Kokemuksia suomalaisista sijaissynnytysjärjestelyistä - lääkärin näkökulma Viveca Söderström-Anttila Dosentti, apulaisylilääkäri Väestöliiton klinikat Helsinki, Finland

Laki hedelmöityshoidoista 1237/2006 - hedelmöityshoitoa ei saa antaa jos on syytä olettaa että lapsi aiotaan antaa ottolapseksi

Määritelmät IVF sijaissynnytys, ”Full or host surrogacy” ”Gestational surrogacy” Lasta toivova nainen käy läpi munasarjastimulaation ja munarakkulapunktion ja kerätyt munasolut hedelmöitetään puolison siittiöillä. Näin syntynyt alkio siirretään sijaissynnyttäjän kohtuun. Lapsi saa siis alkunsa häntä toivovan naisen ja miehen omista sukusoluista, jotka saatetaan yhteen koeputkihedelmöityksen avulla Lapsen synnyttyä geneettiset vanhemmat adoptoivat lapsen sijaissynnyttäjältä. Ensimmäinen onnistunut hoito 1985 (Utian et al 1985) Perinteinen sijaissynnytys, ”partial, straight, or genetic surrogacy” Lapsi saa alkunsa sijaissynnyttäjän munasolusta inseminaation avulla Euroopassa sijaissynnytys sallittu Hollannissa, Belgiassa, Kreikassa, Iso-Britanniassa

Lääketieteelliset hoitoindikaatiot Synnynnäinen kohdun puuttuminen Kohtu poistettu raskaus- tai synnytyskomplikaation seurauksena Kohtu poistettu syövän tai muun gynekologisen sairauden vuoksi Kohdun rakennepoikkeavuus Lääketieteelliset sairaudet jotka ovat este raskaudelle

Sijaissynnytyshoitoja Suomessa 12 paria Väestöliitto 3 paria Felicitas-klinikalla 2 paria Eiran sairaalassa 1 pari KYS:ssa joista kaksi paria Ruotsista, yksi Norjasta ja yksi Tanskasta 18 paria

Potilasesimerkki: Sirpa, 36-vuotias terve nainen I para, spontaani raskaus Normaali raskauden kulku; sikiö perätilassa Pyrittiin alatiesynnytykseen Hätäsektio istukan ennenaikaisen irtoamisen vuoksi, lapsi kuoli, hyvin runsas vuoto, jota ei saatu hallintaan Poistettiin kohtu ja vasen munasarja

Potilasesimerkki jatkuu Mari 42v, Sirpan terve sisko Naimisissa 3 normaalia raskautta ja synnytystä (lasten iät 19, 16, 12 v) Sterilisaatio tehty 2 viikkoa siskon synnytyksen jälkeen Mari ilmoitti olevansa halukas toimimaan sijaissynyttäjänä Marin aviomies hyväksyi järjestelyt 3 kk harkinta-ajan jälkeen

Jatkuu.. Ensikäynti Väestöliitossa 4 kk Sirpan synnytyksen jälkeen Lääketieteellinen selvitys, informaatio, neuvonta Psykologinen selvitys Adoptioneuvonta Toistuvat keskustelut hoitotiimin kanssa Hoitopäätös Sirpa 37 v; IVF-hoito, 15 munasolua, 5 alkiota Sijaissynnyttäjä Mari 42 v: kierron synkronointi, hormonihoito Yksi alkio siirrettiin Marin kohtuun, 4 alkiota pakastettiin Normaali raskaus ja synnytys sektiolla, terve poika 2930g Adoptio lapsen ollessa 2 kk

Lasta toivovan naisen keski-ikä 33 vuotta (20 – 40 v) Hoitoindikaatiot: Synnynnäinen kohdun puuttuminen 6 Kohtu revennyt raskauden tai synnytyksen yhteydessä; synnytyksen jälkeinen vuoto; kohtu poistettu 5 Kohdun poisto gynekologisen sairauden takia (sarcoma, kohdunkaulan syöpä, adenomyosis) 3 Kohdun rakennepoikkeavuus Vakava LED 1 Lasta toivovan naisen keski-ikä 33 vuotta (20 – 40 v)

Sijaissynnyttäjien keski-ikä 36 v (29 – 52 v) Lasta toivova pari järjesti itse sijaissynnyttäjän: Naisen äiti 3 Naisen sisko 6 Miehen sisko 1 Naisen serkku 1 Ystävä 4 Muu 3 Sijaissynnyttäjien keski-ikä 36 v (29 – 52 v) Kaikilla oli omia lapsia (1-4)

Outcome of IVF surrogacy 1991 – 2001 Söderström-Anttila et al., 2002 No. of commissioning couples 17 No. of oocytes per retrieval* 13 (1 – 30) No. of surrogate mothers 18 Clinical pregnancy/fresh ET 50.0 % (8/16) Clinical pregnancy/frozen-thawed ET 15.8 % (3/19) Live birth rate /genetic couple 58.8 % (10/17)

Sijaissynnytyshoitojen tulokset 1991-2001 10 sijaissynnyttäjää synnytti 11 lasta Raskaudenaikaisia komplikaatioita raskaudenaikainen hypertonia (1), istukan vajaatoiminta (1), gestaatiodiabetes (2) Sektiofrekvenssi 70 % 11 lasta Syntymäpaino 3498 g (2270 – 4650 g), Yhdet kaksoset sp 2900 g ja 2400 g Ongelmia hoidon yhteydessä: sijaissynnyttäjä olisi halunnut enemmän yksityisyyttä neuvolakäyntien yhteydessä yhdellä sisarparilla jonkinlaista erimielisyyttä synnytyksen jälkeen Kaikki geneettiset vanhemmat saivat lapsensa kotiin synnytyssairaalasta Kahdella sijaissynnyttäjällä oli mielialanvaihteluita ja sopeutumisvaikeuksia välittömästi synnytyksen jälkeen

Lääketieteellinen ja psykologinen selvitys ja neuvonta Lasta toivova pari: Hoidon indikaatio? Terveys: IVF-hoito mahdollinen? Psykologinen tasapaino Sijaissynnyttäjä: Huolellinen lääketieteellinen ja psykologinen arviointi Motivaatio? Aiemmat raskaudet, synnytykset Taipumusta masennukseen? Elintavat, tupakointi, alkoholi? Kaikille osapuolille, myös sijaissynnyttäjälle ja hänen miehelleen oikeudellinen ja lääketieteellinen neuvonta Moniammatillisen hoitotiimin huolehdittava neuvonnasta Keskustelua riskeistä; miten selviydytään siitä jos kaikki ei mene kuten on suunniteltu; miten jos sijaissynnyttäjä haluaakin pitää lapsen; entä jos lapsi ei olekaan terve Adoptioneuvonta

Hollannissa lakimuutos 1994: Sijaissynnytys hyväksyttiin Kaupallinen sijaissynnytys edelleen kielletty Hoito mahdollista antaa hedelmättömille tai samaa sukupuolta oleville pareille

13 sijaisynnyttäjää synnytti 16 lasta Yksisikiöisissä raskauksissa raskauden kesto 37-41 v Geminit syntyivät raskausviikolla 31, 36 ja 36 Sektiofrekvenssi 4/13 Normaalit syntymäpainot Yhdellä kaksoistytöllä oli malformaatio (hydrocephalus and spina bifida). Geneettisillä vanhemmilla ei ongelmia hyväksyä tätä tyttöä. Kaikille osallistujille tehtiin psykologiset testit 1-4 vuotta hoidon jälkeen. Kenelläkään ei todettu mitään mainittavia negatiivisia seurauksia hoidosta Ne parit, joilla oli lapsi, olivat onnellisempia kuin ne joilla ei ollut lasta Kaikkien syntyneiden lasten kohdalla adoptioprosessi vietiin loppuun vuoden kuluttua (Hollannin laki)

Sijaissynnytyshoitoon liittyvät eettiset näkökohdat Raskauteen ja synnytykseen liittyvät riskit Voidaan minimoida huolellisella valmistelulla Sijaissynnyttäjän ikäraja? 45 vuotta? Aina yhden alkion siirto Sijaissynnyttäjä ei halua luopua lapsesta Tutkimusten mukaan harvinaista IVF sijaissynnytyshoidolla (Jadva, 2003; Dermout 2010) Geneettiset vanhemmat eivät halua ottaa vastaan syntynyttä lasta Riski pieni, jos asioita valmistellaan huolellisesti (Brinsden, 2003; MacCallum 2003; Dermout 2010) Vaikutukset lapsen kehitykselle? Yhtä terveet kuin muut IVF-lapset Vuorovaikutus äidin ja lapsen välillä yhtä hyvä kun perheissä jossa lapsi on syntynyt spontaanisti Useimmat vanhemmat aikovat kertoa lapselleen miten on saanut alkunsa