Asianajajan ammatti Päivämäärä Koulun nimi Luennoitsijan nimi

Mikä on asianajaja? • Kaikki asianajajat ovat lakimiehiä • Mutta kaikki lakimiehet eivät ole asianajajia • Siis mitä?

Asianajajat lukuina • Kaikista lakimiehistä asianajajia on vain 10 %. • Asianajajia on Suomessa noin • Asianajajista naisia 25 %, miehiä 75 %, mutta uransa aloittavista jo enemmistö naisia. • Asianajouran ohella lakimiehiksi valmistuneet voivat työskennellä esimerkiksi tuomioistuimissa, syyttäjinä, yritysjuristeina, valtiolla, kunnissa, järjestöissä… • Oikeustieteellinen tutkinto antaa monipuolisia valmiuksia erilaisiin juridisiin työtehtäviin.

Asianajaja • Asianajaja on asiakkaidensa asioiden hoitamiseen erikoistunut kokenut lakimies. Vain Asianajajaliittoon kuuluva lakimies saa käyttää nimikettä asianajaja. • Oikeudenkäynneissä ei avustajana saa toimia kuka tahansa lakimies. • Oikeudenkäyntiavustajan on oltava: • Asianajaja • Julkinen oikeudenkäyntiavustaja TAI • Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja

Vaatimukset kasvaneet • Yhteiskunta on vuosikymmenien saatossa oikeudellistunut. • Tuomioistuimissa tarvitaan yhä pätevämpiä tuomareita, syyttäjiä ja oikeudenkäyntiavustajia. • Siksi myös oikeudenkäyntiavustajien pätevyysvaatimuksia on tiukennettu. • Asianajajan titteli on merkki ammattitaidosta. • Monessa Euroopan maassa on vielä tiukempaa kuin Suomessa eli oikeudenkäynneissä saavat avustaa vain asianajajat (toisin kuin siis meillä).

Miten asianajajaksi opiskellaan? • Ylioppilastutkinto • Ylempi oikeustieteellinen korkeakoulututkinto eli oikeustieteen maisteri (=lakimies, juristi) • Opinnot kestävät keskimäärin 5-6 vuotta • Oikeustieteellinen tutkinto ulkomailta?  Vastaavuusselvitykset Suomessa! • Vähintään neljän vuoden työkokemus valmistumisen jälkeen • Vaativa erillinen asianajajatutkinto • Jäsenyyden hakeminen Asianajajaliitosta • Jatkuva vuotuinen täydennyskouluttautumisvelvollisuus (min. 18 h/v)

Oikeusvaltiossa on aina riippumattomia asianajajia • Oikeudenmukainen oikeudenkäynti edellyttää ammattitaitoisia tuomareita, syyttäjiä ja asianajajia. • Oikeudenmukainen oikeudenkäynti on perusoikeus. • Asianajaja ei puolusta itse tekoa, vaan asianajajan tehtävänä on tuoda esiin tekijän näkemys tapahtumiin, josta häntä syytetään. • Esimerkiksi kaikki voivat olla yksimielisiä siitä, että tekijä on syyllistynyt pahoinpitelyyn. On kuitenkin seuraamuksen kannalta oleellista, tuomitaanko henkilö pahoinpitelystä vai törkeästä pahoinpitelystä.

Asianajajan työnkuva on laaja • Julkisuudessa asianajajat esiintyvät usein rikosoikeudenkäyntien yhteydessä. • Kuitenkin yhä harvempi asianajaja hoitaa rikosjuttuja tai edes oikeudenkäyntejä. • Toki rikosjuridiikka ja oikeudenkäynnit ovat keskeinen osa asianajajien työtä. • Rikos- ja prosessioikeuden ohella on kuitenkin lukuisia muita oikeuden erityisaloja, joihin asianajajat ovat syventyneet. • On myös asianajajia, jotka eivät koskaan ”prosessaa”.

Oma urapolkuni • Ylioppilas, (lukion nimi), (valmistumisvuosi) • Oikeustieteen kandidaatti, (valmistumisvuosi) • Varatuomari, (vuosi) • Asianajaja, (vuosi) • (muuta relevanttia opintokokemusta jne.) • Työkokemus • Työnantaja x, vuodet xxxx-xxxx • Jne.

Millaisia toimeksiantoja itse hoidan? •X•Y•A•B•C•X•Y•A•B•C

Tyypillinen työviikkoni [millaisia tehtäviä viikkoon mahtuu] • Maanantaina oikeudenkäynti • Tiistaina asiakastapaamisia ja taustatiedon keruuta • Keskiviikkona puolenpäivän koulutus ja asiakastapaaminen • Jne • Jne.

Miksi töihin asianajajaksi? • Millaisia ominaisuuksia vaaditaan? • A • B • C • Hyvät puolet • A • B • C • Huonot puolet • A • B

KIITOS!