Suomen 1990-luvun pankkikriisi kansainvälisessä vertailussa Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Suomen 1990-luvun pankkikriisi kansainvälisessä vertailussa •Joukko yksittäisiä kriisejä? •Pankkikriisien yhteisiä piirteitä •Vuoden 2008 globaali pankkikriisi •Mitä globaalikriisi opettaa? •Talouspolitiikan reaktiot •Talouspoliittiset suositukset

Joukko yksittäisiä kriisejä? •Pankkitoiminnan deregulaatiota on seurannut joukko kriisejä –Chile 1983 –USA: Savings & Loans 1986 –Norja 1988 –Suomi ja Ruotsi 1992 –Meksiko 1994 –Itä-Aasia 1997 •Pitkään arvioitiin, että kriisit olivat yksittäistapauksia, jotka johtuivat huonosta valvonnasta tai huonosta pankkitoiminnasta –Deregulaatio oli tosin mahdollistanut kriisit, mutta syinä olivat heikot toimijat, ei finanssimarkkinoiden vapauttaminen

Pankkikriisien yhteisiä piirteitä: finanssikuplan synty •Pankkitoiminnan ja rahamarkkinoiden vapauttaminen säätelystä mahdollistaa riskinoton ja velkaantumisen •Ulkomaisen pääoman tarjonta lisää velkaantumismahdollisuuksia •Kotimaiset ja ulkomaiset sijoittajat suhtautuvat optimistisesti investointimahdollisuuksiin •Valuuttakurssiriskiä ei pidetä merkittävänä •Velkaantuminen nostaa omaisuusarvoja, mikä tukee optimismia •Kiinteistökeinottelu ja vipujärjestelyt tuntuvat houkuttelevilta mahdollisuuksilta

Pankkikriisien yhteisiä piirteitä: finanssikuplan puhkeaminen •Jokin odottamaton tekijä murentaa optimismia •Ensimmäiset maksuvaikeudet ilmenevät mutta nousu jatkuu vielä •Uudet huonot uutiset säikäyttävät ulkomaisia sijoittajia •Ulkomaisen rahan saatavuus heikkenee, korot nousevat ja luottomarkkinat kiristyvät •Omaisuusarvot kääntyvät laskuun ja laskeva kierre alkaa •Pankkien pääomat eivät riitä kattamaan syntyviä luottotappioita •Tuloksena makrotalouden kriisi, joka osaltaan pahentaa pankkikriisiä •Pankkijärjestelmän pelastamiseksi tarvitaan julkista pankkitukea (5% - 50 % BKT:sta)

Vuoden 2008 globaali pankkikriisi •Erotuksena aiemmista vuoden 2008 kriisi käynnistyi USA:sta, missä järjestelmän oletettiin olevan hyvä •Kriisiä edelsi samantyyppinen optimismi ja euforia kuin muidenkin maiden kriiseissä •Ulkomaisella rahalla myös vaikutusta: taustalla ylijäämämaiden suuret säästöt (globaali säästämisen epätasapaino) •Kuten tavallista, omaisuusarvojen merkittävää laskua ei pidetty mahdollisena •Kriisi käynnistyi pienestä repeämästä: osa sub-prime- asikkaista (sinänsä pieni segmentti asuntolainoista) joutui maksuvaikeuksiin •Kriisistä tuli globaali USA:n suuruuden ja rahamarkkinoiden integroitumisen vuoksi

Mitä globaalikriisi opettaa? •Suurten maiden kriisit leviävät kaikkialle •Integraatio lisää kriisiherkkyyttä •Finanssimarkkinoiden sofistikoituminen ja näennäinen kyvykkyys hallita riskejä ei estä kriisejä vaan voi jopa lisätä kriisiherkkyyttä •Hyväksikään uskottu valvonta ei kykene estämään kriisejä

Talouspolitiikan reaktiot: ennen •Crime & punishment –asenne •Pankkikriisi on osoitus väärästä toimintatavasta, kilpailun puutteesta ja korruptiosta •Kriisiin on reagoitava kireällä raha- ja finanssipolitiikalla – on elettävä suu säkkiä myöten (IMF-politiikka) •Velallisten on kärsittävä •Pankit joudutaan kuitenkin pelastamaan

Talouspolitiikan reaktiot: nyt •Kriisin iskiessä finanssijärjestelmän ydinmaihin (USA & UK) rangaistus- tendenssi väistyy ja korvautuu hoivaavalla politiikalla •Rahamarkkinoita tuetaan 0- korkopolitiikalla ja setelirahoitukselle •Kriisin kokonaistaloudellisia vaikutuksia lievennetään finanssipoliittisella ekspansiolla

Talouspoliittiset suositukset muuttuvat •1990-luvun vallitseva talouspoliittinen ortodoksia (’Washingtonin konsensus’) on väistymässä uuden keynesiläishenkisen pragmatismin tieltä •Usko rahamarkkinoiden ja pankkien järkevyyteen ja kykyyn korjata omaa toimintaansa on horjunut: säätely ja valvonta tiukkenee •Usko pankkien asiakkaiden järkevyyteen ja toimintakykyyn horjunee myös: joudutaan palaamaan kohti paternalistisempaa pankkitoimintaa •Kriisin seurauksena ne maat vahvistuvat, jotka eivät olleet omaksuneet markkinaliberalismia (=Kiina) – mitä siitä seuraa?