Helsinki – Tallinna rautatieyhteys OIKOTIE EUROOPPAAN  Martin markkinat  Martti Asunmaa Baltirail ry:n puheenjohtaja

BALTIRAIL-HANKKEESSA  On tarkoituksena saada mahdollisimman nopeasti suora rautatieyhteys Etelä-Suomesta Pohjois-Viroon ja sieltä läpi Baltianmaiden eurooppalaiseen rataverkostoon.  Suomenlahden ylitys tapahtuisi ensivaiheessa auto- ja junalautoilla, myöhemmin liikennöinti tapahtuisi rakennettavassa rautatietunnelissa, josta yhteys jatkuisi suurnopeusjunaratana Varsovaan ja Berliiniin.

Nykyinen liikennetilanne  Maantiet ja ilmatietkin ruuhkautuvat Euroopassa ja Suomessakin  Sijainniltaan Suomi on Euroopan peräkylä ja liikenteellisesti saari  Helsinki ja Tallinna ovat niitä harvoja pääkaupunkeja, joista ei ole yli yön yhteyttä keskeiseen Eurooppaan.  Tukholmasta pääsee junalla 8 tunnissa Pariisiin ja Berliiniin nopeammin  Kööpenhaminan ja Malmön silta/tunneli-yhteys merkitsi Ruotsin ja Norjankin teollisuudelle 10 %:n kilpailuetua Suomeen verrattuna.

EUROOPAN RAUTATIEPOLITIIKKAA  EU:n liikennepolitiikan selkeänä johtoajatuksena on vahvistaa rautatieliikenteen asemaa ympäristöyställi- simpänä ja energiatehokkaimpana liikenne- muotona.  Euroopan TEN rataverkoston korridoori I (Helsinki – Tallinna – Varsova = Rail Baltica) * tarkoitetaan myös suurnopeusrataa

Liikenne Baltirailillä käynnistettävissä nopeasti  Baltirailin sijaintimaiden asiantuntijatahojen laatiman selvityksen (Organiosational Committee: White Paper, Crete Railway Corridor I, v ) kuntoarvion ( maksiminopeus, akselipaino, junan maksimipaino, jne.) mukaan junareitti on edelleenkin käytettävissä säännölliseen, aikataulun mukaiseen, varmaan ja luotettavaan junaliikenteeseen.  Junalauttayhteyden toteuttaminen Helsingin ja Tallinnan välille on ilmeisesti toteutettavissa muutamassa kuukaudessa. Tilapäisten terminaalien rakentamiskustannukset jäänevät 10 miljoonaan euroon, junalautta on nopeasti vuokrattavissa (Kotkan ja Sillamäen välillä liikennöivä autolautta VIRONIA on entinen junalautta).

Miksi Baltirail ei ole edennyt ?  Hanke ei ole ollut uskottava, kun sillä ei ole ollut ”oikeaa isäntää”  Suomessa LVM ja VR passiivisia  Media (erityisesti HS) pitänyt epärealistisena utopiana  Baltian maissa oma liikennetarve on ollut ensisijaisesti itä – länsi-suuntaista  Suomessa ei ole uskottu nykyradan liikennöitävyyteen  MUNA / KANA-ongelma * kun ei ole kuljetettavaa = liikennekysyntää; ei ole kuljetettajia, liikennetarjontaa * kun ei ole liikennöintiä = liikennetarjontaa, ei ole kuljettavaa rahtia = liikennekysyntää

BALTIRAIL ry  Yhdistys on yksityishenkilöiden ja erilaisten yhteisöjen muodostama vapaa kansalaisjärjestö, jolla on jäseniä sekä Suomessa että Virossa.  Perustettu Helsinki – Tallinna Rautatietunneliyhdistyksenä; nimi muutettu ensin Eurorail:ksi ja sittemmin Baltirailiksi.  Baltirail ry:n tarkoituksena on toimia Helsingistä Tallinnaan ja sieltä etelään suuntautuvan rautatieyhteyshankkeen yleisten edellytysten edistämiseksi.  Yhdistys harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa, tekee esityksiä ja aloitteita sekä antaa lausuntoja, järjestää kokouksia, näyttelyitä, neuvottelutilaisuuksia ja koulutusta sekä laatii asiaa koskevia selvityksiä ja tutkimuksia.