Naiset ja eläketurva - Miten eläke määräytyy Naiset ja eläketurva - Miten eläke määräytyy? - Miesten ja naisten eläke-ero - Onko eläkejärjestelmä tasa-arvoinen? Suvi Ritola

Miten eläke määräytyy ja miten siihen voi vaikuttaa?

Eläkkeensaajan perusturva Saavutetun toimeentulon tason kohtuullinen säilyttäminen Vähimmäistoimeentulon turvaaminen = Kokonaiseläke Työeläke + Kansaneläke ja takuueläke Eläketurvakeskus

Työeläkelajit ja eläkeiät Eläkeikä Vanhuuseläke 63–68 - Varhennettu (ennen 1952 syntyneille) 62 - Lykätty 68– Täysi- ja osatyökyvyttömyyseläke 18–62 Osa-aikaeläke 61–67 Perhe-eläke - Lapsi 0–17 - Leski, jos lapsia ei ikärajaa - Leski 50 Ammatillinen kuntoutus Osa-aikaeläkkeen alaikäraja v. 54 ja sen jälkeen syntyneille 61 v, astuu voimaan 2014. Vuonna 1953 syntyneillä on vielä oikeus osa-aikaeläkkeeseen 60 vuoden iässä. Työttömyyseläkkeitä vielä maksussa vuoteen 2014 saakka, mutta niitä ei enää myönnetä. Eläketurvakeskus

Kokonaiseläkkeen muodostuminen eri tulotasoilla vuonna 2013 Työeläkkeen oletetaan olevan 50 % palkasta, yksin asuva eläkkeensaaja. Kansaneläke ja takuueläke alkavat 65-vuotiaana. Kuviossa ei ole otettu huomioon mahdollista 4,5 %:n karttumaa tai muita työeläkkeen osia, joita kansaneläkkeessä ei oteta huomioon. Eläketurvakeskus

Eläkettä karttuu iän mukaan Työeläke = vuosityöansiot x karttumisprosentti x elinaikakerroin 18 v. 53 v. 63 v. 68 v. 1,5 % 1,9 % 4,5 % Karttuminen alkaa 18 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta. Karttuminen sen kuukauden loppuun, jolloin täyttää iän. Karttuma 1,5 %: Työstä tai yrittäjätoiminnasta vanhuuseläkkeen rinnalla Tulevalta ajalta (aika työkyvyttömäksi tulosta 63-vuotiaaksi) Sosiaalietuuksista ja tutkinnosta (etuuksien perusteena olevat ansiot huomioidaan eri etuuksissa eri tavoin) Ansion alenemasta osa-aikaeläkkeen aikana ennen vuotta 1953 syntyneillä Eläketurvakeskus

Eläkkeen karttuminen sosiaalietuuksista (v Eläkkeen karttuminen sosiaalietuuksista (v. 2013) - Eläkettä karttuu 1,5 % etuuden perusteena olevasta ansiosta Etuus Sosiaalietuuden perusteesta otetaan huomioon ansaitussa eläkkeessä Otetaan huomioon tulevan ajan eläkkeessä (työkyvyttömyyseläkkeen laskennassa) Äitiys-, isyys- ja vanhempainraha 117 % Työnantajalle maksetulta ajalta (työnantaja maksaa äitiysajan palkkaa) 17% 17 % vähimmäistasoinen 694,83 e/kk Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha 75 % 100 % Kuntoutusraha (Kela, työeläkelait, LITA) 65 % LITA-ansionmenetyskorvaukset Aikuiskoulutustuki Sairauspäiväraha ja erityishoitoraha Vuorottelukorvaus 55 % Työttömyysturvalain mukainen peruspäiväraha ja työmarkkinatuki 0 % 1 389,66 e/kk Sairauspäiväraha peruspäivärahan jälkeen Kotihoidontuki Tutkinto Eläketurvakeskus

Pidempään työskentely kompensoi elinaikakertoimen vaikutusta Kompensoiva lisätyöskentely Eläketaso kuvaa eläkkeen määrää prosentteina ja ennustetun elinaikakertoimen vaikutusta siihen. Henkilön, joka vuonna 2030 täyttää 63 vuotta, on työskenneltävä 16 kuukautta 63 vuoden iän täyttämisen jälkeen saadakseen sen eläkkeen mitä se olisi ilman elinaikakerrointa eli saman kuin vuonna 2010 vastaavassa tilanteessa ollut. Hänen arvioitu eliniän pidentymisensä on 39 kuukautta, kun sitä verrataan vuonna 2010 vastaavan ikäiseen. Elinaikakerroin Sopeuttaa alkavat eläkkeet elinajan muutokseen Eläkettä laskettaessa karttunut eläke kerrotaan elinaikakertoimella Määrätään kullekin syntymävuosiluokalle 62 vuoden iässä  1947  1,00000  1948  0,99170  1949 0,98689  1950 0,98351 1951  0,97914

Eläke ulkomailla työskentelystä Työntekijä kuuluu työskentelyvaltion sosiaaliturvan piiriin. Lyhyelle ulkomaan työkomennukselle lähetetty työntekijä voi kuulua edelleen Suomen sosiaaliturvaan. Työkomennus alle 2 vuotta, poikkeusluvalla 5 vuotta Työeläke kertyy työskentelymaahan ja sen saa aikanaan työskentelymaan eläkeiässä ja maan sääntöjen mukaisesti. EU/ETA- ja sosiaaliturvasopimusmaista ansaittua eläkettä voi hakea samalla hakemuksella kuin Suomen eläkkeitä. Eläkkeet maksetaan Suomeen. Sopimuksettomat maat: Eläkeoikeuden selvittäminen ja eläkkeen hakeminen hoidettava itse. Eläkkeitä ei välttämättä makseta Suomeen. Eläketurvakeskus

Oman eläkekarttuman voi tarkistaa Työeläkeote: www.tyoelake.fi Tiedot eläkettä kartuttavista ansioista: Yksityisen ja julkisen alan työ- ja palvelussuhteet Yrittäjätoimintajaksot Eläkkeeseen oikeuttavat palkattomat ajat Kertynyt eläke Korjauspyyntö työeläkelaitokselle / Kevaan Otteessa ei ole tietoja ulkomailla ulkomaisen työnantajan palveluksessa tehdystä työstä, nykyisen työsuhteen lisäeläkkeestä, alennetun eläkeiän mukaisesta eläkkeestä tai muusta vapaaehtoisesta eläkkeestä. Jos tiedoissa on korjattavaa, korjauspyyntö otteen lähettäneeseen työeläkelaitokseen. Työeläkelaitos selvittää puuttuvat tai virheelliset työsuhdetiedot kuuden edellisvuoden ajalta. Tätä vanhemmalta ajalta tulee olla kirjallista näyttöä työsuhteen olemassaolosta ja ansioiden määrästä. Julkisen alan palvelussuhdetietojen korjaamiseen ei ole määräaikaa. Jos kunnan, valtion, kirkon tai Kelan palvelussuhdetiedoissa on puutteita, ole yhteydessä julkisen puolen eläkeasioita hoitavaan Kevaan. Eläketurvakeskus

Miesten ja naisten eläke-ero - Naisten eläke-euro on 70 senttiä?

Vuonna 2011 omaan työuraan perustuvalle eläkkeelle siirtyneet työeläkkeen suuruuden ja sukupuolen mukaan €/kk Miehet Naiset Osa-aikaeläkkeelle siirtyneet eivät ole mukana kuvion luvuissa.

Miesten ja naisten keskimääräiset eläkkeet 31.12.2012   Miehet Naiset Yhteensä Naisten eläke miesten eläkkeestä Työeläke ● omaan työuraan perustuva 1 582 1 031 1 280 65 % Työeläke + perhe-eläke 1 593 1 172 1 362 74 % Työeläke + Kela + LITA + perhe-eläke + takuueläke ● kokonaiseläke 1 690 1 321 1 486 78 % Omaan työuraan perustuvaa eläkettä 31.12.2011 saavien työeläke Omaan työuraan perustuvaa eläkettä saaneiden keskimääräinen kokonaistyöeläke Omaa eläkettä saavien keskimääräinen kokonaiseläke 31.12.2011 (+ perhe-eläke ja takuueläke) Omaan työuraan perustuva eläke = perhe-eläke ei mukana - Kaikissa eläkkeensaajissa mukana vielä paljon naisia, jotka aikanaan olleet kotiäiteinä, perinteiset sukupuoliroolit vielä näkyvät Eläkkeelle siirtyneet = tällä hetkellä eläkkeelle jäävät – näissäkin vielä perinteisiä rooleja Työeläkkeissä ero kaventunut selvästi, vuonna 2000 naisten työeläke oli vain 55 % miesten työeläkkeestä.  monia syitä: vanhimpien ikäryhmien eläkkeiden päättyminen ja uusien alkaminen, eläkekannan muutokset Kokonaiseläkkeessä, eli kun kansaneläkkeet otetaan mukaan, eron pieneneminen on ollut vähäistä. 2000 kokonaiseläke oli 76 % miesten kokonaiseläkkeestä. Kun työeläkkeet ovat suhteessa kasvaneet, kansaneläkkeet ovat pienentyneet. Tässä luvussa myös perhe-eläkkeet mukana? Vrt. omaeläke: 69 %: Suomessa asuvien vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkettä saavien keskim. omaeläke (sis. Kelan ja solitan) Eläketurvakeskus

Kohti tasa-arvoisempaa tulevaisuutta Kohti tasa-arvoisempaa tulevaisuutta? Naisten eläkkeet % miesten eläkkeistä vuosina 2000–2012 - Kaikki eläkkeellä olevat Kokonaiseläke: Suomessa asuvien vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkettä saavien keksimääräiset kokonaiseläkkeet 31.12. Työeläke/vanhuuseläke: Omaan työuraan perustuvaa eläkettä saavien keskimääräinen työeläke Eläketurvakeskus

Kohti tasa-arvoisempaa tulevaisuutta? Naisten työeläkkeet % miesten työeläkkeistä vuosina 2000–2012 - Kunakin vuonna alkaneet eläkkeet Omaan työuraan perustuva eläke = perhe-eläke ei mukana Omaan työuraan perustuvalle eläkkeelle siirtyneiden keskimääräinen työeläke Eläketurvakeskus

Miesten ja naisten eläke-ero EU-maissa Source: estimation from EU-SILC 2010. Note: Estimates for CY and IE are based on 2009 data. THE GENDER GAP IN PENSIONS IN THE EU (2013) Francesca Bettio, Platon Tinios, Gianni Betti. European Commission – Directorate-General for Justice http://ec.europa.eu/justice/gender-equality/files/documents/130530_pensions_en.pdf Eläketurvakeskus

Työuran pituus vaikuttaa eläkkeen määrään Palkkaerot pääasiallinen syy eläke-eroon Naisten työurat keskimäärin n. 2 vuotta miesten uria lyhyempiä. Vanhemmissa ikäryhmissä ero suurempi. Ero pysynyt samana viime vuodet: 2005–2011 työeläkkeelle siirtyneiden naisten työurat 1,7–2,0 miesten uria lyhyempiä Vuonna 2011 omaeläkkeelle siirtyneellä miehellä oli takanaan 33,4 työvuotta, naisella 31,7 vuotta (työkyvyttömyyseläkkeet mukana) Työllisen ajan odote 2000–2010 Naisten elinajanodote +2,2 vuotta, työllisen ajan odote +2,8 vuotta  työllisen ajan osuus elinajasta 39  41 vuotta Miesten elinajanodote +2,6 vuotta, työllisen ajan odote +1,2 vuotta  työllisen ajan osuus elinajasta 45  45 vuotta Järnefelt, Noora; Kautto, Mikko; Nurminen, Markku ja Salonen, Janne (2013) Työurien pituuden kehitys 2000-luvulla. Eläketurvakeskuksen raportteja 01/2013 Eläketurvakeskus

Onko eläkejärjestelmä tasa- arvoinen? Mitä laki määrää tasa-arvosta? Mitä asioita on syytä katsoa, kun tarkastellaan eläkejärjestelmän tasa-arvoa?

Kysymyksiä tasa-arvoon liittyen Naisten eläkkeet ovat miesten eläkkeitä matalampia Eläkkeellä olevien naisten köyhyysriski on korkeampi kuin miehillä. Naiset elävät pidempään: Naisille maksetaan eläkkeitä keskimäärin pidempään ja siten suhteessa maksettuihin maksuihin enemmän kuin miehille. 65-vuotiaan elinajanodote vuonna 2011 miehillä 17,6 ja naisilla 21,4 vuotta Toisaalta järjestelmän rakenteellinen tasa-arvo ja eläkkeen tekninen määräytyminen, toisaalta tilastojen esille tuomat erot esimerkiksi naisten ja miesten eläkkeiden tasossa. Eläketurvakeskus

Tasa-arvolainsäädäntö Kansallinen lainsäädäntö: Perustuslaki (säännös tasa-arvosta vuonna 2000) Tasa-arvolaki (1987) EU:n lainsäädäntö Perustamissopimukset (samapalkkaisuusperiaate) Direktiivit Lakisääteisiä sosiaaliturvajärjestelmiä koskeva 79/7/ETY Ammatillisia lisäturvajärjestelmiä koskeva 2006/54/EY Kuluttajavakuutuksia koskeva 2004/113/EY Tuomioistuimen ratkaisut (esim. Barber, Niemi) EU:n tasa-arvostrategiat Eläketurvakeskus

Tasa-arvoinen kohtelu eläkejärjestelmässä Syrjintää ei saa esiintyä, kun on kysymyksessä järjestelmän piiriin pääsemisen edellytykset maksujen laskentaperusteet etuuksien laskentaperusteet ja edellytykset etuuksien kestolle Välitön syrjintä on lainvastaista, välilliselle syrjinnälle on mahdollista osoittaa perustelut Lakisääteisiä järjestelmiä koskeva tasa-arvodirektiivi sallii poikkeuksia: Ei koske perhe-eläkkeitä Sallii poikkeuksia sukupuolten kohteluun esim. eläkeiän määrittelyssä ja lastenhoidosta saatavissa etuuksissa Tavoitteena päästä eroon poikkeuksista Eläketurvakeskus

Miesten ja naisten erilaiset vanhuuseläkeiät Euroopassa    Britannia  Italia  Itävalta  Bulgaria  Liettua  Puola  Romania  Slovakia  Slovenia  Tshekki  Viro  Sveitsi Nykyinen eläkeikä (2013)  Miehet Naiset  65 61  66 62v 3kk 60  63v 8kk 60v 8kk  62v 10kk  65v 3kk 60v 3kk  64v 3kk 59v 3kk  62 57-61  63  62v 8kk 57v 4kk–61v 8kk 62 64 Tuleva eläkeikä  Miehet/yleinen eläkeikä Naiset  67+ (2028),68 (2046)    67+ (2022)  65 (2033)  65 (2017) 63 (2020)  65 (2026)  67 (2020) 67 (2040)  65 60 (2015); 65 (2030)  62 (2024)  -  66v 8kk (2041) 63 (2016); 65 (2026)  65 (HE 2020) Suomen eläkejärjestelmässä miesten ja naisten eläkeikä on sama. Sekä kansan- että työeläkejärjestelmässä näin on ollut pääpiirteissään alusta asti. Lähes kaikissa maissa eläkeiän yhtenäistämisestä on sovittu, mutta siirtymäajat ovat pitkiä.   Eri maissa naisten ja miesten eläkeiät ovat yleisesti olleet erilaisia. Perusteluna naisten alemmille eläkei’ille on ollut kompensoida naisten hoitotyötä. Syinä on mainittu myös naisten erilainen asema yhteiskunnassa, biologiset erot (naiset eivät kykene vastaavaan fyysiseen työhön kuin miehet) alempi naimisiinmenoikä, jolloin alempi eläkeikä mahdollistaa yhteiselämän eläkkeellä. Kuitenkin, kun eläkeikä on alempi, myös eläke jää alemmaksi. Siten naisten alemmat eläkeiät ovat vaikuttaneet alentavasti myös naisten eläketasoon. Tasa-arvon myötä naisten erioikeudet on poistettu tai niitä ollaan poistamassa. Euroopan unionissa lakisääteisiä järjestelmiä koskeva tasa-arvodirektiivi sallii vielä miesten ja naisten erilaisen eläkeiän määrittelyn. Jäsenvaltioiden on kuitenkin säännöllisesti tarkasteltava ovatko poikkeukset perusteltuja. Vielä vuonna 2010 EU-tuomioistuin on hyväksynyt eri eläkeiät sukupuolen perusteella. Euroopan unionin perustamissopimuksen samapalkkaisuusperiaatteen sekä ammatillisia järjestelmiä koskevan direktiivin (2006/54/EY) perusteella erilaiset eläkeiät eivät ole mahdollisia ammatillisissa tai virkamiesten eläkejärjestelmissä. Eläketurvakeskus

Suomen eläkejärjestelmä on teknisesti tasa-arvoinen Perhe-eläkkeen erot muutettiin vuonna 1990 Etuuksien määräytymisessä ei teknisesti eroa miesten ja naisten välillä Vakuutusmaksujen määräytymisessä ei eroa (laskennassa sukupuoli vaikuttaa) Eläkeikä ollut alusta alkaen sama Aiemmin lisäeläketurvassa naisilla alempia eläkeikiä Puolustusvoimien siviilien eroamisikäjärjestely korjattiin 2005 Tasa-arvo eläkekeuudistuksissa, sukupuolivaikutusten arviointi (2005 uudistus) Arvioitiin parantavan tasa-arvoa Etuudet Suomen järjestelmä rakennettu sukupuolineutraaliksi, perhe-eläkkeenkin erot muutettiin 1990 Koko työuran huomioiva järjestelmä heijastaa työmarkkinoiden piirteet eläkkeisiin. Eri maissa eläkeuudistuksissa naisten asema huonontunut, kun siirrytty koko työuran huomioivaan malliin, maksuperusteisiin järjestelmiin. Suomessa työuramalli kuitenkin tasa-arvoisempi kuin entinen työsuhteisiin perustuva laskenta. Palkkakerroin, karttumat lastenhoitoajoilta, mahdollisuus jatkaa työskentelyä superkarttumalla. Kansaneläke kompensoi – ei korkeammilla tulotasoilla Vakuutusmaksut TyEL-maksu työantajalle ja työntekijälle sukupuolesta riippumaton, maksun määrittelyssä sukupuoli vaikuttaa (rahastoitujen osien määrittelyssä kuolevuustekijä) Eläkeikä Eri maissa eri eläke-ikiä, lakisääteisiä järjestelmiä koskeva direktiivi sallii poikkeuksia eläkeiän tasa-arvoon. Tavoitteena kuitenkin yhtenäistäminen. Ammatilliset järjestelmät, virkamiehet: eri eläkeiät ei mahdollisia. Leskeneläke ja eläkeoikeuden jakaminen: erityisesti naisille merkittäviä Aiemmin Suomen työeläkejärjestelmässä oli esimerkiksi ammatillisia eläkeikiä. Epäilemättä niiden olemassaoloa pidettiin tasapuolisena, kun otettiin huomioon erilaisten ammattien raskaus tai työkyvyttömyysriski. Monissa maissa naisten vanhuuseläkeikä on edelleen alempi kuin miesten. Eläketurvakeskus

Suomen eläkejärjestelmä on teknisesti tasa-arvoinen, mutta… Ansioihin perustuva, koko työuran huomioiva järjestelmä heijastaa työmarkkinoiden piirteet eläkkeisiin --> välillistä sukupuolisyrjintää? Karttumat lastenhoidon ajalta kompensoi Kansaneläke kompensoi – ei korkeammilla tulotasoilla Perhe-eläke Verotus Muu sosiaaliturva Eläkemaksujen ”tuottoprosentti” naisilla korkeampi, naisilla enemmän eläkevuosia suhteessa työvuosiin Ei voi vaikuttaa yksilöiden maksuihin tai etuuksiin Yksilöiden, miesten ja naisten tasa-arvon kannalta oleellista kuukausittainen toimeentulo Työeläke on sosiaalivakuutusta: tavoitteena turvata toimeentulo riskin toteutuessa Eläketurvakeskus