Finanssikriisin hyvät, pahat ja rumat Sixten Korkman ETLA Pellervon Päivä 2011 Radisson Blu royal Hotel, 6.4.2011.

Esitys aiheesta: "Finanssikriisin hyvät, pahat ja rumat Sixten Korkman ETLA Pellervon Päivä 2011 Radisson Blu royal Hotel, 6.4.2011."— Esityksen transkriptio:

1 Finanssikriisin hyvät, pahat ja rumat Sixten Korkman ETLA Pellervon Päivä 2011 Radisson Blu royal Hotel, 6.4.2011

2

3

4

5

6

7

8 Yksikkötyökustannukset tehdasteollisuudessa (pl. sähkötekninen toimiala) 1998 ->2009 ETLA

9 Euroalueen kriisi: suo siellä vetelä täällä vaihto- ehdot tukirahoitusta - valmiutta? - moraalikato? velkajärjestely - tartunta ja ketjureaktiot? Budjettisopeutuminen - onko taloudellisesti ja poliittisesti mahdollista?

10 Velkaantuneisuuden (velka/BKT) vähentämisen vaikeus - iso velka ruokkii itseään - etenkin jos korkotaso on korkea - jos kilpailukyky on kuralla ja BKT:n kasvu hidasta - jos muita julkisia menoja on vaikeata leikata - ja jos verotusta ei enää voida kiristää - jos tarvittavien toimenpiteiden sosiaalinen ja poliittinen sietokyky on rajallinen

11 Velkajärjestelyn vaikeus - lainamarkkinat sulkeutuvat kyseisen maan kannalta - pankit ajautuvat ahdinkoon, luottolama uhkana - kansantalouden kasvu kärsii pitkään - voi aiheuttaa tartuntaa muihin maihin - alaskirjaukset heikentävät taseita muissakin maissa

12 Tukirahoituksen jatkamisen pulmallisuus - poliittisista syistä emme halua ”tulonsiirtounionia” - jatkuva rahoitus ruokkii moraalikatoa - vakavaraisuusongelmaa ei voi hoitaa likviditeetillä - ison tappion aikainen realisointi viisaampaa kuin vielä suuremman tappion lykkääminen tuonnemmaksi

13 Euro: valuvika tai huonoa ohjausta? • epäsymmetrisyys: valuutta vailla valtiota • heikko institutionaalinen pohja: EKP, VKS, No bail out -sääntö • pelisääntöjen (VKS) kunnioittamatta jättäminen • No bail out –säännön selkiintymättömyys • maakohtaisen kehityksen erkaantuminen • epäonnistunut maakoostumus

14 Kriisihallinnan ongelmia • hajanainen ja heikko päätöksentekojärjestelmä, johtajuusonglema • sekava analyysi ja kommunikaatio • valmistautumattomuus monimutkaiseen ja akuutin ongelman kohtaamiseen: - kuka tekee mitä (EKP, EU, euroalue, IMF…)? - kuka arvioi vakavaraisuutta, puhaltaa pelin poikki (jos ongelmana on vakavaraisuus pikemmin kuin maksuvalmius)? - miten toteuttaa hallittu velkojen uudelleen järjestely (ottaen huomioon valtioiden ja pankkien keskinäinen riippuvuus, myös yli rajojen)? - kuka turvaa likviditeetin? - …

15 Onko kriisin torjunnassa toimittu väärin? • olisiko Kreikka vain pitänyt ohjata IMF:ään? • olisiko pikainen velkasaneeraus laukaissut pankkikriisin? • onko ostettu aikaa, jonka aikana pankit voivat vahvistaa taseitaan ja talous kohentua siten, että velkasaneeraus on tehtävissä? • onko syytä odottaa kunnon pankkien stressitestien tuloksia?

16 Euron tulevaisuus • euro on nuori, lastentaudit on kärsittävä • markkinoiden ja poliitikkojen oppimisprosessi on kesken • kaikki mikä ei ole kuolemaksi, vahvistaa • akuutti kriisi kyettävä hoitamaan rinnan sellaisen pelisääntöjen muuttamisen kanssa, joka tähtää tulevien kriisien torjumiseen • päätöksiä ei tehdä Suomen ehdoin