Naiset ja miehet kuntapäättäjinä Manner-Suomen kuntien valtuustoissa ja hallituksissa valtuustokaudella Kuntakehitys ja tutkimus/SLP Lähteet: Suomen Kuntaliitto; Tilastokeskus; oikeusministeriö. Tiedot perustuvat pääosin kuntien toimittamiin tietoihin Kuntaliittoon.

Tässä diapaketissa kuvataan naisten ja miesten osuuksia valtuustoissa ja hallituksissa Diapaketin sisältö: Sivut 3-9: naisten ja miesten osallistuminen ja menestyminen kuntavaaleissa Sivut 10-13: valtuuston puheenjohtajien ja jäsenten tarkastelu sukupuolen ja puolueen mukaan Sivut 14-17: hallituksen puheenjohtajien ja jäsenten tarkastelu sukupuolen ja puolueen mukaan Sivu 18: valtuuston ja hallituksen puheenjohtajien osuus sukupuolen ja puolueen mukaan

Naisten ja miesten valinta kunnallisiin toimielimiin Valtuusto: Puolueet ja valitsijayhdistykset voivat asettaa kussakin kunnassa enintään valittavien valtuutettujen puolitoistakertaisen määrän ehdokkaita. Vaaliliiton muodostaneiden puolueiden ehdokkaiden yhteismäärä saa kuitenkin olla enintään sama kuin yksittäisen puolueen ehdokkaiden enimmäismäärä. (Vaalilaki 1998, 147§) Asukkaat valitsevat kunnanvaltuuston jäsenet. Hallitus: Valtuusto valitsee hallituksen jäsenet. Tasa-arvolain ns. kiintiösäännöksen (4a §) mukaan kunnallisissa ja kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisestä syystä muuta johdu. Kuntaenemmistöisten yhtiöiden luottamushenkilöistä koostuvissa toimielimissä pitää olla tasapuolisesti sekä naisia että miehiä. Erityinen syy koskee myös kuntaenemmistöisiä yhtiöitä. Laki koski kunnallisia toimielimiä käytännössä ensi kertaa vuonna 1997 alkanutta valtuustokautta. Valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat: Toimielin valitsee jäsenistään puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia (Kuntalaki 20§). Tasa-arvolain kiintiösäännös ei koske puheenjohtajien valintaa.

Naisten ja miesten osallistuminen ja menestyminen kuntavaaleissa Vuoden 2008 kuntavaaleissa ehdokkaina oli henkilöä. Kuntavaaliehdokkaiden määrä on pudonnut kuntavaaleista 1984 kuntavaaleihin 2008 noin 41 prosenttia. Tänä aikana naisehdokkaiden osuus kaikista ehdokkaista on kasvanut 30 prosentista 40 prosenttiin. Naiset käyvät vaaliuurnilla ahkerammin kuin miehet: naisten äänestysaktiivisuus on ollut kuntavaaleista 1984 saakka korkeampi kuin miesten. Viime vaaleissa naisten äänestysprosentti oli 63,1 ja miesten 59,4 %. Naisia tulee valituiksi kunnanvaltuustoihin vähemmän kuin heidän saamansa ääni- ja ehdokasosuuden perusteella olisi odotettavissa. Naisten ja miesten osuudet vaihtelevat suuresti tämän vuoden alussa aloittaneissa valtuustoissa. Pienissä, alle asukkaan kunnissa naisten osuus on nyt noin 34 %. Suurissa, yli asukkaan kaupungeissa nais- ja miesvaltuutettuja oli keskimäärin lähes yhtä paljon, 48 % naisia ja 52 % miehiä. Suurimpien puolueiden asettamista ehdokkaista naisia oli viime vaaleissa vähintään puolet ainoastaan Vihreillä (56,8 %). Vihreillä naisvaltuutettuja valittiin suhteellisesti enemmän kuin mitä naisia oli heillä ehdokkaana. SDP:n jäsenistä valtuustoihin valittiin suhteellisesti saman verran kuin naisia oli ehdokkaina (41 %).

Naisten osuus (%) ehdokkaista kuntavaaleissa 2008, kunnat Naisten osuus keskimäärin 40,4 %. Lähde: Ehdokasrekisteri, oikeusministeriö. © Karttapohja: Tilastokeskus Naisten osuus ehdokkaista, % 50,0 - 55,3 (9 kuntaa) 40,0 - 49,9 (166 kuntaa) 30,0 - 39,9 (149 kuntaa) 24,4 - 29,9 (8 kuntaa)

Kuntavaaliehdokkaat sukupuolen mukaan v , % Lähde: Tilastokeskus.

Kuntavaaliehdokkaat sukupuolen ja puolueen mukaan 2008, % Lähde: Tilastokeskus. Naisia keskimäärin 40,4 % Suluissa on puolueen koko ehdokasmäärä.

Naisten osuus ehdokkaista, äänimääristä, ja valituista kuntavaaleissa , % Lähde: Tilastokeskus. Naisia v (suluissa muutos ed. vaaleihin): - ehdokkaista 40,4 % (+0,5 %-yks.), - äänimääristä 41,9 % (+0,1 %-yks.) - valituista 36,7 % (+0,3 %-yks.).

Valtuutetut sukupuolen ja kuntakoon mukaan 2009, % Naisten osuus keskimäärin 36,7 % Lähde: Luottamushenkilöaineisto, Suomen Kuntaliitto. Asukasluku

Naisten osuus valtuuston puheenjohtajista 2009 Naisten osuus valtuutetuista on keskimäärin 36,7 %. Naisenemmistöisiä valtuustoja oli valtuustokauden 2009–2012 alussa 13 kunnassa. Valtuustot, joissa naiset ovat enemmistönä, vähenivät edellisestä valtuustokaudesta vajaasta kuudesta prosentista noin neljään prosenttiin. Naisia valitaan valtuuston puheenjohtajistoon vähemmän kuin naisvaltuutettujen osuus edellyttäisi: puheenjohtajista naisia on noin 27 % ja varapuheenjohtajista noin neljännes. Edelliseen valtuustokauteen verrattuna naisten osuus valtuuston puheenjohtajista pysyi samansuuruisena, mutta varapuheenjohtajista osuus väheni. Puolueittain valtuuston puheenjohtajan paikkoja on eniten keskustalaisilla, yhteensä 186. Näistä neljäsosassa on nainen. Vähiten puheenjohtajan paikkoja on perussuomalaisilla, vain yksi. Heidän ainoa valtuuston puheenjohtajansa on nainen. Tämän diasarjan lopussa olevassa taulukossa on kerrottu valtuuston puheenjohtajien paikat kaikkien puolueiden osalta.

Naisten osuus valtuutetuista ja puheenjohtajista valtuustokausien alussa vuosina 1997, 2001, 2005 ja 2009 % Vuosi Lähde: Luottamushenkilöaineisto, Suomen Kuntaliitto. % % 1. vpj pj 2. vpj valtuutetut yht. 26,5 24,7 25,0 36,7

Naisten osuus valtuuston puheen- johtajista puolueittain 2009, % Naisten osuus keskimäärin 26,5 % Lähde: Luottamushenkilöaineisto, Suomen Kuntaliitto. Muut-kohta sisältää sitoutumattomia.

Naisten osuus valtuuston puheen- johtajista kuntakoon mukaan 2009, % Naisten osuus keskimäärin 26,5 % Lähde: Luottamushenkilöaineisto, Suomen Kuntaliitto. Asukasluku

Naisten osuus hallituksen puheenjohtajista 2009 Tasa-arvolain mukaan hallituksessa tulee olla naisia ja miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia. Kunnanhallitusten jäsenistä naisia on keskimäärin 46 prosenttia niin kuin edellisellä valtuustokaudella. Lähes neljä viidesosassa hallituksista on miesenemmistö, naisenemmistöinen hallitus on noin 12 prosentissa kuntia (ennakkotieto: tiedot 2238 hallituksen jäsenestä). Naisia valitaan hallituksen varapuheenjohtajiksi suhteellisesti enemmän kuin hallituksen puheenjohtajaksi. Hallituksen puheenjohtajista naisia on noin 21 %, 1. ja 2. varapuheenjohtajista noin 35 prosenttia. Edelliseen kauteen verrattuna naisten osuus puheenjohtajista ja 1. varapuheenjohtajista pysyi samansuuruisena, mutta 2. varapuheenjohtajista pieneni. Suurimmista puolueista hallituksen puheenjohtajan paikkoja on eniten keskustalaisilla, yhteensä 185. Näistä viidesosassa on nainen. Kokoomuksella on 83 paikkaa, joista 23 prosentissa puheenjohtajana on nainen. SDP:n 38 puheenjohtajan paikasta 24 prosenttia on naisilla. Tämän diasarjan lopussa olevassa taulukossa on kerrottu hallituksen puheenjohtajien paikat kaikkien puolueiden osalta.

Naisten osuus hallituksen jäsenistä ja puheenjohtajista valtuustokausien alussa vuosina 1997, 2001, 2005 ja 2009 % Vuosi Lähde: Luottamushenkilöaineisto, Suomen Kuntaliitto. pj % % 1. vpj 2. vpj hall. jäs yht.* 21,1 34,9 34,5 45,6 *tiedot 2238 hallituksen jäsenestä

Naisten osuus hallituksen puheen- johtajista puolueittain 2009, % Naisten osuus keskimäärin 21,1 % Lähde: Luottamushenkilöaineisto, Suomen Kuntaliitto. Vihreillä ei ole yhtään hallituksen puheenjohtajan paikkaa hallussaan. Muut-kohta sisältää sitoutumattomia.

Naisten osuus hallituksen puheen- johtajista kuntakoon mukaan 2009, % Naisten osuus keskimäärin 21,1 % Lähde: Luottamushenkilöaineisto, Suomen Kuntaliitto. Asukasluku

Naisten osuus valtuuston ja hallituksen puheenjohtajien paikoista puolueittain 2009, % Puolue Valtuuston puh.joht. Valtuuston 1. varapj. Valtuuston 2. varapj. Hallituksen puh.joht. Hallituksen 1. varapj. Hallituksen 2. varapj. yht. lkm,josta naisia (%) yht. lkm,josta naisia (%) yht. lkm,josta naisia (%) yht. lkm,josta naisia (%) yht. lkm,josta naisia (%) yht. lkm,josta naisia (%) KESK KOK SDP RKP VAS KD MUUT VIHR PS Lkm, % , , , , , ,5..=ei yhtään Lähde: Luottamushenkilöaineisto, Suomen Kuntaliitto. Muut-kohta sisältää sitoutumattomia ja yhden SKP:n valtuuston 2. varapuheenjohtajan.