Lukion maantiede 1. kurssi

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
SYNOPTISET KÄSITEMALLIT: TÄYDENNETTY KOKOELMA Koistinen, Lehkonen, Nietosvaara, Punkka, Teittinen ym.
Advertisements

Maapallon lämpeneminen
Lukion maantiede 1. kurssi
TAKAISIN TAIPUVA OKLUUSIO
Esimerkkejä Esimerkki 1. Hetkellä t1 = 8 s on auton asema s1 = 600 m ja hetkellä t2 = 28 s on s2 = 800 m. Kuinka suuri on keskinopeus? s2 -s1 s 800 m.
ENERGiA JA iLMASTONMUUTOS
MUSTANMEREN MATALAPAINEET
Nopeudesta ja kiihtyvyydestä
Gumbel Suuret sateet (yli 30 mm sateet + 50%) Toistumi saikaMinMaks KA A1B 2500,7230,8500,816 0, ,7190,8470,813 0, ,7090,8390,807 0,854 Muutos.
Sri Lanka.
Lineaarisia malleja.
Tuulen ja jäätämisen vaikutus lentämiseen sekä luotausten tulkinta
Talonrakennuksen jatkokurssi 6 op Säätekijät
Voimista liikeilmiöihin ja Newtonin lakeihin
Nopeus s t v nopeus = matka: aika v = s :t
KÄSITYÖ KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ
Iitin yläkoulu 9. Luokka Antti Halme
1/2002 Oma Nimi 1 Maa Yksi neljästä peruselementistä.
Euroopan ilmasto Kolme lämpövyöhykettä:
Luonto-Liitto, Maan ystävät, Dodo ja Nuorten Akatemia Ilmari-hankkeen koordinaattori Riitta Savikko Pandapalkinnon luovutustilaisuus Ilmari-
Suon eri pintojen metaanipäästöjen mallintaminen
Hydrologiset mittaukset
helenarimalimankkaankoulu 2009
Kappale 3.
Maitotaito PIENEN VAUVAN PÄIVÄ Maitotaito.
HydMET-kurssi Lähihetkiennustaminen* *nowcasting Janne Kotro Kaukokartoitus/ Kaukomittausten sääsovellukset.
Aallokko Vuorovesi Virtauskset
Ilma Maapallon suoja.
INVENTOINNIN DOKUMENTOINTI 3-osainen kohteen kuvaus: –sijaintitiedot –kohteen topografia, maaperä ja kasvillisuus –muinaisjäännökseen liittyvät tiedot.
Kappale 2.
Väder- och Klimatförändringar
Liike Nopeus ja kiihtyvyys.
Sään vaihtelut Sää vs. ilmasto? Sään vaihtelut johtuvat tuulten ja merivirtojen muutoksista –Vaikuttavina tekijöinä pinnanmuodot, sijainti pohjois-etelä.
SATEET.
Miten säätä ennustetaan?
Tuulet.
Veden kiertokulku.
Maapallon muuttuva ilmasto
Lämpövyöhykkeet ja ilmasto
Työpajan sisältö 1. Johdanto 2. Esimerkkejä verkkotietokantoihin perustuvista työkaluista (ympäristöopetus, lajintuntemus) 3. Käytännön katselua ja kokeilua.
Muuttuva suoraviivainen liike
9. Sadetyypit ja sateisuus
ILMASTO. Ilmastojen vaihtelut pitkän ajan muutokset: –Auringon aktiivisuus –Maan radan ja akselikaltevuuden muutokset –mannerlaattojen liikkeet merivirrat,
Myrskyt Keskileveyksien syys- ja talvimyrskyt
SÄÄ Sää Suomessa Sään ennustaminen. Pilvisuvut ja -tyypit Yläpilvet, (alaraja 6-7 km) – Untuvapilvi (Cirrus) (Ci) – Harsopilvi (Cirrostratus), (haloilmiöt)
Mänty saavutti laajimman levinneisyytensä vuotta sitten, jolloin heinäkuussa oli vähintään 2,6 o C nykyistä lämpimämpää ja mäntymetsiä 13000km.
Tuulet  1. Planetaariset tuulet –laajoilla alueilla –suunta pysyy suunnilleen samana jatkuvasti (auringon zeniittiasema vaikuttaa) –Coriolis-voima vaikuttaa.
Sään vaihtelut Sää vs. ilmasto?
GRÖNLANTI By; Hertta ja Miko.
ILMASTONMUUTOS.
Ilmastonmuutos.
Sää Sää = Ilmasto =.
Vesikehä.
ILMA SÄÄ.
Maaperä Tekijä:Minä.
Trooppiset hirmumyrskyt
My Home . By:Ines.N.
13. Ilmastonmuutos.
Maapallon veden jakautuminen:
7. Tuulet.
12. Ilmastovyöhykkeet Vyöhykkeisyys-kartta sademäärien mukaan vuodelta 1894.
5 Matemaattinen malli Yleisin ja yksinkertaisin matemaattinen malli
MERIVIRRAT Aiheutuvat pasaati- ja länsituulista
LIIKENNE.
Tasaisen liikeen malli
Kappale etenee samassa ajassa aina yhtä pitkän matkan.
Ilmastonmuutoksen Syyt ja seuraukset.
Rannikkomerenkulkuoppi Kertauskysymyksiä
Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella.
Sähkövirta I ja virtatiheys J
Esityksen transkriptio:

Lukion maantiede 1. kurssi

Mitä on sää? Ilmakehän hetkellinen tila Kuvataan säätekijöillä: Lämpötila Tuuli (suunta ja voimakkuus) Pilvisyys Sade Ilmankosteus Ilmanpaine ILMASTO Säätekijöiden pitkäaikainen keskiarvo Usein 30v tarkasteluaika Ilmastonmuutos?

Sään havainnointi Tapahtuu Säähavaintoasemilla maalla ja merellä (lukuisia) Sääluotausasemilla (Suomessa 3 kpl) Sääsatelliiteilla (esim. Meteosat) Säätutkilla (Suomessa 8 kpl) Muut täydentävät havainnot (esim. lentokoneilta) Kullekin säätekijälle omat mittausvälineensä

Säähän vaikuttavat tekijät Sijainti maapallolla ( -> yleinen säätyyppi) Alueelliset tekijät (suuret vesistöt, vuoristot) Paikallistekijät (esim. yksittäinen tunturi, tiheä asutus, rannikko, laakso jne)

Tehtävä Mitkä tekijät vaikuttavat Suomen säähän? Pohdi pari minuuttia vierustoverisi kanssa

Lämmin rintama Lämpimän ilmamassan etureuna maanpinnalla Liike hidasta (muutamia satoja km vrk:ssa, nyrkkisääntö n. 500 km) Ensimmäisenä yläpilvet, sitten keskipilvet ja lopuksi alapilvet eli sadepilvet Sade heikkoa/kohtalaista, tasaista, pitkäkestoinen

”Jalaspilvi” (Cirrus uncinus)

Harsopilvi (Cirrostratus nebulosa)

(Cirrostratus fibratus)

Yläpilvi vaihettuu keskipilveksi

Keskipilvet madaltuvat kohti alapilviä

Lämmin sektori Lounaisvirtaus vallitsee Lämmintä, kesäisin hellettä (trooppista!) Kevyttä kumpupilveä / kirkasta Muutamista tunneista muutamaan vuorokauteen Lämpimän sektorin poutasäätä

Kylmä rintama Kohta maanpinnalla, jossa ilmamassa muuttuu kylmemmäksi Kylmä ilma kiilaa lämpimän alle Etenee nopeasti (n. 2-3x lämpimän rintaman nopeus!) Tuuli kääntyy lounaaseen, sitten pohjoiseen Kesäisin usein ukkosrintama, voimakkaat sateet (kuurosateita)

Lähestyvä kylmärintama ukkos-pilvineen (ukkospilvi = Cumulonimbus)

Sateen rajapinta on jyrkkä.. Kuvassa konvergenssilinja, vastaa pilvisyydeltään ja sateiltaan kylmää rintamaa pienoiskoossa

Puuskarintama = vyöhyke, jossa kylmä ilma kiilautuu lämpimän alle

Okluusiorintama Kylmärintama saavuttanut lämpimän Lämmin ilma pakotettu ylös Muutos usein epäselvä Yleensä kuitenkin ilma viilenee Sateet epämääräisiä, monesti kuurottaisia mutta kylmää rintamaa tasaisempia

Okluusiorintama lähestyy lounaasta (kuvassa oikealta)

M + 15 + 18 + 24