Työpajan sisältö 1. Johdanto 2. Esimerkkejä verkkotietokantoihin perustuvista työkaluista (ympäristöopetus, lajintuntemus) 3. Käytännön katselua ja kokeilua.

Esitys aiheesta: "Työpajan sisältö 1. Johdanto 2. Esimerkkejä verkkotietokantoihin perustuvista työkaluista (ympäristöopetus, lajintuntemus) 3. Käytännön katselua ja kokeilua."— Esityksen transkriptio:

1 Työpajan sisältö 1. Johdanto 2. Esimerkkejä verkkotietokantoihin perustuvista työkaluista (ympäristöopetus, lajintuntemus) 3. Käytännön katselua ja kokeilua 4. Tulevaisuuden näkymiä

2 Ympäristötietokannat ja verkkovisualisointi opetuksen apuvälineinä Tietokannat antavat mahdollisuuden hyödyntää monien eri tahojen keräämiä tietovarantoja ja aineistoja Ympäristötekijöiden luonnollisen vaihtelun sisäistäminen onnistuu paljon helpommin aineistoja tutkimalla kuin kirjojen avulla (ainakin se, että vaihtelua on kaikkialla, on tärkeää tietää) ”Tutkiva” opiskelu tukee analyyttistä ja luovaa ajattelua

3 kaikille avointa (>>hyvä saatavuus, aineiston tuotantoon voidaan käyttää parhaat voimavarat) ilmaista (>>kohti todellista tietoyhteiskuntaa) aina ja kaikkialla saavutettavissa mahdollisimman lähellä omaa kokemuspiiriä (>>herättää kiinnostusta, voidaan sitoa opeteltava asia jo ennestään tunnettuun ympäristöön >>pikkutieto niveltyy aina osaksi kokonaisuutta) myös ajankohtaista (mielenkiinto lisääntyy) täsmällistä, mutta toisaalta rajatonta (>>mm. skaalautuvuus oppilaan kykyjen ja innon mukaan) Verkon aineiston tulee olla:

4 Jyväskylän yliopistossa tekeillä olevia verkko-oppimateriaalihankkeita: 1.Kasviplanktonopas (kehitysversio: http://www.jyu.fi/bio/kasviplankton/mina/) http://www.jyu.fi/bio/kasviplankton/mina/ Tulossa mm.: -tasoryhmitys (esim. lukio, appro, cumu, laudatur) -järvikohtaiset oppaat Odottaa OPM:n rahoitusta

5 2.Verkkokasvio (kehitysversio, http://people.cc.jyu.fi/~jthyvama/nettikasvio/ind ex.php?id=aloitus) http://people.cc.jyu.fi/~jthyvama/nettikasvio/ind ex.php?id=aloitus -Tarkoitettu OKL:n ja miksei myös koulujen käyttöön Valmistuu 2005 virtuaaliyliopistorahoituksella

6 3. Vesistötieteen verkko-oppikirja (suunnitteilla) Maan parhaiden asiantuntijoiden tuottama ja jatkuvasti päivittyvä Tulossa: -tasojaottelu (kattaa kouluista yliopistoon) -yhteys myös tämänhetkisiin ympäristötietoihin

7 4. Jyväsjärven ym. verkkotietokanta (http://www.jyu.fi/jyvasjarvi/index.html)http://www.jyu.fi/jyvasjarvi/index.html -yleisöliittymä -opiskelija -tutkijaliittymä Liittymä käytettävissä tunnuksella ope ja salasanalla k0ulu55a kaksi viikkoa. Pysyvän tunnuksen voi saada pyydettäessä.

8 Järven lämpötila eri vuodenaikoina Jakaumien tyypit on löydettävissä yhdestä Järvestä Vaihtelu löytyy parhaiten hyvin erikokoisista järvistä

9 Ilman lämpötila tuntikeskiarvoina, 19.3.-21.3.2005 Lämpötilan vuorokautinen vaihtelu -Yöllä lämpötila usein alempi (keväällä erityisen suuri vaihtelu) -Tuuli, sade ja pilvisyys aiheuttavat lisää vaihtelua

10 Tuulen voimakkuus -Tuulet ovat päivällä kovempia -Tuuli on yleensä puuskaista (vaihtelu suurta) Tuulen nopeus tuntikeskiarvoina, 19.3.-21.3.2005

11 Tuulen suunta -Useimmin lounaan puoleinen, mutta vaihtelee matala- paineiden liikkumisen mukaan Tuulen suunta, 9.11.2004

12 Auringon säteily tuntikeskiarvoina, 9.11.-11.11.2004 Auringon säteily -Selkeä sinimuotoinen vuorokausivaijhtelu; paljon hetkellistä vaihtelua pilvisyyden Mukaan; sadepäivinä voi olla hyvinkin pimeää

13 lmanpaine tuntikeskiarvoina, 16.3.-18.3.2005 Ilmanpaine -Matalapaineiden ylikulku näkyy ilmanpaineen kuoppina

14 Sademäärä tunnin aikana, 28.7.-30.7.2004 Sademäärä -Sade tulee usein kuuroluonteisesti -Kesällä tärkeä kasvillisuudelle

15 UV-säteily tuntikeskiarvoina, 28.6.-30.6.2004 UV-säteily -Ajoittain Uv-säteily voi saavuttaa keskipäivällä voimakkaankin tason -Vaihtelu ei ole pilvisyyden suhteen aivan yhtä voimakasta kuin auringon muussa säteilyssä

16 Ilman kosteus tuntikeskiarvoina, 22.7.-24.7.2004 Ilman kosteus -Varsinkin loppukesällä voi vaihdella rajusti vuorokauden eri aikojen välillä ilman sateitakin

17 25.06.2004 30.04.2004 Veden lämpötila -Veden kerrostuneisuus ja sen vuodenaikaisrytmiikka ovat kesällä keskeisiä järven elämään vaikuttavia tekijöitä

18 Alvajärvi 12 m 2003 Happipitoisuus ja klorofylli -Happi on vesistöjen tärkein yksittäinen ympäristömuuttuja -Klorofylli kuvaa hyvin kasviplanktonmassaa (rehevyyttä)