CP-vammaisen aikuisen elämänpolku – seminaari Helsinki 27.5.2009 CP-vammaisten nuorten ammatillisten suunnitelmien haasteet ja mahdollisuudet projektityöntekijä, psykologi Aino Ahonen Invalidiliiton Jyväskylän kuntoutus- ja työklinikka

CP-vammaisten nuorten projektin rakenne ja toimintamalli Asiakkaat ohjautuneet pääasiassa peruskoulujen tai ammatilliseen koulutukseen valmentavaa opetusta (AKVA) tarjoavien koulujen kautta (päädiagnoosi CP-vamma): Opettaja arvioi projektiin soveltuvia oppilaita Myös muuta kautta haettiin uusia projektilaisia (CP-liiton lehti, verkostojen kautta) Ikäjakauma varsin laaja, projektilaiset 16-32 vuotiaita  peruskoulun ja jatkokoulutuksen välinen siirtymävaihe voi olla todella pitkä ja moniulotteinen prosessi

CP-vammaisten nuorten projektin rakenne ja toimintamalli Jokainen projektiin mukaan tullut nuori osallistui yksilötutkimusjaksolle Jyväskylän kuntoutus – ja työklinikalla Yksilötutkimusjakson pituus oli 3 päivää, jonka aikana pyrittiin selvittämään nuoren yksilölliset valmiudet, vahvuudet ja rajoitteet Yksilötutkimusjakson aikana moniammatillinen työryhmä tutustui myös nuoren aiempiin asiakirjoihin ja tutkimustuloksiin Yksilötutkimusjakson aikana myös motivoitiin nuorta jatkosuunnitelmien tekoon

CP-vammaisten nuorten projektin rakenne ja toimintamalli Tutkimusjakson aikana nuoren kanssa aloiteltiin ammatillisten suunnitelmien tekoa (motivointia, tietojen etsimistä, nykyisten suunnitelmien arviointia ym.) Ammatillisten suunnitelmien eteneminen käynnistyi ja tapahtui pääasiassa nuoren oppilaitoksessa (opettaja)  projektityöntekijän tuki ja verkostoyhteistyö Riittävän ajoissa tehdyt suunnitelmat ajalle ”kun koulun tuki loppuu”  Mitä jos nuori jää ilman opiskelupaikkaa?  Projektin tarjoama tuki (esim. työkokeilu)

CP-vammaisten nuorten projektin rakenne ja toimintamalli Yksilöllisen tutkimusjakson jälkeen yhteydenpitoa jatkettiin puolin ja toisin, tarpeen mukaan nuoreen ja nuoren oppilaitokseen (tai muuhun verkostoon) Tarvittaessa yksilöllisesti räätälöity työkokeilu Nuoren saaman ammatillisiin suunnitelmiin liittyvän ohjauksen (oppilaitos, muut oman verkoston tahot) sisällön ja riittävyyden jatkuva arviointi  Mihin nuori tarvitsee lisätukea tai onko ennakoitavissa, että nuori jää mahdollisesti kokonaan ilman tukea ja ohjausta lähitulevaisuudessa (esimerkiksi valmentavan koulutuksen päättyessä)?

CP-vammaisten nuorten projektin rakenne ja toimintamalli Projektin aikana järjestettiin projektipäivät (2krt/vuosi) Projektipäivillä kaikki projektissa mukana olevat nuoret pääsivät tutustumaan toisiinsa ja toistensa elämäntilantei-siin ja ammatillisiin suunnitelmiin  vertaistuki! Käsiteltiin CP-vammaisen nuoren kannalta merkityksellisiä kysymyksiä ja teemoja, erityisesti ammatillisiin ja koulutuk-seen liittyviä (muita teemoja: asuminen, avustajakoirat) Lisäksi tehtiin erilaisia vierailuja (työpaikoille, asumispalveluiden yksikköön, työvoimatoimistoon) Projektipäivillä merkitystä myös nuoren elämänhallinnan kannalta (aikataulujen suunnittelu ja niistä huolehtiminen, matkustaminen, ruokaileminen, ryhmässä toimiminen, sääntöjen noudattaminen, avustajan ohjeistaminen jne.)  Moni nuori reissasi ja asui pois kotoa ensimmäistä kertaa

Nuorten kanssa työskentely Yhdessä nuoren ja nuoren verkoston kanssa arvioitiin ammatillisten suunnitelmien realistisuutta, toteutta-mista ja etenemistä Siirrettiin tietoa nuoren toimintakyvystä ja nuoren tarvitsemasta tuesta nuoren jatkosijoituspaikkaan (ammatillinen oppilaitos, tuettu työ, työkokeilupaikka ym.) Tarvittaessa tuettiin myös jatko-opintojen aikana Mikäli nuori ei sijoittunut jatko-opintoihin  uudet suunnitelmat ja jatkuva seuranta sekä tuki Joidenkin nuorten kohdalla kartoitettiin ammatillisen koulutuksen sijaan muita vaihtoehtoja Nuorelle annettiin jatkuvaa palautetta onnistumisista sekä ohjattiin häntä tarvittaessa erilaisten palveluiden ja toimijoiden hyödyntämiseen (KELA, työvoimatsto, säätiöt, toiset projektit jne.)

”Tilastoa” projektin nuorista Yhteensä 12 nuorta, joista: 5 nuorta lopettamassa valmentavaa koulutusta ja hakeutumassa ammatilliseen koulutukseen Yksi nuorista päättää peruskoulun Kolmella nuorella on ammatillinen tutkinto/muu tutkinto (korkeakoulututkinto) suoritettuna ja ovat hakeutumassa työelämään(työharjoittelu työmarkkinatuella)/uudestaan opiskelemaan Kaksi nuorista on eläkkeellä, mutta toinen heistä tällä hetkellä työelämävalmennuksessa (aloitti projektin kautta työkokeiluna)  eivät halua olla ”vain eläkkeellä”, joten pyritään löytämään mielekkäitä vaihtoehtoja Kaksi nuorista opiskelee ammatillisessa koulutuksessa

Projektin aikana esiin nousseita ajatuksia ja huomioita CP-vammaisten nuorten ammatillisen ohjauksen käytännöt erittäin vaihtelevia  Osa nuorista kulkee koko ammatillisen polkunsa hyvinkin ”tuettuna”, osa jäänyt selvästi vaille riittävää ammatillista ohjaamista (esim. valittu itselle sopimaton ala, ei kiinnittymistä mihinkään koulutukseen, työelämään siirtyminen ei onnistu ym.) Osalla nuorista vain vähän tietoa eri koulutusvaihtoehdoista Useat CP-vammaiset nuoret ovat hukassa eri tukien ja palveluiden ”viidakossa”  esim. työ-ja elinkeinotoimiston ja KELA:n palvelut sekä tukimuodot Useilla CP-vammaisilla nuorilla nuoruusiän kehitystehtävien ratkaiseminen ja oman elämän hallintataitojen kehittyminen on pitkä prosessi  Ammatillisten suunnitelmien teko haasteellista kun muut kehityksen osa-alueet vielä niin alkutekijöissään (esim. itsenäistyminen) ammatillisten suunnitelmien teko tulee eteen hieman liian aikaisin

Projektin aikana esiin nousseita ajatuksia ja huomioita CP-vammaisen nuoren ”tasavertainen” kohtelu ei-vammaisiin nuoriin nähden  Myös vammainen nuori tarvitsee realistista näkemystä toimintakykynsä toisaalta rajoitteista mutta myös mahdollisuuksista, kumpaakaan ”vaakakupin puolta” liikaa painottamatta  jos rajoitteet jätetään huomioimatta, voi tuloksena olla monen vuoden turhaan kouluttautumista nuoren kui-tenkaan sijoittumatta työelämään koulutustaan vastaa-viin työtehtäviin  Toimintakyvyn mahdollisuuksien ja rajoitusten selvittely varhaisessa vaiheessa! Terveydelliset seikat, opiskeluedellytykset, tuen tarve opiskelujen aikana ja myöhemmin työelämässä Ei ”kouluttautumista vain kouluttautumisen vuoksi”  työelämänäkökulma syytä pitää mukana!

Projektin aikana esiin nousseita ajatuksia ja huomioita Monelle CP-vammaiselle nuorelle tarpeen tarjota tukea ns. ”oman elämän koordinoinnissa”, erityisesti oppilaitoksesta valmistumisen tai eläkepäätöksen jälkeen (Mutta keneltä?) työelämään sijoittuminen, itsenäisen asumisen aloittaminen, mielekkäiden harrastusten löytäminen, elämänkriiseissä avun löytäminen (mielenterveysongelmat), vapaaehtoistyön tai tuetun työn mahdollisuuksien kartoittaminen  tietoa on jokaisen saatavilla, mutta CP-vammasta tai sen monista liitännäisoireista johtuen tiedon löytäminen ja etenkin omaan elämään soveltaminen on CP-vammaiselle nuorelle vaikeaa! Projektin kuluessa erityisen projektityöntekijän rooliksi onkin muodostunut ns. ”koordinoijan” rooli  esittää vaihtoehtoja, ehdotuksia, kysymyksiä nuorelle ja toisaalta myös hänen verkostolleen. Toisaalta myös ohjaa nuorta itseään esittämään kysymyksiä sekä ehdotuksia oikeille tahoille!

Kiitos, Aurinkoista kesää kaikille!