Risto Ryti -seura, Lamaseminaari Leena Mörttinen

Risto Ryti -seura, Lamaseminaari Leena Mörttinen Mikä meni pieleen? Finanssikriisi pankkien näkökulmasta

Risto Ryti -seura, Lamaseminaari Leena Mörttinen 3 Kokonaiskuva kriisin syistä: sekä julkinen sektori että kotitaloudet ylivelkaantuivat •Valtion velka vain osa ongelmaa – myös yksityisen sektorin taseella on merkitystä •Meidän täytyy ratkaista kaksi ongelmaa • Finanssipoliittinen koordinaatio • Yksityisen sektorin ylilyönnit

Risto Ryti -seura, Lamaseminaari Leena Mörttinen 4 Kriisin ratkaisu Euroopassa määrittää onko eurolla tulevaisuutta pidemmällä aikavälillä? •EU on talouspoliittisesti heikko – kansallisvaltioajattelu on edelleen vahva monikulttuurisessa Euroopassa, mutta tästä on pakko tinkiä jos aiomme pysyä yhdessä •Nopea tuottavuuden parantuminen ja kiihtynyt kasvu eivät ole todennäköisiä –EU ja euron hajoaminen vaikea hallita ja siksi ei todennäköisin tulema tällä hetkellä –EU siirtyy “Transfer Union” vaiheeseen jossa ylijäämämaat rahoittavat alijäämämaita –Hidas kasvu rasittaa poliittista vakautta •…ja euron vahvuus ei auta asiaa ollenkaan •Euron selviämisen edellytys on uskottava kriisienhallintavälineistö mutta tämä on tehtävä poliittisesti viisaasti

Risto Ryti -seura, Lamaseminaari Leena Mörttinen 5 Mikä meni pieleen?

Risto Ryti -seura, Lamaseminaari Leena Mörttinen 6 Tärkeää ymmärtää missä epäonnistuttiin: “huono pankkitoiminta”… •Keskeinen ongelma: Keskuspankit pystyvät säätelemään rahan hintaa mutta eivät luottojen määrää – rahaa luotiin pankkien taseissa ja niiden ulkopuolella –Velkavivun kontrolli on pettänyt ei pelkästään pankeissa vaan kaikkialla taloudessa •Rahoitusjärjestelmä ja pankit epäonnistuivat riskien hallinnassa –Rahoitusjärjestelmä ei hinnoitellut systeemisiä riskejä, erityisesti likviditeettiriskiä •Tuottojen metsästys… 6

Risto Ryti -seura, Lamaseminaari Leena Mörttinen 7... ja ”huono politiikka” •Kevyt rahapolitiikka USA:ssa yhdistettynä Kiinan ja öljyntuottajamaiden ylijäämiin vääristi rahan ja pääoman hintaa –Kiina rahoitti USA:n kuplaa välttääkseen omien markkinoittensa altistumisen epävakaille pääomaliikkeille –USA:sa, UK:ssa ja Kreikassa… kotitaloudet (ja julkinen sektori) kulutti ja lainasi enemmän kuin mitä pystyi maksamaan koska raha oli liian halpaa •Esimerkkejä muista politiikkavirheistä –USA:n Sub-prime: somaa poliittisesti mutta pankkitoimintaa ja hyväntekeväisyyttä ei pitäisi sekoittaa –Glass-Steagall rajoitteet loivat perusteet koneistolle joka siirsi asutorahoittajien roskat investointipankkien kautta Eurooppaan –Euroopassa Saksan Landesbankit ja säästöpankit saivat jatkaa vanhaan malliin siitä huolimatta että avoin valtion tuki poistettiin – pankit alkoivat metsästää tuottoja kannattavuus paineessa –…. 7

Risto Ryti -seura, Lamaseminaari Leena Mörttinen 8 Edessä systeemisten riskien uudelleen arviointi – kuinka sekä deflaatio että inflaatio paineet saadaan kuriin? •Finanssiarkkitehtuuria on muutettava •Likviditeettiriski on keskeinen systeeminen riski joka täytyy hinnoitella nyt kun tiedämme että rahamarkkinat voivat kuivua hetkessä •Pankkien ja muiden rahoituslaitosten väliset yhteydet on kartoitettava ja vastapuoliriskit uudelleenarvioitava •Yksityiseltä sektorilta valta siirtyy viranomaisille: viranomaiset ja poliitikot vaativat vallan keskittämistä ja valvonnan ja sääntelyn lisäämistä

Risto Ryti -seura, Lamaseminaari Leena Mörttinen 9 Keskeinen kysymys: mikä on yksityisen ja julkisen sektorin välinen vastuunjako •Ennen kriisiä yksityisen sektori vastasi tulevaisuuden “reaalisesta” (varallisuusinstrumenttien hinnat) ja keskuspankit vastasivat tulevaisuuden “nimellisestä” (inflaatio-odotukset) –Tämä on muuttumassa •Alamme siirtyä kohti “hyväntahtoisen diktaattorin” mallia, mutta kuka tämä voisi olla? –Poliitikot, mikrovalvojat, makrovakaus valvojat, keskuspankkiirit… •Mitä tapahtuu rahapolitiikalle? –Tärkeää analysoida huolella mahdolliset konfliktit nykyisen rahapoliittisen ajattelun ja uuden rahoitusmarkkinoiden vakauspolitiikan välillä

Risto Ryti -seura, Lamaseminaari Leena Mörttinen 10  Makro- ja mikro-valvonta vahvemmaksi  Basel III – alustava sopimus saatiin aikaan 26.7 ja minimivaatimukset 12.9  Ensisijaiset omien varojen määrää nostettava 2%:sta 4,5%:iin (siirtymäjakso )  Ei enää samanlaisia hybridejä...  konservaatiopuskurit käyttöön 2,5% vaatimuksena – kokonais vaatimus 7% ensisijaisille omille varoille  Edelleen kysymysmerkki vastasykliset puskurit  Vähimmäisomaivaraisuusaste vaatimus Pilari I:een – siirtymäaika 2018 asti  Likviditeetti riskin valvonta tiukemmaksi  Epäselvää edelleen mitä rajoitteita käytetään  Kriisienhallinta välineistö, pankkiverot, vakausrahastot  Pankkiverot  Kuluttajan ja sijoittajan suoja Sääntelymyrsky ravistelee rahoitusjärjestelmää vielä pitkään

Risto Ryti -seura, Lamaseminaari Leena Mörttinen 11 Markets Tiukempaa sääntelyä pohdittaessa yritykset ja kasvu ovat unohtuneet…. Bank 2 Bank 1 Corporate customers Household customers Reduce moral hazard, remove too- big-to-be- saved problem, improve crisis management, improve macro-prudential supervision, bank levy, stability fund… Increase level and quality of capital, reduce trading book, improve liquidity risk management, induce counter- cyclicality, improve micro- supervision… Protect consumers, PRIPS… Regulate alternative investment fund managers tighter Shadow banking sector Bank 3 Increase transparency, increase standardization, introduce CCPs Insurance companies Solvency II

Risto Ryti -seura, Lamaseminaari Leena Mörttinen 12 Uhkana sääntelyn kierto... •Viimekädessä kyseessä on suhteellinen peli – se jota säännellään vähiten ottaa hoitaakseen muiden hommat ja luo seuraavan kuplan •Jos pankkien rahanluontikykyä rajoitetaan, kuka tähän ryhtyy seuraavaksi? –Vakuutusyhtiöt, uudet rahoitusmarkkinatoimijat, suuret yritykset –...vai Aasian suuret pankit?

Risto Ryti -seura, Lamaseminaari Leena Mörttinen 13 Yhteenveto •Kasvu tulee olemaan hidasta pitkän aikaa mikä vaatii elvyttämään lisää –Vaarana uusien kuplien luonti •Keskeinen kysymys: kuinka yksityisen ja julkisen sektorin velkariippuvuudesta päästään hallitusti eroon? •Todennäköisesti yksityisen sektorin annetaan itse korjata virheitään vain rajoitetusti –Kostonhimo pankkeja kohtaan elää vahvana •Enemmän valtaa siirtyy julkiselle sektorille ja talous on entistä politisoituneempaa, kunnes heiluri liike lähtee taas vastakkaiseen suuntaan muutaman vuoden kuluttua