Pentti Zetterberg Dendrokronologian laboratorio Joensuun yliopisto Köyliön Kuninkaanmännyn dendrokronologinen iänmääritys Pentti Zetterberg Dendrokronologian laboratorio Joensuun yliopisto
Vuosiluston rakenne Varhaispuu + myöhäispuu = vuosilusto
Laboratoriossa vuosilustojen paksuus mitataan näytteistä lustomikroskoopilla millimetrin sadasosan tarkkuudella
Kuninkaanmänty Sahaustyö: Köyliön-Säkylän Sähkö Oy Kuvat: Satakunnan Kansa
poikkileikkauskiekko hiottuna Kuninkaanmännyn poikkileikkauskiekko hiottuna Pinnassa erottuu tummempana hieman lahonnut mantopuukerros Puun ydinosa pääosin lahoamatonta puuainesta
Hionnalla parannetaan vuosilustojen erottuvuutta… …jotta voidaan valita linjat, jotka… …preparoidaan eli pintasolukkoa leikataan partakoneen terällä siten, että puun solukkorakenne tulee näkyviin
Kapea vuosilusto Katoava vuosilusto Puun solukkoa ja vuosilustoinen rakenne mikroskooppikuvassa
Kuninkaanmännyn vuosilustosarjat Pystyakseli: vuosiluston paksuus mm/100 Pystyviivojen väli 20 vuotta
Kuninkaanmännyn vuosilustosarjan ajoitus Pystyakseli: vuosiluston paksuus mm/100 Sininen kurvi: Kuninkaanmänty Vihreä kurvi: männyn alueellinen lustokalenteri Vaaka-akselilla vuodet
Kuninkaanmännyn vuosilustosarjat Pystyakseli: vuosiluston paksuus mm/100 Vaaka-akselilla vuodet Neljä eri mittaussarjaa päättyvät vuosiin 1932-1939
Kuninkaanmännyn korot ja pihkataskut Vanhempi pihkatasku vuodelta 1812 Nuorempi pihkatasku vuodelta 1832
Tutkitussa poikkileikkauskiekossa ensimmäinen vuosilusto on vuodelta 1747 kiekko on sahattu noin viiden m korkeudelta männyn pituuskasvu noin 20 cm vuodessa neljännesvuosisata viiden metrin pituuteen Kuninkaanmännyn kasvuunlähtö n. 1722 Kustaa III:n einehtimisen aikaan puu oli jo vähintään 50-vuotiaana täysikasvuinen Viimeinen säännöllisen kasvun vuosi oli 1929. Puu keloutui aikaisintaan talvikaudella 1939/1940 ja viimeistään 1940-luvun puolivälissä.
Vuosilustot todistavat: ”Kuningas Kustaa III ruokaili seurueineen 24.6.1775 tämän männyn juurella”
Yhteystiedot: Osoite: Dendrokronologian laboratorio, Joensuun yliopisto, Biotieteiden tiedekunta, Ekologian tutkimusinstituutti, PL 111, FIN-80101 JOENSUU Puhelin: 013-2513505, Fax: 013-2513449 Sähköpostiosoite: pentti.zetterberg@joensuu.fi Internetosoite: www.joensuu.fi/penttizetterberg kaikki ajoituskohteet esitelty ajoituskohteet listattu kunnittain ja kohdetyypeittäin: arkeologiset, vedenalaiset, esineet, alkuperä jne.