Sikiöaikaisten alkoholivaurioiden sosiaaliset merkitykset ja moraaliset jännitteet lasten ja nuorten palvelujärjestelmässä Tutkija, YTT Susan Eriksson, Kehitysvammaliitto/Tutkimus- ja kehittämisyksikkö Seminaari vanhempien päihteidenkäytön aiheuttamista haitoista lapsille. Eduskunta, Pikkuparlamentin auditorio, 18.3.2010, Helsinki

Sikiöaikaisten alkoholivaurioiden sosiaaliset merkitykset ja moraaliset jännitteet lasten ja nuorten palvelujärjestelmässä Kehitysvammaliiton FASD – lasten ja nuorten tuen ja palveluiden kehittämisprojekti 2008-2011 Projektin tutkimusosa: Minkälainen asema FAS – lapsilla ja nuorilla on palvelujärjestelmässä? Minkälaisia eettisiä ja moraalisia olettamuksia näitä lapsia koskevaan ammattitoimintaan liittyy sosiaali- ja terveydenhuollossa? Haastatteluaineisto: sijaisvanhemmat, sosiaalityöntekijät, erikoislääkärit, päihdeperhekuntoutuksen työntekijät, kehitysvammahuollon työntekijät, neuvolaterveydenhoitajat, erityislastentarhanopettajat Tutkimusaineistona yhteensä 43 haastattelua

Sikiöaikaisten alkoholivaurioiden sosiaaliset merkitykset ja moraaliset jännitteet lasten ja nuorten palvelujärjestelmässä Mitä keskeistä tutkimusaineisto osoittaa FAS- lasten palvelujärjestelmän nykytilasta? 1) Sosiaalisen huono-osaisuuden tunnistaminen keskeisenä ilmiön selittäjänä 2) Lapsen elämäntilanteen purkaminen ja lapsen tukeminen kokonaisvaltaisesti 3) Ammatillisen yhteistyön kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollon välillä ja eri ammattiryhmien välillä (moniammatillinen tiimityö) 4) Asiantuntemuksen keskittyminen

Sikiöaikaisten alkoholivaurioiden sosiaaliset merkitykset ja moraaliset jännitteet lasten ja nuorten palvelujärjestelmässä Mitä ongelmia FAS – lasten palvelujärjestelmässä on? 1) Hyviä käytäntöjä (esim. asiantuntemuksen keskittyminen) ei ole systematisoitu Hoidon, tuen ja palvelujen hajanaisuus ja jatkuvuuden puute Ammatillisten tonttirajojen ylläpitäminen ja erilliset työkulttuurit Sijaisvanhemmat eivät aina tule kuulluksi riittävästi Vastuun siirtäminen koteihin

Sikiöaikaisten alkoholivaurioiden sosiaaliset merkitykset ja moraaliset jännitteet lasten ja nuorten palvelujärjestelmässä Moraalin merkitys keskeinen ihmisyhteisöille (hyvän ja pahan, oikean ja väärän erottelut) Tabu: moraalisesti vaikea, vaiettu asia Ammattietiikka moraalista toimintaa (asiakkaan ihmisarvon kunnioittaminen ja yhdenvertaisuusperiaate) Itse ilmiön moraalinen tuomittavuus (stigmatisoitu/tabuoitu naisten juominen ja stigmatisoitu/tabuoitu lapsen kärsimys) Moraaliset jännitteet ja dilemmat asiakastyössä Moraalijärjestys muodostuu vuorovaikutuksessa (Rom Harré)

Sikiöaikaisten alkoholivaurioiden sosiaaliset merkitykset ja moraaliset jännitteet lasten ja nuorten palvelujärjestelmässä 1) Vauvaperhetyöntekijä (30.1.2009): Moraalinen ristiriita: äidin ihmisarvon ja vanhemmuuden tukeminen vs. lapsen ihmisarvo, jonka pitää kuitenkin olla moraalijärjestyksen keskiössä 2) Lastenkodin johtaja (28.11.2008): Moraalinen ristiriita: lapsen oikeudet moraalisena lähtökohtana, vaikka vanhemman oikeudet lapsen kanssa olemiseen tulevat legitimoiduksi lapsen oikeuksien kautta 3) Lastensuojelun sosiaalityöntekijä (3.11.2008): Ei moraalista ristiriitaa: sikiön oikeuksia ja lapsen hyvinvointia tuettava ehdottomasti ja vanhempia kohtaan olisi käytettävä kovia otteita, että ilmiö saataisiin kitketyksi

Sikiöaikaisten alkoholivaurioiden sosiaaliset merkitykset ja moraaliset jännitteet lasten ja nuorten palvelujärjestelmässä Ammattiryhmän, työnkuvan ja asiakastyön luonteen vaikutus moraalijärjestykseen Professionaalinen altruismi (toisen hyväksi pyyteettömästi tekeminen) keskeinen ulottuvuus ammattietiikassa Moraalinen ambivalenssin sietäminen, koska professionaalisen altruismin olisi kohdistuttava myös lapselle kärsimystä aiheuttavaan vanhempaan Lapsen hyvinvointi ja etujen valvominen kuitenkin kaiken edellä, mistä johtuen ilmiötä ei aina koeta eettisesti kaksijakoisena tai edes vaikeana

Sikiöaikaisten alkoholivaurioiden sosiaaliset merkitykset ja moraaliset jännitteet lasten ja nuorten palvelujärjestelmässä Yhteenveto: Fetaalialkoholivaurion saaneiden lasten sosiaalinen asema kytkeytyy heidän elinolosuhteisiinsa ja palvelujärjestelmän kykyyn ottaa huomioon lasten moniongelmaisuus Lapsen ongelmat määrittyvät palvelujärjestelmässä pitkälti vanhempien ongelmien kautta, perheen kanssa tehtävä yhteistyö keskeistä Moraaliset jännitteet asiakastyössä kytkeytyvät usein lasten ja heidän vanhempiensa oikeuksien välisiin ristiriitoihin, mutta jännitteet tunnistetaan ammatillisesti ja niitä pyritään säätelemään esimerkiksi tunnetyön avulla