä? Kriisikeskusteluissa korostui usein kysymys kriisin ajankohdan ennustamisesta. Tai pikemminkin sen ennustamattomuudesta. Häntäriskin ja pääomituksen kytköksen näkökulmasta tämä on toissijaista. Pankin pääoman tulee kattaa tappiot minä hetkenä hyvänsä!!

Tutkimuksen tausta Kriisin tulkinta: Keskeiseksi nähtiin usein likviditeettiriski, kun pankin rahoittajat eivät uusineet lainojaan tai tekivät talletus /rahoitus paon. Mutta mikä oli johtanut tähän?  velkamarkkinan ”jähmettyminen” johtui suurista kriisitappioista, joita pankit kärsivät tai pankkien odotettiin kärsivän

Tutkimuksen tausta Sääntelyn ja markkinoiden merkittävästi lisääntynyt luottamus matemaattisten mittausmenetelmien ”itsereguloivaan voimaan” ja itseohjautuvuuden oletukseen: Basel 2 -tilastomatemaattisten mallien käyttö sääntelyssä lisääntyi merkittävästi (pääoman riskikalibrointi) Tavoiteltiin pääomituksen ja riskin tasapainoa nojaamalla yhä enemmän matemaattisiin mittausmenetelmiin. Käytetyt mittausmenetelmät hyvin homogeenisia (var, vol, covar, correl, norm dist, historical sim)

Tutkimuksen tausta Häntäriskin yhteiskunnalliset vaikutukset kiinnostivat: Jos lähdettiin liikkeelle siitä, että käsityksellämme kriisien häntäriskeistä oli ollut vaikutus pankkien ohueeseen pääomitukseen voitiin puhua yhteiskunnallisesti merkittävästä kysymyksestä talouden alalla. Oli myös selvää että riskinjako pankin ja yhteiskunnan välillä oli merkittävässä epätasapainossa

Tutkimuksen tausta Häntäriskin ja kannustimien välillä oli selkeä linkki: Oliko ongelma tappiosuojautumisen kannustimissa? Tämäkö syynä epätasapainoiseen riskinjakoon pankkien ja yhteiskunnan välillä?

Tutkimuksen tausta Näistä teemoista muodostui tutkimuskysymys; löydämmekö merkittävää yhteyttä pankkien ohuen pääomituksen, paksujen häntien ja pankkikriisien välillä?

Pankkien ohuet pääomat Osio 2 Pankkien ohuet pääomat

Pankin tase ja pääoman tarkoitus Pankin taseen perusteet: Omistukset ”Assets” Velvoitteet ”Liabilities” Käteisreservit (Likvidit omistukset ja vaadittavat reservit) Pankin lainananto ”Banking book” (alhainen likviditeetti, esim. asuntolainat, bisnesyrityslainat) Pankin kaupankäyntivarasto ”Trading book” Talletukset (sisältää ”Demand depostis”) Pitkän aikavälin velka Lyhyen aikavälin velka (esim. repo-rahoitus) Tier 2 pääoma: ”Gone concern” Pääomaksi kääntyvät velkatuotteet (esim. COCOS) Tier 1 pääoma: ”Going concern” Osakepääoma (esim. kertyneet tuotot) Pankin velat D Pankin omistukset A Pankin pääoma E

Pankin tase ja pääoman tarkoitus Kirjanpidollisesta perusidentiteetistä: A-D=E voidaan todeta keskeinen peruslähtökohta pankin pääomalle pääoma toimii tappiopuskurina, jotta pankin omistusten arvo A ei alita pankin velan arvoa D. Onko E(A-D) <0? Odotusarvokin konkurssitilasta on keskeinen tärkeä pankin velkarahoittajien silmissä Pankin pääomitus on keskeinen puskuri talletus/rahoittajapakojen estämiseksi Mm. näistä syistä poikkeuksellisesti pankkisektorille on asetettu minimipääomastandardit

Pankin pääomasääntely Keskeisin asetus pankkien pääoman saantelyssä on ollut 8 %:n minimipääomarajoite Pankeilla tulee olla 8 % pääomaa riskipainotetuista omistuksista Pankin omistusten riskiluokitukset ovat ulkoisten luottoluokittajien luokittelemat Keskeiset pääomasääntelyn BASEL II tunnusluvut ovat: 𝐵𝐼𝑆𝑠𝑢ℎ𝑑𝑒𝑙𝑢𝑘𝑢= 𝑝𝑎𝑛𝑘𝑖𝑛 𝑝ää𝑜𝑚𝑎𝑛 𝑚ää𝑟ä 𝑖 𝑛 𝑜𝑚𝑖𝑠𝑡𝑢𝑘𝑠𝑒𝑛 𝑖 𝑎𝑟𝑣𝑜∗ 𝑟𝑖𝑠𝑘𝑖𝑘𝑒𝑟𝑟𝑜𝑖𝑛 𝑖 >8% 𝑇𝑖𝑒𝑟 1 𝑠𝑢ℎ𝑑𝑒𝑙𝑢𝑘𝑢= 𝑝𝑎𝑛𝑘𝑖𝑛 𝑡𝑖𝑒𝑟 1−𝑝ää𝑜𝑚𝑎𝑛 𝑚ää𝑟ä 𝑖 𝑛 𝑜𝑚𝑖𝑠𝑡𝑢𝑘𝑠𝑒𝑛 𝑖 𝑎𝑟𝑣𝑜 𝑋 𝑟𝑖𝑠𝑘𝑖𝑘𝑒𝑟𝑟𝑜𝑖𝑛 𝑖 ≥4% Tämä konsepti riskikalibroidun pääomituksen keskiössä

Pankkien ohuet pääomat USA-pankkisektorin ohut, mutta sääntelyn sallima pääomitus A. Yhtiöiden omavaraisuus­aste 2007 – oman pääoman suhde omistuksiin USA:n pankit Citigroup 5,2 % Wachovia 9,8 % Freddie Mac 3,4 % Fannie Mae 5,0 % Merill Lynch 3,1 % Washington Mutual 7,5 % Bank of America 8,6 % Wells Fargo 8,3 % USA:n pankkijärjestelmä 8,7 % Isot investointipankit   Bear Stearns 3,5 % Goldman Sachs 4,3 % Lehman Brothers 3,8 % Merrill Lynch 4,6 % Morgan Stanley 3,2 %

Pankkien ohuet pääomat EU-pankkisektorien ohut, mutta sääntelijän sallima pääomitus Total equity / total assets of large EU banks (2011, %) (Liikanen 2012)

Pankkien ohuet pääomat luottoluokitusten alhaiset riskipainot ja pääoman riskikalibrointi painoivat pääomituksia USA 57%, Aasia 51% ja EU 35% (IMF 2012) RWA / Total assets of large EU banks (2011, in %) (Liikanen 2012)

Pankkien ohuet pääomat - seuraukset Kriisi johti merkittäviin pääomitusoperaatioihin USA:ssa ja Euroopassa. Tämän lisäksi sektoria tuettiin likviditeetti-operaatioilla, roskalaina-ostoilla ja ylimääräisillä vakuuksilla Operaatioiden perimmäinen syy oli pankkien riittämätön pääomitus kattamaan kriisitappioita

Aineistotutkimuksen yhteenveto Osio 3 Aineistotutkimuksen yhteenveto

Aineistotutkimus Mikä on omistusten arvon potentiaali erkaantua merkittävästi odotusarvostaan? Tätä lähdin tutkimaan. Tärkeä ymmärtää yksittäisen position tasolta aina koko pankin tasolle asti

Aineistotutkimus Aineistotutkimuksen tavoitteena oli saada selkeä kuva pankin omistusten häntien tilastomatemaattisista ominaisuuksista Omistusten suurimpien tappioiden ja häntäennusteiden luotettavuus on perustavanlaatuinen ehto sille: että pankki kykenee arvioimaan riittävän pääoman varautumisen tason että sääntelijä kykenee asettamaan minimipääomastandardit, jotka riittävät ehkäisemään sektorin kriisiytymisen ja järjestelmäriskin leviämisen.

Aineistotutkimus: mallien valinta 1. kategoria: Gaussin malli - normaalijakauma. 2. kategoria: Korkeiden momenttien mallit: Cornish - Fisherin laajennus normaalijakaumaan ja Johnsonin-jakauma. 3. kategoria: Pitkähäntäiset ja symmetriset mallit: t-jakauma ja Laplancen jakauma. 4. kategoria: Äärimmäisten arvojen teorian mallit. Yleinen eksponentiaalinen -jakauma ja Yleinen Pareto -jakauma. 5. kategoria: Stabiilitit ja skaalautuvat jakaumat. Levy -jakauma ja fraktaalit kompleksiteorian jakaumat.

Aineistotutkimus Keskeiset analyysityökalut: Häntäarkistot ja häntien visualisointi, Häntäominaisuuksien kannalta tärkeiden parametrien ennusteet, Prosenttipistejakaumat ja Mallien ennusteiden ”stressitestaus”

Aineistotutkimus Yksittäisten positioiden häntäominaisuuksien tutkimus kohdistui osakeindekseihin, osakkeisiin, valuutta- ja vaihtokurssimarkkinoihin, hyödykemarkkinoihin ja korkosarjoihin. Tavoite oli tutkia laajasti taloudellisia ympäristöjä, josta vetää yleisiä johtopäätöksiä taloudellisten ympäristöjen häntäominaisuuksiin.

Aineistotutkimus: tuloksten lyhyt yhteenveto Markkinat ovat poikkeuksetta merkittävän paksuhäntäisiä. Gaussin hypoteesi kaatui systemaattisesti kaikilla tutkituilla markkinoilla. Normaali-jakauma aliarvioi tappiopotentiaalin usein yli 5 -kertaisesti. Tämä heikko perusta tappiosuojautumiselle Keskihajonta ja varianssi eivät anna luotettavaa signaalia suurista tappioista. Näin keskimääräisen heilunnan mittaaminen ei välttämättä kerro position todellista tappiopotentiaalista

Aineistotutkimus: tuloksten lyhyt yhteenveto Kunkin malliperheen häntäparametrit indikoivat merkittävää paksuhäntäisyyttä systemaattisesti. Paksuhäntäisissä malleissa merkittäviä eroja kyvyssä ennustaa/uudelleentuottaa taloudellisten ympäristöjen häntien ominaispiirteitä: Korkeampien tunnuslukujen -jakauma (Cornish-Fisher) tuotti liian tasapaksun hännän. Pelkkä vinouden ja huipukkuuden tarkennus normaalijakaumaan ei hyvä malli. Johnsonin-jakauma ei kyennyt uudelleentuottamaan taloudellisille ympäristöille kiihtyvää epälineaarisuutta hännässä. Näin ennuste aliarvioi usein potentiaalin. Algoritmi pohjainen kalibrointi helppokäyttöinen

Aineistotutkimus: tuloksten lyhyt yhteenveto Laplancen-jakauma kärsi samasta ongelmasta kuin Johnsonin-jakauma. Erkaantumisen kiihtyvyys kohti suurimpia tappioita jää usein mallista ulos. T-jakauma toimi kohtuullisen hyvin, kuitenkin eri parametriennustetavat saattoivat antaa merkittävästi toisistaan eroavia vapausastelukuennusteita.

Aineistotutkimus: tuloksten lyhyt yhteenveto Paksuhäntäisissä malleissa merkittäviä eroja kyvyssä ennustaa/uudelleentuottaa taloudellisten ympäristöjen satunnaisia prosessien häntien ominaispiirteitä: Levyn-jakauman parametriennusteiden perusteella kalibroidun mallin häntäennusteet olivat liian paksuhäntäisiä. Pienetkin parametriennustemuutokset aiheuttivat merkittäviä eroja suurimmista tappioista. Näin malli oli epästabiili ja ei suositeltava. Fraktaali-jakauman häntäparametrin herkkyys erilaisille tappioille oli liian insensitiivinen. Yleinen eksponentiaalinen -jakauma kärsi myös hännän kiihtyvän luonteen ymmärtämättömyydestä.

Aineistotutkimus: tuloksten lyhyt yhteenveto Yleinen Pareto -jakauma kykeni uudelleentuottamaan taloudellisten ympäristöjen häntäominaisuuden usein hyvinkin tarkasti. Malli herkkänä tunnusomaiselle epälineaariselle kiihtyvälle osalle. Mallin häntäparametri oli stabiili ja helppo kalibroida. Luotettavin ja sopivin malli taloudellisen ympäristön häntäriskin mallintamiseen Keskeiset tulokset löytyvät gradun sivuilta 48-65. Häntäarkistot internetissä: http://mktutkimus.fi/tulosarkistot Mallien häntäestimaattien laskeminen ja parametrien määrittäminen löytyy s. 39-45 ”step by step” - tyyliin

hajauttamisen tehokkuus ja häntäriski Osio 4 hajauttamisen tehokkuus ja häntäriski

Kohti makrotasoa: omistuskokonaisuussimulaatiot ja hajauttaminen Keskeinen tutkimuskysymys oli jatkona aineistotutkimuksen tuloksille: Jos markkinat, joilla pankki operoi ovat väistämättä paksuhäntäisiä, voiko syntyvän häntäriskin hajauttaa pois? Eli voiko portfoliokin olla paksuhäntäinen?  Jos näin on, tulee pääomituksenkin olla tappiopotentiaalia vastaava

Kohti makrotasoa: omistuskokonaisuussimulaatiot ja hajauttaminen Tieteissä kaksi eriävää näkökantaa hajauttamisen tehokkuudesta ja tilastomatemaattisista tuloksista. Perinteisen näkökannan mukaan suuret tappiot hajautuvat pois. Tämä perustuu keskeiseen raja-arvolauseen (Central Limit Theorem) matemaattiseen tulokseen. Tuloksena on normaalijakautunut portfolio, jonka riskin mittana oikeutetusti on keskihajonta ja varianssi.  Näin pankin kohtaama tappiopotentiaali ja pääomitustarve olisi merkittävästi alhaisempi. Toinen näkökulma hajautuksesta toteaa, että mikäli yksittäisten omistusten välillä voi olla monimuotoisia riippuvuuksia. Tällöin Gaussin jakauma voi olla hyvä approksimaatio vain keskiosasta, ei hännistä.  Satunnaisen prosessin attraktiofunktio on paksuhäntäinen tappiopotentiaali ja näin pankin pääomitustarve merkittävästi korkeampi.

Kohti makrotasoa: omistuskokonaisuussimulaatiot ja hajauttaminen Tutkimuksen keskiöön nousee tuottojakauman häntäominaisuuden lisäksi kriisimarkkinoiden riippuvuuksien analysointi. Korrelaatioiden käyttö rahoituksen teoriassa ja yleisesti taloustieteissä on keskeisin tapa kuvata taloudellisten ilmiöiden välisiä riippuvuuksia. Kriisin jälkeen Baselin julkaisuissa korrelaatioiden käyttö saa vahvaa kritiikkiä. Markkinoilla yleisesti tunnistettu ilmiö on korrelaatioiden epästabiilisuus ja riippuvuuksien voimistuminen / kompressio markkinakriisien aikana.

Kohti makrotasoa: omistuskokonaisuussimulaatiot ja hajauttaminen Häntäriippuvuuden konsepti mukaan tutkimukseen. Kriisiytymisen ehdollinen todennäköisyys kahden tai useamman satunnaismuuttujan välillä Säilyttää normaalimarkkinoiden korrelaatiomatriisin ja mahdollistaa kriisimarkkinoiden häntäriippuvuuksien huomioimisen

Kohti makrotasoa: omistuskokonaisuussimulaatiot ja hajauttaminen - tulokset Tutkimukseni koeasetelman tulokset noudattelivat hajautuksen tuloksen tieteellistä tulkintaa, jossa portfolion tuottojakauman keskiosa noudatti Normaali-jakaumaa, mutta häntäosa taas Pareto-jakauman tyyppistä paksuhäntäistä satunnaisprosessia Tällä merkittävä vaikutus pääomituksen riskikalibrointiin ja suojautumisvaatimuksiin. Tappiotaso erot ja siten suojautumisvaatimukset ovat jopa 10 – kertaisesti korkeampia Jos siis lähdemme siitä että markkinoiden tuottojakaumat ovat paksuhäntäisiä ja kriisien aikana markkinoiden riippuvuudet voivat kompressoitua ja voimistua tulee vaadittava pääomitus olemaan huomattavasti korkeampi

Erkaantumisen visualisointi Kohti makrotasoa: omistuskokonaisuussimulaatiot ja hajauttaminen – tulokset Erkaantumisen visualisointi

Kohti makrotasoa: omistuskokonaisuussimulaatiot ja hajauttaminen – tulokset Häntäosan epälineaarisuus kohti suurimpia tappioita säilyi ja noudatteli Pareto-jakauman tyyppistä häntäsatunnaisuutta

Pankin kokonaisriski ja -pääomitus? Osio 5 Pankin kokonaisriski ja -pääomitus?

Makrotaso: pankin kokonaisriskin mallintaminen tutkimushavaintojeni perustalta Basel nosti pankkien kokonaisriskin mallinnuksen keskeisiksi puutteiksi tutkimuksissa, häntämallinnusmetodologiat ja häntien riippuvuuksien laskemisessa käytetyt lineaariset riippuvuusluvut kriisiriippuvuuksien kuvaajana. Tämä havainto koski RAM-mallinnusta ja stressitestausta Kun otetaan huomioon, että riskikalibrointi mahdollisti n. 3-5% sallitun pääomituksen,  Voidaan kysyä onko riskipainoitettu 8% minimipääoma oikea taso yhteiskunnan näkökulmasta, jotta taataan että mahdollisesti paksuhäntäiset tappiotasot eivät ylitä pankin näin määriteltyä suojavallia tappioilta  tappioiden sosialisointi

Makrotaso: pankin kokonaisriskin mallintaminen tutkimushavaintojeni perustalta Väitän, että tutkimukseni tulosten perusteella kaksinumeroiset prosentuaaliset odotusarvopoikkeamat pankin nettotuotoissa on pikemminkin sääntö kuin poikkeus ja odotettu ennemminkin kuin ”odottamaton tappio”. Tähän olisi tullut varautua

Kuinka mitata pääomitus- ja riskitasoja? Osio 6 Kuinka mitata pääomitus- ja riskitasoja?

Riskin ja pääomituksen mittaamisen perusperitaatteet– mistä häntä alkaa? Mittarin tulee tunnistaa mistä häntä alkaa? ja keskittyä tunnistamaan hännän perusominaisuudet. Taloudellisissa ympäristöissä on kaksi merkittävästi toisistaan käytökseltään poikkeavaa satunnaisaluetta. A) Normaalimarkkina: lyhyt häntä ja riippuvuudet stabiileja ja usein lineaarisia B) Kriisimarkkina: merkittävästi odotusarvosta epälineaarisesti kiihtyvä tappiopotentiaali, riippuvuudet voimistuvia ja epälineaarisia Epälineaarinen häntäalue alkaa hyvinkin johdonmukaisesti tietyiltä todennäköisyystasoilta  tämä on tunnistettavissa taloudellisista aikasarjoista

Riskin ja pääomituksen mittaamisen perusperitaatteet – prosenttipistevalintojen haastavuus (VAR) Yksittäiset prosenttipistevalinnat arvion perustaksi hyvin haastavia muodostaa paksusta hännästä. Tämä tapa nykymenetelmien keskiössä Näistä lähtökohdista on hyvin vaikea johtaa luotettavaa pääomitusarviota. Tärkeätä olisi yhden pistevalinnan sijaan pyrkiä mallintamaan koko häntä potentiaali

Riskin ja pääomituksen mittaamisen perusperitaatteet– replikoi mallisi!!! Keskeinen vaatimus paksuhäntäisen tappiopotentiaalin ymmärtämiseksi on ymmärrys siitä että kyseessä ei ole vain yksi häntä vaan tappiopotentiaali kuvautuu häntäalueena kun malli replikoidaan  häntäalue = häntäriski epävarmuus  Tämä keskeistä tappiosuojautumisen suunnittelussa

Riskin ja pääomituksen mittaamisen perusperitaatteet – Jakauma – ja riippuvuusoletukset Jakaumaoletuksilla ja riippuvuusoletuksilla on merkittävä vaikutus tappiopotentiaalin ymmärtämiseen. Pääomitusindikaatio voi jäädä jopa 5-10 kertaa liian alhaiseksi Käsityksemme hajautuksen tehokkuudesta on vääristynyt  Häntäriskiä ei ole helppo hajauttaa

Mallivaihtoja Yleinen Pareto -jakauma erittäin käyttökelpoinen malli kriisijakaumien ja epälineaaristen häntien ennustamiseen voidaan linkittää tarkasti normaalimarkkinoiden satunnaisuutta kuvaavaan Normaali-jakaumaan ”Splicing Distributions”-metodilla 𝑌(𝑥) 𝑛𝑜𝑟𝑚− 𝑝𝑎𝑟𝑒𝑡𝑜 = 𝑥= 𝑁𝑜𝑟𝑚𝑎𝑙𝑖 −1 𝑈 𝑈>1−𝑝 𝑥>𝑣𝑎𝑟− 𝑙𝑢𝑘𝑢 𝑝 𝑃𝑎𝑟𝑒𝑡𝑜 𝑋 𝑝 =𝑣𝑎𝑟−𝑙𝑢𝑘𝑢+ 𝛽 𝜉 ∗ (( ℎ𝑎𝑣𝑎𝑖𝑛𝑛𝑜𝑡𝑁 ℎä𝑛𝑡äℎ𝑎𝑣𝑎𝑖𝑛𝑛𝑜𝑡𝑁 1− 𝑗ä𝑟𝑗 𝑋 𝑝 𝑁 ) − 𝜉 −1 ) 𝑋≤ 𝑣𝑎𝑟− 𝑙𝑢𝑘𝑢 𝑝 Yleisellä Pareto -jakaumalla suora suhde Power Law -jakaumaan, joka on yleisin jakauma joka kuvaa kompleksien järjestelmien käytöstä 𝑃𝑟𝑜𝑏 ℎ𝑎𝑣𝑎𝑖𝑛𝑡𝑜 ≥𝑦 =𝐾 𝑦 −𝛼 Kompleksien järjestelmien tunnusmerkkejä mm. Common Mode of Failure, Cascading Failure, Positive Feedback reaching Critical State

Tutkimuksen menetelmät ja järjestelmäriski Paksuhäntäiset-jakaumat ja häntäriippuvuuden käsite mahdollistaa ”counterparty”-riskiä ja ketjuttuneiden tappioiden riskien analysoinnin aineisto- ja/tai teoreettispohjaisesti Tuottojakaumat mallinnetaan paksuhäntäisinä Paksuhäntäiset tappiojakaumien Välille häntäriippuvuuden Ehdolliset tod. näk arviot Pankki B Häntäestimaatti / pääomataso -50 milj. e -250 milj. e -700milj e 𝐸( 𝑌 𝐵 𝑌 𝐴 = 𝑦 𝑎 𝑌 𝐴 = 𝑦 𝑎 ) -100 milj. e 0,55 0,35 0,1 -158 milj. e -400 milj. e 0,25 0,5 -300 milj. e -900 milj. e 0,3 0,6 -495 milj. e 𝐸( 𝑌 𝐴 𝑌 𝐵 = 𝑦 𝐵 𝑌 𝐵 = 𝑦 𝐵 ) -245 milj .e -550 milj. e 650 milj. e Antaa mahdollisuuden Analysoida järjestelmäriskin vaikuttamia Tappiopotentiaaleja esim. pankkien, maiden ja markkinoiden välillä Pankki A Häntäestimaatti / pääomataso =

Lyhyt Katselmointi käytettyihin mittausmenetelmiin Osio 7 Lyhyt Katselmointi käytettyihin mittausmenetelmiin

Pankkien ja sääntelyn keskeiset riskin ja pääomituksen mittausmenetelmät Markkinariskin 99%:n 10 päivän VAR-luku Odotusarvosta voimakkaasti poikkeava häntäalue alkaa pidemmällä hännässä taloudellisilla markkinoilla. Mihin unohtui häntäriski?

Pankin kokonaispääomitus (”economic capital”) Economic capital –kokonaispääomitusarvio Tausta: Pankki pääomittaa tavoittelemansa luottoluokan raportoidun konkurssitodennäköisyyden perusteella liiketoimintansa tuottojakaumasta.  näin antaa signaalin markkinoille luottoluokitustasostaan. Esim. AA-luokka vastaa noin 0,003% konkurssitodennäköisyyttä  lähtökohtaisesti pankki pääomittaa 99,97 prosenttipiste-ennusteen perusteella  viesti pankin vakavaraisuudesta markkinoille

Pankin kokonaispääomitus (”economic capital”) Paksuhäntäisen tuottojakauman epälineaarisesta osasta todella vaikea valita luotettavasti pääomitusennuste Virheen vaikutus ROE:een korostuu kun pääomitus ohut

Pankin kokonaispääomitus (”economic capital”) Economic Capital kokonaispääomituksella yhteys Basel II korostamaan riskikalibroituun pääoman hallintaan IRB  antoi järjestelmälle tärkeille pankeille vapauden käyttää omia mallejaan (Gorby 2002) Basel linjasi perusvaatimukset (IRB) pääoman riskikalibroinnille (Basel Committee on Banking Supervision 2005a: 6–7, 11–14 )

Riskikalibroidun pääomituksen vaikutus luottotuotteiden pääomitukseen Basel malleissa 99,9% Prosenttipistevalinta Mallit nojaavat normaalijakaumaan ja lineaariseen korrelaatioon standardissaan Tämä on toiminut pitkälti riskipainoitetun pääomituksen eli riskikalibridun pääomituksen perustana  merkittävä vaikutus luottotuotteiden pääomitukseen

Riskikalibroidun pääomituksen vaikutus luottotuotteiden pääomitukseen Nykyiset riskipainot 0-100% välillä (De Weert: 2010, s.64) Paksuhäntäisten häntäriskin perusteella lasketut riskipainojen progressio muuttuisi nykyisestä merkittävästi

Riskikalibroidun pääomituksen vaikutus luottotuotteiden pääomitukseen Vaikutuksia luottotuotteiden pääomitukseen: ABS-, CDS- ja CDO-POSITIOIDEN luottoluokittajan pääomitusarvio (”capital enhancement-vaatimus”) perustui perusteiltaan pankkien irb-mallien luokitusehdotuksiin Kriisi osoitti, että näiden valtavien rakenteiden pääomitus oli täysin puutteellinen kun usein n. 2/3 rakenteesta AAA-luokkaista pankkien ehdotusten mukaisesti  ei vaadittua pääomaa Tuloksena oli mallien ja niistä johdettujen riskiluokitusten ja hajautusrakenteiden lupaus luottojohdannaisten tuomasta luottoriskisuojasta katteeton. Riskipainot ja IRB-mallit suosivat riskinottajaa, kun käytetään metodeja, jotka eivät ota huomioon häntäriskejä ja järjestelmäriskiä

Johtopäätökset käytetyistä mittausmenetelmistä Luottamus VAR- pohjaisiin yhden prosenttipisteiden ennusteisiin voidaan tutkimukseni tulosten perusteella nähdä keskeiseksi puutteeksi. Keskeiset syyt: Erittäin herkkä menetelmä jakauma oletuksille Stabiili tapa mitata tappiopotentiaalia vain lyhythäntäisissä ympäristöissä Ei ota huomioon kriisimarkkinoiden satunnaisuuden ominaispiirteitä. Toimi kauniisti normaaliolosuhteissa mutta ei silloin kun mallia olisi tarvittu Aliarvioi häntäalueen sisäsyntyisen epävarmuuden, jonka ymmärtäminen on tutkimukseni mukaan perusedellytys, jotta tappiopotentiaali on ymmärretty Luottamus lineaariseen korrelaatioon häntäennusteissa paha virhe

Johtopäätökset käytetyistä mittausmenetelmistä Johtopäätöksenä mittausmenetelmillä on voinut olla hyvinkin merkittävä asema pankkien ohueen pääomitukseen ja siitä seuranneeseen heikkouteen kestää suuria tappioita. Tämä kriisin tulkinnassa tärkeätä Seurauksena merkittävä epätasapaino riskintasojen ja suojautumistasojen välillä pankkisektorilla

Katse eteenpäin BASEL III Osio 8 Katse eteenpäin BASEL III

Basel III -pankkisääntelyuudistus Vuoden 2010 aikana Basel-komitea julkaisi keskeiset raporttinsa, jotka toimivat perus­tana tulevan Basel III -sääntelykehikon pääoman laadun ja tason määrittämisen parannuk­sille. Basel-komitea nosti keskeisinä havaintoina esiin pankkien, riittämättömän pääomittamisen, liian alhaiset velkasuhdeluvut, heikkolaatuisen pääoman ja puutteelliset likviditeettipuskurit. Uudistusten aikataulu vuoteen 2019 mennessä.

Basel III -pankkisääntelyuudistus Osakepääoma: Osakepääoman määrän minimi nostetaan 2 %:sta 7 %:iin pankin kokonaisomistuksista. Lisäpääomabufferivaatimukset järjestelmälle tärkeille pankeille 1-2,5 %. Velkasuhdeluvun käyttöönotto: minimi 4 % kokonaisomistuksista. Riskipainojen uudelleenarviointi: n. 20 %:n kiristys Markkinariski: VAR -luvun tilalle ehdotettu ES -mallia ja stressattujen olosuhteiden kalibrointi VAR -mallien käytössä. Riskikalibroitu minimipääomavaatimus: säilyy 8 %:ssa

Basel III -pankkisääntelyuudistus Uudistusten kokonaiskuva vasten paksuhäntäisiä tappiotasoja

Uudistuksen kritiikki – pääoman määrä Tutkimukseni mukaan pääomitusvaatimus on oikean suuntainen, mutta ei missään nimessä riittävä. Pankeilla pitäisi olla ei-riskipainotettua pääomaa 1/3 minimissään. Onneksi en ole yksin – akatemiassa Basel III uudistus saanut erittäin paljon kritiikkiä (esim. Healthy Banking System Is the Goal, Not Profitable Banks). 15 professoria (esim. Admati, Cochrane, Fama, Rochet, Hellwig, Sharpe) allekirjoittivat 9.11.2010 adressin, jossa vaadittiin pankeilta minimissään 15 % ei-riskipainoitettua pääomaa. Admati ja Hellwig ehdottavat 20-30% tasoa. Fama ehdotti CNBC:n haastattelussa jopa 50 %:n pääomitusvaatimusta - ”Untill it doesn´t matter” Myös johtavat pankkisektorin henkilöt: esim. David Tarullo (Federal Reserve Governor) ja David Miles (Monetary Policy Committee Member Band of England) ovat esittäneet kritiikkiä.

Uudistuksen kritiikki – pääoman riskikalibrointi Basel III nojaa edelleen täysin ulkoistettujen tahojen luottoluokituksiin perustuvien riskipainojen riskikalibroituun pääomitukseen  Tämä on perustavanlaatuinen virhe. Miksi nojata instituutioihin, jotka ovat epäonnistuneet täysin? Johtaa vain taas pääomakeinotteluun (”Capital Arbitrage”) Riskipainojen n. 20 %:n kiristys häntäriskien näkökulmasta on riittämätön. Monimutkaistaa turhaan pääomasääntelyä Velkasuhdeluku sääntelystä pelastajaksi? nyt pankkien sallittu maksimi velkasuhde 96/4 = 24/1 Veronmaksajille siis riittää, että yhteiskunnalle tärkeä instituutio sijoittaa omaa rahaa 4 euroa 100 euron investoinnistaan  96 euroa on sopiva määrä velalle tehdä riskikäs investointi?

kannustimet ja järjestelmälle tärkeiden pankkien sääntely Osio 9 kannustimet ja järjestelmälle tärkeiden pankkien sääntely

Järjestelmälle tärkeiden pankkien sääntely ja moraalikato-ongelmat Pelkkä korkeampi pääomitus ei riitä. Sääntelyssä keskeistä tulisi olla pyrkimys vaikuttamaan pankin riskinoton kannustimiin suoraan, jotta riskinjaon balanssi pankin ja yhteiskunnan välillä korjautuisi. Tutkimuksen analyysin keskiöön moraalikato-ongelmat paksuhäntäisissä toimintaympäristöissä Kuinka kannustin sääntely tulee suunnitella?

Järjestelmälle tärkeiden pankkien sääntely ja moraalikato-ongelmat Tutkimuksessani analysoin ongelmaa perinteisessä Päämies-Agentti -kehikossa Kannustinskeema: palkkio ja/tai verotussuunnitelma, joka ohjaa pankkia yhteiskunnallisesti vastuullisempaan riskinottoon paksuhäntäisissä toimintaympäristöissä Skeeman keskiössä hyötyfunktion konkaavisuuden ja häntäriskin yhteys: pankin rajahyödyn tulee laskea jyrkästi yhä suuremmista riskeistä, jotka voivat johtaa suuriin tappioihin. Samalla rajahyödyn kasvu tulee hidastua kun tavoitellaan ylisuuria voittoja

Järjestelmälle tärkeiden pankkien sääntely ja moraalikato-ongelmat Sääntelijä asettaa kannustinskeeman, joka on kalibroitu maksimoimalla päämiesten odotettua hyötyä / varmuus ekvivalenssia Käytin eksponentiaalista hyötyfunktiota. Voidaan kirjoittaa seuraavaan muotoon: 𝑈 𝑌,𝑅 =1 − 𝑒 − 𝑌 𝑅 (7.1) 𝑗𝑜𝑠𝑠𝑎 𝑅=𝑟𝑖𝑠𝑘𝑖𝑡𝑜𝑙𝑒𝑟𝑎𝑛𝑠𝑠𝑖𝑝𝑎𝑟𝑎𝑚𝑒𝑡𝑟𝑖 𝑌=𝑃𝑎𝑛𝑘𝑖𝑛 𝑝𝑎𝑘𝑠𝑢ℎä𝑛𝑡ä𝑖𝑠𝑡𝑒𝑛 𝑙𝑖𝑖𝑘𝑒𝑡𝑜𝑖𝑚𝑖𝑛𝑡𝑜𝑗𝑒𝑛 (𝑝𝑜𝑟𝑡𝑓𝑜𝑙𝑖𝑜𝑖𝑑𝑒𝑛) 𝑡𝑢𝑜𝑡𝑡𝑜𝑗𝑎𝑘𝑎𝑢𝑚𝑎 Varmuus ekvivalenssi tulee täyttä päämiesten riskiaversion perusteella, ratkaistaan R-parametri 𝑈(𝐸 𝑦 𝑝ää𝑡ö𝑘𝑠𝑒𝑛𝑡𝑒𝑘𝑖𝑗ä =𝑈 𝐶𝐸−𝑙𝑢𝑘𝑢 𝑝ää𝑡ö𝑘𝑠𝑒𝑛𝑡𝑒𝑘𝑖𝑗ä

Järjestelmälle tärkeiden pankkien sääntely ja moraalikato-ongelmat Pankki tekee kannustinskeemaa vasten liiketoiminta allokaatiopäätöksensä maksimoiden oman hyötynsä Häntäriskin rangaistuksen jyrkkä progressio vaikuttaa

Järjestelmälle tärkeiden pankkien sääntely ja moraalikato-ongelmat Oleellinen viesti mallista on se, että palkkiosääntelyssä tai pankkiverosuunnittelussa tulisi ottaa erityisesti huomioon paksujen häntien vaatima progressio  pankkien riskinotolle kannustinkorjaus Nyt ehdotettu tasaveroa ja eduskunta hyväksyi 2012 joulukuussa pankkiveron, joka perustuu riskipainoihin Nämä tärkeitä ja ajankohtaisia kysymyksiä pankkisääntelyn kyvyssä hallita järjestelmäriskiä pääomituksen lisäksi

Palataan tutkimuskysymykseen ja keskustelu Näistä teemoista vastaus tutkimuskysymykseeni; löydämmekö merkittävää yhteyttä pankkien ohuen pääomituksen, paksujen häntien ja pankkikriisien välillä? Kiitos Paljon! Q & A