Finanssikriiseistä ja niiden syistä

Esitys aiheesta: "Finanssikriiseistä ja niiden syistä"— Esityksen transkriptio:

1 Finanssikriiseistä ja niiden syistä
Jaakko Kiander Dosentti, VTT

2 Finanssikriiseistä ja niiden syistä
Aiempia kriisejä Nykyisen kriisin kehittyminen Taustalla globaalit epätasapainot Eurojärjestelmän kohtalonhetket Taloustieteen valtavirta ja talouspolitiikan doktriinit Paluu Keynesiin?

3 Kriisit ennen Keynesiä
1800-luku: useita lamakausia ja finanssikriisejä Kehittymätön keskuspankkitoiminta Ei yleistä äänioikeutta UK 1920: takaisin kultakantaan ”The Economic Consequences of Mr. Churchill” Deflaatio ei ollut neutraali toimenpide Suuri lama Globaali deflaatio ja finanssikriisi Tuotannon hallitsematon pudotus Suurtyöttömyys Demokratian kriisi

4 Toisen maailmansodan jälkeinen talousjärjestelmä murenee
Ensimmäinen öljykriisi Öljyn hinnan moninkertaistuminen Taustalla Jom Kippur –sota 1973 Seurauksena globaali inflaatio ja teollisuusmaiden taantuma Vanhan valuuttakurssijärjestelmän loppu Toinen öljykriisi Uusi hintashokki Taustalla Iranin vallankumous 1979 Keskuspankkien tiukka inflaatiotorjunta aiheuttaa syvän taantuman länsimaissa Eurooppaan muodostuu pysyvä suurtyöttömyys

5 Velkakriisit alkavat Kehitysmaiden velkakriisi 1982-
Korkotason nousu USA:ssa ajaa monet kehitysmaat maksukyvyttömyyteen ja pitkäaikaiseen lamaan

6 Vapaiden rahamarkkinoiden kriisit
Lokakuun 1987 pörssiromahdus Nopea pelastus (Fed), luottamus säilyi Yhteinen kriisimalli: deregulaatio, ylikuumeneminen, luottamuksen menetys & valuuttapako, pankkikriisi & talouden lama Pohjoismaiset pankkikriisit Aasian ja Venäjän kriisi LTCM bail-out 1998 Argentiinan valuuttakriisi 2000 Internet-kupla i-osakkeiden pörssiromahdus

7 Nykyisen kriisin kehittyminen
Elokuu 2007: USA:n asuntolainakriisi alkaa Syyskuu 2008: Kansainvälinen pankkikriisi alkaa New Yorkista Vuosi 2009: Teollisuusmaiden syvä taantuma Kevät 2010: Kreikan velkakriisi alkaa Kesä+syksy 2010: Irlanti ja Portugali tarvitsevat myös tukea velkoihinsa Kesä+syksy 2011: Euroopan velkakriisi laajenee ja syvenee…

8 Vuoden 2008 finanssikriisin perintö
Nykyisten ongelmien taustalla vuonna 2008 puhjennut globaali finanssikriisi Finanssikriisi pakotti ylivelkaantuneet taloudet, kuluttajat ja yritykset säästämään Lama ja pankkikriisi johtivat julkisen talouden alijäämäisyyteen Seurauksena ylisuuren julkisen velan ongelma ja kasvanut epäluottamus (euromaat)

9 Vuoden 2008 finanssikriisin perintö
Finanssikriisillä suurin vaikutus niihin maihin, jotka olivat velkaantuneet eniten Velkakriisistä tuli läntisten teollisuusmaiden ongelma (USA, UK, Italia, Espanja…) Kehittyvissä maissa tällä kertaa vahva finanssitalous (Kiina, Intia, Venäjä, Brasilia…) Länsimaat juuttuneet pitkäaikaiseen taantumaan ja hitaaseen kasvuun

10 Taustalla globaalit epätasapainot
Finanssikriisiä edelsi pitkä globaalitalouden epätasapaino Alijäämämaat kasvattivat jatkuvasti ulkomaista velkaansa (enimmäkseen yksityisen sektorin kautta) Ylijäämämaat sijoittivat säästöjään alijäämämaihin Eniten huomiota sai osakseen USA:n ja Aasian välinen jatkuva kaupan epätasapaino Mutta suhteellisesti jopa suurempi epätasapaino kehittyi EU:n sisällä ’pohjoisen’ ja ’etelän’ välille

11 Globaalien epätasapainojen taustat
Kiina vs USA: USA:ssa velkaantumista suosiva talousjärjestelmä ja usko vapaakauppaan -> ei huolta teollisuuden siirtymisestä Aasiaan Kiina & co puolestaan säätelivät rahamarkkinoita ja pitivät valuuttansa jatkuvasti aliarvostettuna suhteessa dollariin; lisäksi käytännön protektionismia Lisäksi öljyntuottajamaat kanavoivat säästöjään USA:an

12 Globaalien epätasapainojen taustat: Eurooppa
Euro ja integraatio Tarkoituksena edistää pääomien vapaata liikkumista Euro tarjosi matalan korkotason ja houkutteli velkaantumaan: Irlanti, Välimeren maat, Baltia Riskeihin ei kiinnitetty huomiota Erot todellisessa kilpailukyvyssä Velkaantuminen nosti keinotekoisesti heikkojen maiden elintasoa, mutta ei kaventanut tuottavuuseroja Inflaatioerot johtivat kilpailukykyerojen kasvuun Vahvat maat: D, A, CH, NL, DK, S, N, FI

13 Vaihtotase ennen kriisiä (2007)

14 Velkakriisin taustalla on velkaantuminen
Kriisi levisi Eurooppaan 2009 ja muuttui euromaiden valtionlainakriisiksi 2010… Velkakriisin taustalla on velkaantuminen … mutta lisäksi myös yhteinen raha: Euro mahdollisti matalat korot, mikä rohkaisi monia velkaantumaan Euromääräiset velat ovat kuitenkin luonteeltaan ulkomaista velkaa Heikentynyttä kilpailukykyä ei ole helppo korjata ilman devalvaatiota, mikä taas ei ole mahdollinen eurossa, minkä vuoksi markkinat hermostuvat…

15 Eurokriisin puhkeaminen
Kreikan maksukykyä aletaan epäillä keväällä 2010 Ongelma leviää Portugaliin ja Irlantiin myöhemmin samana vuonna Vuonna 2011 markkinat alkavat huolestua myös Espanjan ja Italian maksukyvystä

16 Euroopan velkakriisi Euro on sitonut Euroopan ylijäämä- ja alijäämämaat umpisolmuun, johon ei ole hyviä ratkaisuja Valuuttakursseja ei voi muuttaa, joten hintasopeutus on ainoa keino -> deflaatio Ylijäämämaat eivät suostu elvyttämään, minkä vuoksi alijäämämaat joutuvat pakkosäästämään -> työttömyys Ratkaisuksi sovittiin aluksi muiden euromaiden takaamat tukiluotot (EVVR ja EVM) Ehdotettu myös entistä laajempaa yhteisvastuuta veloista, mutta nettomaksajamaissa ei ole ollut halukkuutta Ongelma: tukimekanismit voivat taata rahoituksen pienille maille (=Kreikka), mutta ei suurille (=Italia)

17 Eurokriisin taustalla suuret epätasapainot
Kilpailukyky Pohjoisen Euroopan hyvän kilpailukyvyn kääntöpuolena on eteläisen Euroopan heikko kilpailukyky; tilanteen korjaaminen ei ole helppoa ilman kansallisia valuuttoja Maksutase Kilpailukykyerojen seurauksena pohjoisen mailla on suuria vientiylijäämiä ja sijoitettavaa rahaa, kun taas eteläisillä mailla on alijäämiä ja tarve saada luottoa tuonnin rahoittamiseen Heikkenevä huoltosuhde Monien Euroopan maiden näkymiä heikentää heikkenevä huoltosuhde ja vähäinen varautuminen eläkemenoihin

18 Vaihtotase vuonna 2007, % BKT:sta

19 Julkinen bruttovelka eräissä OECD-maissa vuonna 2010, % BKT:sta

20 Alijäämiä vuonna 2011, % BKT:sta

21 Velkakriisin ratkaisu
Finanssipolitiikka: EKP:n ja EU-komission johdolla toteututtu finanssipolitiikan kiristys, minkä seurauksena alijäämät alkoivat supistua… … ja euromaat vajosivat uudelleen taantumaan Rahapolitiikka: Draghi kesällä 2012 lupasi EKP:n rajoittamattoman tuen eurolle ja kriisimaille, mikä palautti markkinoiden uskon

22 Alijäämiä vuonna 2013, % BKT:sta

23 Alkaako EU-talous elpyä?
Euroalue vajosi W-taantumaan 2012 EKP:n rahapolitiikka vahvisti euroa ja heikensi vientiä Finanssipolitiikka supisti kokonaiskysyntää EKP:n tuki turvaa kriisimaiden maksuvalmiuden Kriisimaiden pankkien saneeraus edelleen kesken Todennäköinen kehitys: Ei nopeaa nousua, mutta ei myöskään romahdusta ’muddling through’

24 USA: nopeasti pois kriisistä
Lähtötilanteessa vuonna 2008 ongelmina pankkikriisi ja kotitaloussektorin ylivelkaantuminen edelleen tarve Pankkisektorin nopea saneeraus Fuusioita yms Voimakas rahapoliittinen elvytys Ohjauskorot nopeasti nollaan (2008-?) Lisäksi poikkeuksellisia rahoitustoimia QE1-3 ( ?) Seurauksena dollarin heikentyminen ja USA:n kilpailukyvyn parantuminen Finanssipolitiikassa suuri liittovaltion elvytyspaketti Noin 1000 mrd USD:n lisämenot Velka-asteen nousu yli 100 prosenttiin/BKT Asteittainen kiristys vuodesta 2011 lähtien Talous kasvussa vuodesta 2010 lähtien Työttömyys alkoi supistua 2011: 10 % -> 7 %

25 Taloustieteen valtavirta ja talouspolitiikan doktriinit
Velkakriisit ovat olleet mahdollisia, koska rahamarkkinoiden vapauttaminen on mahdollistanut ylivelkaantumisen Rahamarkkinoiden vapauttaminen on perustunut vahvasti modernin talousteorian suosituksiin Eurokriisin syynä on eurojärjestelmä, jonka taustalla oli usko markkinoiden tehokkuuteen ja itseohjautuvuuteen

26 Taloustieteen valtavirta ja talouspolitiikan doktriinit
Euron luominen oli ensisijaisesti poliittinen projekti Yhteinen raha pakottaa vähitellen yhtenäisyyteen ja yhteiseen talouspolitiikkaan (Jean Monnet) … mutta myös moderni talousoppi tuki hanketta Kansallisten valuuttojen poistamisesta ei ole haittaa, koska nimellisillä valuuttakursseilla ei ollut valtavirtateorian mukaan merkitystä Valuuttakursseilla ja rahalla ei ole väliä, koska talouden toimijat ovat rationaalisia ja osaavat sopeutua uusiin olosuhteisiin

27 Valtavirtataloustieteen muutokset
Ennen Keynesiä (-1940) klassinen koulukunta dominoi Markkinat hakeutuvat ennen pitkää tasapainoon Julkisen vallan ei pidä puuttua talouden toimintaan Kevyt rahapolitiikka estää luovan tuhon ja vaarantaa hintavakauden Kevyt finanssipolitiikka syrjäyttää yksityistä kysyntää Sayn laki: kysyntäongelmia ei ole, koska tarjonta luo aina oman kysyntänsä Pigou-efekti: deflaatio ja velkakriisi eivät haittaa, koska omistajat rikastuvat velallisten köyhtyessä

28 Keynesiläinen vallankumous muutti ajattelua väliaikaisesti
Keynes ja neoklassinen synteesi ( ) Talous voi ajoittain joutua pois täystyöllisyystasapainosta, jolloin tarvitaan elvyttävää makrotalouspolitiikkaa Työttömyyden taustalla nimellispalkkojen jäykkyys Epäselvää, miksi rationaaliset toimijat eivät optimoi

29 Keynes ja makrotaloudellinen säätely
Bretton Woods –järjestelmä ( ): länsimainen pseudososialismi: Kiinteät mutta muutettavat valuuttakurssit (perustana dollari ja kultakanta) Kansainvälisten pääomaliikkeiden säätely (epätasapainojen ehkäisy) Rahoitusmarkkinoiden säätely (luotonannon rajoitukset, säästöjen kanavointi reaali-investointeihin) Pankkitoiminnan säätely Investointien säätely

30 Takaisin klassismiin Vaikka keynesiläinen makromalli näytti toimivan, sen mikroperusteet eivät olleet kunnossa Optimointioletuksesta lähtevät makromallit eivät olleet sopusoinnussa keynesiläisyyden kanssa Rationaalisten oletusten mallit eivät mahdollista vajaatyöllisyystasapainoja

31 Uusi klassinen koulukunta
Friedman: kysynnän lisääminen johtaa vain inflaation kiihtymiseen, ei parempaan työllisyyteen Lucas & Sargent: raha on neutraalia, kysynnänsäätelyllä ei voida saavuttaa mitään Barro: Ricardian equivalence: finanssipolitiikka ei voi vaikuttaa mihinkään Johtopäätös: koska talous on tasapainohakuinen, ei myöskään voi olla epätasapaino-ongelmia Mahdollinen työttömyyden nousu voi johtua preferenssien muutoksesta Mahdolliset taantumat johtuvat teknologisista shokeista Ongelmat johtuvat markkinoiden säätelystä

32 Vahva usko finanssimarkkinoiden hyödyllisyyteen
Tärkeintä, että markkinat toimivat vapaasti Monetarismi yms., Milton Friedman, Robert Lucas Pääomamarkkinoilla on suuri merkitys talouden tehostamisessa ja vakauttamisessa Tehokkaiden markkinoiden hypoteesi (Modigliani & Miller, Eugen Fama) Pääomien tehokkaan allokaation ja arbitraasin arvioitiin lisäävän myös reaalitalouden tuottavuutta

33 Virheitä ei tule koske kaikki ovat järkeviä ja kaukonäköisiä
Kysynnänsäätelypolitiikkaa ei tarvita, koska taloudenpitäjät osaavat säädellä itse itseään Virheitä ei tule koske kaikki ovat järkeviä ja kaukonäköisiä Rationaalisten odotusten oppi (Lucas, Sargent, Prescott) Finanssimarkkinat osaavat arvioida oikein mikä on oikea leverage ja miten riskejä hallitaan Eikä viranomaisten säätelyä tarvita! Siispä pankkitoiminta vapautettiin vähitellen säätelystä Myös EU:n sisämarkkinaidea ja euro perustuvat samaan ajatukseen

34 1990-luku: Washingtonin konsensus ja ”Great Moderation”
Ei enää kriisejä, koska markkinat hoitavat kaiken (=Great Moderation; Greenspan & Bernanke & EKP) Lukuisten pienempien maiden kriisejä ei noteerattu Taustalla USA:n vakaa kehitys Yleisratkaisuna markkinoiden (ml. pääomamarkkinat) vapauttaminen Talouspolitiikan tehtävänä on pitää yllä budjettikuria ja hintavakautta (=Washingtonin konsensus, EKP, EU, OECD) Taloutta ei pidä muuten säädellä Periaatteeet kirjattu euroalueen sääntöihin

35 Ongelmia: teoria vs todellisuus
Klassinen (ja myös uusi klassinen) talousteoria perustuu oletukseen toimijoiden rationaalisuudesta Ei systemaattisia virheitä, ei laumakäyttäytymistä Todellisuudessa näin ei aina ole Ihmiset eivät ole atomeja tai koneita: sosiaaliset ja psykologiset tekijät vaikuttavat Ihmiset eivät ole laskukoneita: kognitiiviset rajoitteet estävät pitkälle viedyn optimoinnin

36 Makroteoria ja kriisit
Klassinen ja uusklassinen makroteoria perustuvat rationaalisuusoletukseen ja uskoon markkinoiden tehokkaasta toiminnasta – silti tapahtuu kriisejä Vaihtoehtoisia selityksiä (mm. keynesiläiset mallit): toiminta ei ole aina rationaalista eikä aina ole kovin paljoa tietoa käytössä (Keynesin oma näkemys) Todellisuus ei noudata normaalijakaumaa vaan on aidosti kaoottinen Psykologia on tärkeämpää kuin rationaaliset laskelmat Financial fragility (Hyman Minsky): pääomamarkkinat ovat lähtökohtaisesti epävakaat Suuret vaihtelut (overshooting) Taipumus ajoittaiseen euforiaan, laumakäyttäytymiseen ja ylimitoitettuun riskinottoon Lopulta riskit aina toteutuvat

37 Behavioristinen taloustiede
Taloustieteen realismi voi lisääntyä kun aksiomaattisuus korvataan behaviorismilla Ei vain oleteta, että yksiköt toimivat optimaalisesti, vaan pyritään selvittämään, miten yksiköt toimivat todellisuudessa Tällöin lähestytään psykologiaa Kognitiiviset rajoitukset: Daniel Kahneman & Amos Tversky Empiirinen pääomamarkkinatutkimus: Robert Shiller

38 Poliittisia seurauksia
Jos lähtökohtana on (teorialähtöinen) usko homo economicukseen ja täydellisiin markkinoihin, niin politiikkasuosituksena on laissez faire – markkinat on vapautettava, mikä voisi mennä pieleen? Jos lähtökohtana on tutkimustieto päätöksenteon ja toimintamahdollisuuksien rajoituksista, päädytään paternalistisiin politiikkasuosituksiin (vrt ja 1940-luvun säätelytoimet)

39 Entä nyt? Makroteoria etsii itseään
Klassiseen teoriaan ollaan tyytymättömiä Mutta uutta paradigmaa ei ole vielä löytynyt Mihin tässä vielä päädytään?

40 KIITOS!