Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta Mika Tammilehto 20.5.2010

Ammatillisen koulutuksen vetovoima Kevään 2010 yhteishaussa haki yhteensä noin 100 500 (+ 5000 v. 2009) ammatilliseen koulutukseen ensisijaisena noin 67 200 joista 9 lk:n päättäneitä n. 32 160 lukiokoulutukseen haki ensisijaisena noin 33 265 Koulutuspaikkoja tarjottiin haettavaksi n. 88 400 (ammatillinen n. 48 300) tarjonta supistunut jonkin verran vuodesta 2009

Ammatillisen koulutuksen vetovoima Koulutusala Aloituspaikat Hakeneet 1.sij. Vetovoima 1.sij.hak/ap   YHTEENSÄ 48 338 67 250 1,4 Humanistinen ja kasvatusala 853 1 462 1,7 Kulttuuriala 3 635 7 238 2,0 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 4 970 6 034 1,2 Luonnontieteiden ala 1 782 1,0 Tekniikan ja liikenteen ala 20 064 25 005 Luonnonvara- ja ympäristöala 3 071 3 301 1,1 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 6 995 15 367 2,2 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 6 968 7 061

Ammatillisen koulutuksen vetovoima

Ammatillisen koulutuksen opiskelijamääriä lisätään 1.8.2010 lukien Vuoden 2010 I lisätalousarviossa ammatillisen peruskoulutuksen määrärahaa lisättiin 4,4 milj. eurolla, mikä tarkoittaa noin 1000 vuosiopiskelijan lisäystä Lisäys on tarkoitus käyttää ammattistarttikoulutusta järjestävien koulutuksen järjestäjien opiskelijamäärän lisäämiseen Hallitus on antanut 14.5.2010 Eduskunnalle esityksen kolmanneksi lisätalousarvioksi Ammatillisen peruskoulutuksen määrärahaa esitetään lisättäväksi edelleen 7,7 milj. eurolla, mikä tarkoittaa noin 1 750 opiskelijapaikan lisäystä Opiskelijamäärälisäyksillä pyritään ensisijaisesti nuorten koulutukseen pääsyn edistämiseen, nuorisotyöttömyyden alentamiseen ja syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseen Lisäksi tavoitteena on työttömien tai työttömyysuhan alaisten aikuisten koulutusmahdollisuuksien turvaaminen Lisäykset ovat määräaikaisia Opiskelijamäärälisäyksiä (2750) koskevat päätökset on tarkoitus tehdä kesäkuun aikana Koulutuksen järjestäjät voivat hakea opiskelijamääränsä lisäämistä 31.5.2010 mennessä.

KTPO:n organisaation ja tehtävänjaon uudistaminen Aikuiskoulutus keskeinen koulutuksen alue, jonka merkitys on kasvussa. Aikuiskoulutuksen tulosalueen tehtävät siirretään muihin yksiköihin, joissa niiden laadukas hoito turvataan. Muutos tehdään yhteistyössä AIKin ja vastaanottavien yksiköiden kesken. Korkeakoulujen aikuiskoulutus korkeakoulu- ja tiedeyksikköön, ammatillinen aikuiskoulutus ammatillisen koulutuksen yksikköön ja vapaa sivistystyö yleissivistävän koulutuksen yksikköön. Horisontaaliset asiat, kuten elinikäisen oppimisen kehittämisen koordinaatioon ja maahanmuuttajiin liittyvät tehtävät osaston esikuntaan. Päällekkäisyydet poistuvat, näin voidaan vahvistaa aikuiskoulutuksen panostuksia ja vastata tulevaisuuden haasteisiin. Muutos tarjoaa mahdollisuudet kehittää aikuiskoulutuksen toimintaa edelleen. Aikuiskoulutuspolitiikan näkyvyys paranee tai vähintäänkin säilyy.

KOULUTUS- JA TIEDEPOLITIIKAN OSASTO (KTPO) ylijohtaja Sakari Karjalainen YLEISSIVISTÄ- VÄN KOULU- TUKSEN YKSIKKÖ (YS) AMMATIL- LISEN KOULU- TUKSEN YKSIKKÖ (AM) KORKEAKOULU- JA TIEDEYKSIKKÖ (KTY) ESIKUNTA- YKSIKKÖ (ESIK) johtaja Eeva-Riitta Pirhonen esiopetus, perusopetus, lukiokoulutus, ylioppilastutkinto, taiteen perusopetus, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta, vapaa sivistystyö ja sivistys- ja neuvontajärjestöt johtaja Mika Tammilehto ammattikoulutus- politiikka, ammatillinen peruskoulutus, ammatillinen lisäkoulutus johtaja Anita Lehikoinen johtaja Kirsi Kangaspunta yhteensovittamis- ja koordinointi- tehtävät, opintotuki, elinikäisen oppimisen kehittäminen Koulutuksen tulosalue (KoT) johtaja Hannu Sirén korkeakoulu- politiikka Tutkimuksen tulosalue (TuT) johtaja Leena Vestala tiede-, tutkimus- ja innovaatio- politiikka, tieteellinen tutkimus ja ammattikorkea- koulujen tutkimus- ja kehitystoiminta OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto /7.5.2010

Ammatillisen koulutuksen yksikön tehtävät Yksikön tehtävänä on käsitellä asiat, jotka koskevat kansallisen ammattikoulutuspolitiikan kehittämistä sekä toimialan kansainvälistä kehittämistä; ammatillisen koulutuksen järjestämislupia ja ammattikuljettajien pätevyyskoulutuksen järjestämistä koskevia lupia; ammatillisen koulutuksen rahoitusta ja sen kehittämistä sekä rahoitus- ja suoritepäätöksiä; ammatillisia tutkintoja sekä tutkintojen rakennetta, näyttötutkintojärjestelmää; opetussuunnitelmaperusteista ja näyttötutkintoon valmistavaa ammatillista peruskoulutusta ja ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta, mukaan lukien tutkintoon johtamaton ammatillinen lisäkoulutus; oppisopimuskoulutusta; ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja laatua sekä arviointia; ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintaa ja opintoprosessien kehittämistä, koulutuksen järjestäjäverkon kehittämistä sekä opettajien ja työpaikkaohjaajien täydennyskoulutusta toimialansa osalta; ammatillisia erikoisoppilaitoksia, Saamelaisalueen koulutuskeskusta ja merenkulun turvallisuuskoulutuskeskusta; sekä kielitutkintoja Yksikön tehtävänä on vastata toimialansa talousarvioehdotuksen valmistelusta, toiminnan ja talouden suunnittelusta, kertomuksista ja katsauksista, koulutustarpeiden ennakoinnista, lainsäädännön ja määräysten valmistelusta sekä muista määrätyistä tehtävistä.

Ammatillisen koulutuksen yksikön henkilöstö Ylitarkastaja Mia Honkanen Erikoissuunnittelija Tuulikki Koski Ylitarkastaja Tarja Koskimäki Opetusneuvos Jukka Lehtinen Hallitusneuvos Tarja Lehtinen Vanhempi hallitussihteeri Merja Leinonen Opetusneuvos Raija Meriläinen Projektipäällikkö Erja Nokkanen (SADe-ohjelma) Opetusneuvos Tarja Olenius Opetusneuvos Seija Rasku Erikoissuunnittelija Pasi Rentola Opetusneuvos Tarja Riihimäki Hallitusneuvos Kaija Suorsa-Aarnio Opetusneuvos Elise Virnes, vv. Osastosihteeri Pirkko Malmberg Osastosihteeri Helvi Oksanen Hallinnollinen avustaja Tarja Vesanto Johtaja Mika Tammilehto

Ammattitaitokilpailut ammatillisen koulutuksen kehittämisessä Merkittävä rooli ammatillisen koulutuksen kehittämisessä Vahvistavat koulutuksen työelämälähtöisyyttä ja -vastaavuutta Vahvistavat ja rikastavat koulutuksen ja työelämän yhteistyötä Koulutuksen ja ammattien vetovoimaisuuden vahvistaminen

Haasteita ja mahdollisuuksia Ammattitaitokilpailujen ja ammatillisen koulutuksen kytkennän vahvistaminen nuoret ammattiosaajat Huippuvalmennuksen toimintamallien levittäminen ja jalkauttaminen kaikkeen ammatilliseen koulutukseen (mm. Taitaja+) millainen on koulutuksen järjestäjän osaamisen kehittämisen ydinprosessi? Kilpailujen hallittu, mutta dynaaminen uudistaminen – kilpailut edustavat huippuosaamista ajan hermolla Kustannusten hallinta ja rahoituspohjan laajentaminen ammattitaitokilpailujen pitkäjänteisen kehittämisen turvaamiseksi Ammattitaitokilpailujen laajempi hyödyntäminen ammattien ja ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuuden lisäämisessä (esim. T-9-8-7-6...) Kansainvälisten ammattitaitokilpailujen roolien yhteensovittaminen (WorldSkills, Euroskills)