Television valtakausi

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Kyläradio Koulutus Kuinka teen paremmin • Puhu yksityiskohdista – ei yleisestä • Anna kuuntelijoille kuvia • Aloita aina parhaalla palalla.
Advertisements

Roosa nauha 2014 Tuuli Lahti.
Kestävän metsätalouden kriteereihin ja indikaattoreihin perustuen
”HUOMIO, HUOMIO, TÄÄLLÄ LAHTI” – Lahden pitkäaaltoaseman historiaa
Mediakasvatus MLL:ssa
Myyttejä tuulivoimasta
”Määrittää ihmisen yksilönä”
Paneeli – Tehokkuutta ja toimivuutta laadulla ja kilpailulla?
Johdatus Linuxiin Mauri Heinonen
Santeri Lehtonen, Vesa Mäki, Arto Ranta
Kulttuuria massoille.

1 FINANSSIALA HARMAAN TALOUDEN TORJUNTATALKOISSA Piia-Noora Kauppi Tiedotustilaisuus
SUOMEN OLYMPIA-AKATEMIA
NCA N ärpes C entral A ntennandelslag -Virtuell Arena Närpes IPTV Palvelu seutuverkossa Kauhajoki
TVT ja verkot opetuksessa ja oppimisessa Opintopäivä Arcada, Haaga & Helia Tore Ståhl Pil-projektet
Radiopartiotoiminta Radiopartio – radioamatööri harrastukset kohtaavat
Mitä kaikkea siellä voi tehdä?. Kaksi osaa – Huvi ja Hyöty  Merkityksellinen, eli hyöty  Viihteellinen, huvi.
Yle Oulun yliopiston tiedepäivänä
Tiedonsiirronperusteet
Radion ja TV:n historiaa
Länsivaltojen myöntyväisyyspolitiikka
Ainejärjestöjen saatossa Neekereistä Vostokiin Emeritusprofessori Kaarle Nordenstrengin puhe Vostokin 20. vuosijuhlassa Tampereella Ravintola.
Suomen ensimmäiset tietokoneet Tomi Asikainen
Radio.
Michel Foucault 1926 Poitiers – 1984 Paris. Elämä • Syntyi varakkaaseen lääkärisukuun 1926 • ENS , Psykologi 1952 • Uppsala 1955, Varsova 1958,
CHEERLEADING Tiina Määttä.
PalveluttMyn1 Palvelut EPG, Electronic Programme Guide, ruutuopas •EPG:n tavoitteena on antaa hyvä vaihtoehto lehdissä oleville ohjelmatiedoille: ruutuopas.
Kaapeli-TV.
TV-historiaa.
Mobiili-TV Mediatekniikan seminaari Hanna Blåfield.
TV-historiaa.
Radion ja TV:n historiaa
KOKKOLAN VEIKKOJEN ARVOKISAEDUSTAJAT
Kalevan digitaaliset mediat ovat alueellisen mainostajan merkittävin sähköinen mainosväline
Digitaalisen median kehitys
Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Tiedosta hyvinvointia Päihdekysely /ELT Alkoholi- ja huumetutkimus1 PÄIHDEKYSELY 2002.
Teräväpiirtotekniikka Jussi Koskela Santeri Lehtonen IT-06.
Klikkaa nuolta vasemmasta
Medioiden historia ja nykykehitys ma 10. ja : 10-12, F133; ti 11. ja : 11-14, F416 viikko 41 ma-ti Medioiden historia viikko 42.
Tampereen aikuislukion etälukio Jaana Leppä vt. rehtori Tampereen aikuislukio Tampereen aikuislukio.
Mediakulttuuri Maija Havola Esityksen sisältö Yleistä mediakulttuurista Mediakulttuuri Suomessa Mediakulttuurin kansainvälinen toimiala Mediakasvatus.
Iloa ja valoa asukasviestintään
Hyvinvointi-Suomi 1960-luvulta lähtien suuri ”rakennemuutos”
ITIL Information Technology Infrastructure Library
Nurmi Hydraulics Oy Vaiheittain kansainvälistynyt.
Tekstitys Mika Turkumäki, Ville Kääriä, Sami Suovesi.
Euroopan talous- ja rahaliitto EMU: Kehitetty jo n. 30 vuotta Ensimmäinen vaihe 1979 => valuuttakurssit Vuonna 1999 kytkettiin 12 maan valuuttakurssit.
SAK:n ja liittojen sähköinen viestintä SAK Jäsenpalveluosasto Heli Nykänen.
Radion ja TV:n historiaa
Elliott 803 A aloitti TKK:lla tietokoneajan 50 vuotta sitten
 n. 20 henkeä  Toimittajia, tuottajia, tuotantokoordinaattoreita  televisio, radio, netti  Huom. Tiedettä käsitellään myös muissa kuin tiedeohjelmissa.
Ylivieskan lukion sähköiset oppimisympäristöt. Miksi lukiossa siirrytään sähköisiin oppimisympäristöihin?
Suomalaisten elämänmeno 1950-luvulla luku ylipäätään 1950-luku oli hyvä vuosikymmen Välit Neuvostoliittoon oli lämpimät Vuosi 1952 oli suomalaisten.
Modernismi ja populaarikulttuuri s Modernismi 1920-luvulla 1920-lukua kutsutaan modernismin vuosikymmeneksi: kaupungit kasvoivat, autot ja lentokoneet.
1970-luvun elämänmenon muuttuminen Vivian, Jenna, Elisa ja Ville.
KANSAINVÄLISET SUHTEET
MEDIAKULTTUURIN NOUSU
TEKIJÄNOIKEUDET HS maaliskuu 2017:.
Modernin kulttuurin synty
RADIO ja televisio suomessa
Televisiot.
Median aikajana TV v. älypuhelin some Mitä, missä, milloin maailmalla?
Tekijänoikeudet opetuksessa Ylöjärvellä
Median aikajana TV v.1926 some
Median aikajana älypuhelin TV v. some Mitä, missä, milloin maailmalla?
Median aikajana Älypuhelin 1993 TV v.1926 some
Median aikajana älypuhelin TV 1. radio-lähetys TV v.
Mahdollisuus monipuoliseen kielitaitoon
Televisio Televisiosta on monissa maissa tullut nopeasti tärkein joukkotiedotusväline. Mitä etelämmäksi menneen, sitä tärkeämpi mainosväline televisio.
Esityksen transkriptio:

Television valtakausi Maailma kodissa

3. luento pe 25.2. klo 8–12 television lyhyt historia ’lännen kulttuurivallankumous’ … mediateorioiden kirjo laajenee uusvasemmistolaiset teoriat

Television lyhyt historia1 1878 esitettiin television periaatteet 1900 Pariisin maailmannäyttely: televisio 1925 ensimmäinen televisioyhtiö (Television Limited) Yhdysvalloissa 1935 televisiolähetykset aloitettiin Saksassa 1936 BBC aloitti säännölliset televisiolähetykset 1938 televisiolähetykset Neuvostoliitossa 1939 televisiolähetykset Yhdysvalloissa

Television lyhyt historia2 1941 NBC:n ja CBS:n säännölliset lähetykset USA:ssa 1943 ABC:n lähetykset alkoivat USA:ssa 1946 Englannissa televisiolähetykset alkoivat uudelleen 1949 USA:ssa 2 % talouksista televisio 1952 kolmanneksessa USA:n talouksista televisio 1954 ensimmäiset värilähetykset Yhdysvalloissa 1955 Englannissa kaupallinen televisiolähetys 1958 Englannissa tv-mainonnan tulot ohi lehtimainonnan 1960 Yhdysvalloissa 90 % talouksista televisio

Television lyhyt historia3 1962 ensimmäinen suora tv-lähetys Amerikasta Eurooppaan (satelliitti!) 1965 Yhdysvalloissa täysin värilliset lähetykset 1966 jalkapallon maailmancup 400 milj. katsojaa 1969 säännölliset värilähetykset Britanniassa Sonyn videokasetit 1972 ensimmäiset kotivideolaitteet myyntiin 1975 teksti-tv Englannissa

Televisio Suomessa1 1956 Tekniikan Edistämissäätiön mainosrahoitteinen tv 1957 Yleisradion televisio & Mainos-TV 1958 televisiolupia 7 757 1959 Tekniikan ed. säätiöstä Tesvisio (Hki, Turku, Tre) 1961 yhdellä kymmenestä taloudesta televisio 1964 Tesvisio YLElle, TV2 Tampereelle, kakkosverkon rakentaminen alkaa 1965 illan pääuutiset klo 21.00 (sekä TV1 että TV2!) 1969 televisiolupia miljoona lähetystunteja 10 h 7 min (YLE 80 %, MTV 20 %)

Televisio Suomessa2 1973 ensimmäiset kaapelitelevisioyhtiöt 1974 yhdeksällä kymmenestä taloudesta televisio 1978-94 HTV:n maksu-tv- kanava (Viihdekanava) 1980-luvulla satelliittikanavat alkavat levitä 1981 MTV aloittaa Kymmenen uutiset 1986 Kolmas tv-verkko (YLE & MTV) aloittaa 1988 noin 40 % kodeista kaukosäädin 1993 MTV:lle oma erillinen toimilupa (kolmoskanava) 1997 Neloskanava 2000 digitaaliset tv-lähetykset alkoivat 2001 yli 2 miljoonaa televisiomaksua

Näköradio television kehitystä ei suunniteltu yhtä tarkoin kuin radiolähetysten aloittamista, sillä televisio seurasi radiota Radio oli luonut organisaatiot, lähetysasemat valmiina Radio oli jo ratkaissut suhteensa mainontaan (rahoitus!) Radiossa oli kehitetty ohjelmatyyppejä, jotka siirtyivät televisioon (saippuaooppera, tilannekomedia, visailu) Radiossa oli myös kehittynyt ohjelmien aikarakenne (15, 30 jne. minuutin ohjelmat), jota televisiokin noudatti

Televisio ja elokuva ELOKUVA: Yksittäinen julkinen kokemus Keskitetty huomio, tuijotus (gaze) Kuva suuri ja yksityiskohtainen Nuorelle yleisölle Tiukasti organisoitu kerronta, yksittäisen ongelman ratkaisu Tarina sulkeutuu TELEVISIO: Arkinen kotoinen kokemus Hajautunut huomio, silmäily (glance) Kuva pieni, äänen merkitys korostuu Perheyleisölle (päivä- ja vuosirytmi) Sarjamainen, perustilanteiden toisto ja muuntelu Tarina ei sulkeudu

Television lajityyppien taustaa1 jako daytime/prime time (19.00-22.00) uutisissa ankkurijärjestelmä a) radioperustaiset lajityypit: talk show, tietovisailu, saippuasarjat, tilannekomediat b) elokuvaperustaiset lajityypit: lännensarjat, poliisisarjat

Television lajityyppien taustaa2 A) Tv-ohjelmia aletaan tallentaa filmille 1950- luvulla (I love Lucy): oma tuotantoyhtiö valmiiksi naurettu (studioyleisö) B) Hollywood ja televisio 1950-luvulla: suurille studioille televisio-osastot paljon itsenäisiä tuottajia tuotantoja siirrettiin esim. Kanadaan 1970-luvulla

Television kolme vaihetta John Ellis (2000) Seeing Things: Television in the Age of Uncertainty televisio kulttuurisena muotona: 1900-luku ’todistamisen aikakausi’ → kotoinen televisio tekee todistamisesta arkipäiväisen ja tavallisen, intiimin asian television historian kolme vaihetta: niukkuuden kausi saatavuuden kausi runsauden kausi

Niukkuuden kausi useimmissa televisiokulttuureissa yhden tai kahden kanavan aika 2. ms. jälkeen televisio tehosti sosiaalista integraatiota: useimmat ihmiset katsoivat samaan aikaan samaan ohjelmaa massayleisöt ja kansakunta (!) Suomessa niukkuuden kausi kesti 1980-luvulle saakka

Saatavuuden kausi useita kanavia ja ohjelmia ikkuna maailmaan/maailmoihin → paljon informaatiota → vaatii työstämistä → valitsemisväsymys alkaa vaivata kuluttajia massayleisöstä demografisesti määriteltyihin kohderyhmiin → tv-yhtiöissä siirrytään kilpailulliseen ohjelmistosuunnitteluun Suomessa tähän kauteen on siirrytty vähitellen vuoden 1993 televisiouudistuksen (kolmoskanava) jälkeen

Runsauden kausi uusia katsomistapoja (esim. tv-uutiset netissä) yksilöllistä valintaa (esim. videointi) television uudenlaista käyttöä (teksti-tv, sähköposti) → katselun suhde aikaan ja paikkaan löystyy → peruskanavat joutuvat etsimään uutta roolia (yhteisyys!)

Televisio Euroopassa ja Amerikassa1 Yhdysvalloissa valtavirta kaupallinen Euroopassa ei-kaupallinen valtavirta Iso-Britanniassa ja Suomessa 1950-luvulta lähtien myös kaupallinen televisio monissa Euroopan maissa kaupallinen televisiotoiminta alkoi vasta 1980-luvulla

Televisio Euroopassa ja Amerikassa2 Euroopassa maanpäällinen televisioverkko keskeinen vuonna 1996 kaapeli- ja satelliittiliittymiä: Suur-Euroopassa 33% talouksista Länsi-Euroopassa 40 % talouksista USA:ssa 75 % talouksista → suosituin kanava saa yleensä 30-40 % televisionkatselusta

Median käytön yksilöllistyminen1 perussuuntauksena 1950-luvulta lähtien syvällinen kulttuurinen muutos (kohti myöhäismodernia) rinnakkaisilmiöitä: erillisen nuorisokulttuurin (rock-musiikin) synty 1950- ja 1960-luvuilla mediayritysten kilpailun kiristyminen median kaupallistuminen Euroopassa julkisen palvelun yleisradioyhtiöiden monopolien murtuminen ja tuotantokulttuurin murros

Median käytön yksilöllistyminen2 Elokuva: tyypillinen kollektiivinen katsomiskokemus julkisessa paikassa 1950-luvulta lähtien televisioelokuva yksityiskodissa Radio: alun perin perheyleisö 1950-luvulta lähtien yksilöllisempi kuuntelu (kannettava transistoriradio, formaattiradio) Televisio: 1970-luvulta lähtien yksilöllisempi katselu (videot, kaapeli- ja satelliittikanavat, kotona useita televisioita) Puhelin: alun perin kiinteä kotipuhelin 1990-luvulta lähtien yksilölliset kännykät