Kittilän Ambulanssipalvelu Oy 112 –PÄIVÄ 11.2.2004 Kittilän Ambulanssipalvelu Oy

Mikä on sepelvaltimotauti? Sepelvaltimotaudissa sydämen omasta verenkierrosta ja hapensaannista huolehtivien sepelvaltimoiden verenkierto häiriytyy. Syynä on valtimoiden kovettuminen eli ateroskleroosi. Ateroskleroosissa valtimoiden sisäseinämiin kertynyt rasva, pääasiassa kolesteroli, kovettuu pesäkkeiksi. Ne pienentävät vähitellen verisuonen läpimittaa ja estävät verta virtaamasta. Valtimoiden kovettumista esiintyy myös mm. aivovaltimoissa ja alaraajojen valtimoissa. Sepelvaltimot ovat sydämen pinnalla kulkevia suonia. Ne tuovat hapekasta verta sydänlihakseen sen omaa energiantarvetta varten. Kun sepelvaltimot ahtautuvat, alkaa sydänlihaksen toimintakyky kärsiä hapen puutteesta.

Vaaratekijöitä joiden on todettu ahtauttavan sepelvaltimoita perintötekijät, miessukupuoli, ikä, veren kohonnut kolesterolipitoisuus, kohonnut verenpaine, tupakointi, liikunnan puute, liikapaino, diabetes, psykososiaaliset tekijät (stressi) ja runsas alkoholin käyttö.

Sepelvaltimotaudin ilmenemismuodot Rasitusrintakipu eli angina pectoris   Stabiili eli vakaa angina pectoris Epästabiili eli epävakaa angina pectoris   Akuutti sepelvaltimotautikohtaus   Sydäninfarkti   Sydämen rytmihäiriöt Äkkikuolema   Sydämen vajaatoiminta 10 Sepelvaltimotaudin ilmenemismuodot   Sepelvaltimotauti voi ilmentyä eri tavoin. Naisilla tavallisin ilmenemismuoto on rasituksessa ilmaantuva rintakipu (angina pectoris) tai hengenahdistus eli krooninen muoto. Miehillä tavallisin esiintymismuoto on äkillinen sydäninfarkti. Sepelvaltimotauti voi olla myös vakavan rytmihäiriön aiheuttaman äkkikuoleman taustalla. Rasituksessa verenpaine ja syke nousevat. Sydän joutuu tällöin tekemään enemmän työtä ja tarvitsee enemmän verta ja happea. Jos sepelvaltimoissa on ahtaumia, sydänlihaksen hapensaanti vaikeutuu, mikä aiheuttaa oireet.   Stabiilin eli vakaan angina pectoriksen oireet ilmaantuvat yleensä ruumiillisessa tai henkisessä rasituksessa ja toistuvat samantyyppisissä tilanteissa. Valtimot eivät ole vielä kokonaan tukkeutuneet. Epästabiilin eli epävakaan angina pectoriksen oireita tulee myös levossa, mikä merkitsee sairauden muuttumista vakavaksi. Tila ennakoi valtimoiden äkillistä tukkeutumista. Sepelvaltimotautikohtaus on sepelvaltimon äkillisestä ahtautumisesta tai tukkeutumasta johtuva oireisto. Äkillinen sepelvaltimotautikohtaus voi ilmetä epävakaana angina pectoriksena tai sydäninfarktina. Sydäninfarkti on sepelvaltimotaudin äkillinen ja vakava ilmenemismuoto. Se tarkoittaa sydänlihaksen vaurioitumista alueella, jonne verenkierto ja hapenkulku ovat estyneet. Tavallisimmin syynä on verihyytymä, joka tukkii sepelvaltimon. Hyytymä syntyy, kun ahtautuneeseen suoneen syntynyt kovettumapesäke repeää. Repeämän sisällöstä ja verihiutaleista muodostuu tukos, joka estää veren ja hapen pääsyn sydänlihakseen. Sydäninfarktin voi aiheuttaa myös sepelvaltimon spasmi eli kouristus. Sydämen rytmihäiriöitä voi esiintyä sepelvaltimotaudin yhteydessä, mutta myös muulloin. Osa rytmihäiriöistä on vaarattomia ja tilapäisiä, mutta osa vaatii hoitoa. Sydämen vajaatoiminta on sydämen pumpputoiminnan heikkenemistä. Sydämen vajaatoiminta johtuu useimmiten sydäninfarktin jälkeisestä sydänlihaksen vauriosta.

Sydän ja sepelvaltimot 6  Sydän ja sepelvaltimot Sydän on vahva lihaksen muodostama pumppu, joka on hieman omistajansa nyrkkiä suurempi. Se on osa ihmisen verenkiertojärjestelmää, verkostoa, johon kuuluu sydämen lisäksi keuhkot, valtimot, laskimot ja hiussuonisto. Valtimot eli arteriat ovat verisuonia, joiden kautta sydän pumppaa happirikkaan veren kaikkialle elimistöön. Laskimot eli venat taas kuljettavat veren elimistöstä takaisin sydämeen. Valtimoita ja laskimoita yhdistää joukko pieniä verisuonia, joita kutsutaan kapillaari- eli hiussuoniksi.   Sydämen toiminta  Sydän on pumppu, jossa on neljä lokeroa, Ylempiä lokeroita kutsutaan eteisiksi ja kahta alempaa lokeroa kammioiksi. eteisten ja kammioiden välissä on läpät, jotka estävät veren takaisin virtauksen sydämen pumpatessa. Kaksi oikean puolen lokeroa, oikea eteinen ja kammio pumppaavat verta sydämestä keuhkoihin, jossa verisolut sitovat itseensä happea elimistöstä kuljetetun kuona-ainekaasujen tilalle. Tuore hapettunut veri palaa sydämen vasemmalla oleviin vasempaan eteiseen ja kammioon, jotka sitten pumppaavat sen muualle elimistöön. Sydämessä on neljä läppää. Niiden tehtävänä on estää veren virtaus väärään suuntaan. Oikean eteisen ja kammion välissä on oikea eteis-kammioläppä, nimeltään trikuspidaali- eli kolmiliuskaläppä, vasemman eteisen ja kammion välissä hiippaläppä eli mitraaliläppä. Oikean kammion ja keuhkovaltimon välissä on keuhkovaltimoläppä, vasemman kammion ja aortan välissä aorttaläppä. Eteis-kammioläpät ovat tyypiltään purjeläppiä ja kammio-valtimoläpät taskuläppiä. Purjeläppien vapaat reunat ovat jännerihmoilla kiinni kammion sisällä olevissa nystylihaksissa. Läpät toimivat passiivisesti paineolosuhteiden mukaan. Nystylihasten supistuminen kammioiden supistuessa estää purjeläppiä kääntymästä väärään suuntaan. Sepelvaltimot  Sydänlihas, kuten kaikki lihakset, tarvitsee verta tuomaan happea ja ravintoaineita voidakseen toimia. Tämän veren toimittaa sydämeen sepelvaltimot, jotka kulkevat sydämen pinnassa. Oikea ja vasen sepelvaltimo (koronaarivaltimo) pikkuhaaroineen tuovat verta sydänlihakselle. Sepelvaltimot lähtevät aortan tyvestä, aivan aorttaläppien takaa. Sydänlaskimoiden kulku seuraa sepelvaltimoita. Ne yhtyvät sydämen takana sepelpoukamaksi, jonka kautta valta-osa sepelvaltimoiden verestä palaa oikeaa eteiseen. Mitä tapahtuu sydämen lyönnin aikana?  Sydämen toimintakierto eli sykli muodostuu kahdesta osasta, systolesta ja diastolesta. Systolen alkaessa kammiot alkavat supistua, eteis-kammioläpät sulkeutuvat ja estävät veren takaisinvirtauksen eteisiin. Kammioiden paine nousee. Paineen noustua riittävästi avautuvat kammio-valtimoläpät, kammiot supistuvat ja niiden paine laskee. Kun kammioiden paine laskee alle suurten valtimoiden paineen, painaa takaisin pyrkivä veri kammio-valtimoläpät kiinni, jolloin systole päättyy ja diastole alkaa. Eteis-kammioläpät aukeavat ja veri virtaa passiivisesti eteisten läpi kammioihin. Aivan diastolen lopussa eteiset supistuvat ja täyttävät kammiot äärimmilleen. Diastole päättyy ja uusi systole alkaa. Tapahtuma on lähes samanaikainen sydämen oikealla ja vasemmalla puolella. Sydämen iskutilavuus eli kammion kerralla pumppaama verimäärä on sama molemmissa kammioissa ja se on sydämen koosta riippuen noin 70 - 90 ml. Kammiot eivät tyhjene kokonaan vaan niihin jää noin 50 ml verta kumpaankin. Sydämen minuutissa pumppaamaa verimäärää sanotaan sydämen minuuttitilavuudeksi. Jos sydämen lyöntitiheys on esim. 60 kertaa minuutissa ja iskutilavuus 90 ml, on minuuttitilavuus 60 x 90 ml = 5400 ml eli 5.4 litraa minuutissa ja se on sama sydämen oikeassa ja vasemmassa puoliskossa. Normaalissa sydämessä sähköinen impulssi, joka saa aikaan sydämen supistumisen alkaa joukosta oikean eteisen alueella sijaitsevia soluja, joita kutsutaan sinus-solmukkeeksi. Sinussolmuketta sanotaan usein sydämen tahdistimeksi. Se toimii vähän samalla tavalla kuin auton moottorin sytytystulppa, saaden aikaan sähköisen signaalin. joka saa sydämen supistumaan. Sinussolmuke synnyttää vaihtelevan määrän signaaleja joka minuutti riippuen elimistön tarpeista. Levossa oleva sydän sykkii tavallisesti 50 - 60 kertaa minuutissa. Hetki sen jälkeen, kun sähköinen impulssi syntynyt, leviää se sydämen yläosiin (eteisiin), vähän samaan tapaan kuin veteen tiputetun kiven aikaan saama väreily. Tämä signaali saa aikaan eteisten supistumisen, jolloin niiden sisältämä veri työntyy kammioihin. Sillä aikaa sähköinen impulssi, joka sai eteiset supistumaan, on saavuttanut oikean eteisen alaosassa sijaitsevan eteis – kammiosolmukkeen (AV solmuke). AV –solmuke on normaalisti ainoa kohta, missä eteinen on sähköisesti yhteydessä kammioihin. Se toimii kuten pysäkki, pidättäen signaalia hetken, jotta veri voidaan pumpata eteisistä kammioihin. Sitten se lähettää signaalin sydämen kammioihin aiheuttaen myös niiden supistumisen. Kun kammiot supistuvat, ne pumppaavat verensuurella voimalla suuriin valtimoihin. Näin sähköinen impulssi on kulkenut sekä sydämen ylä- että alaosan kautta aiheuttaen niiden supistumisen. Tämä kaikki muodostaa yhden sydämen lyönnin.

Kolesterolin tavoitearvot Kokonaiskolesteroli < 5 mmol/l LDL-kolesteroli < 3 mmol/l HDL-kolesteroli > 1 mmol/l Triglyseridit < 2 mmol/l Sepelvaltimotaudin kehittymisen kannalta on olennaista veren LDL- ja HDL-kolesterolien suhteelliset osuudet. "Hyvän" HDL-kolesterolin osuus pitäisi olla suuri ja "pahan" LDL-kolesterolin osuus pieni. HDL-kolesterolia tulisi olla vähintään 20 % kokonaiskolesterolista.

Ateroskleroosin kehittyminen 7 Sepelvaltimotaudin kehittyminen  Sepelvaltimotauti on syntytavaltaan monisyinen ja sen pääsyy on valtimoiden kovettuminen ja suonen ahtautuminen (ateroskleroosi). Sepelvaltimotauti on rasva-aineenvaihdunnan sairaus, jossa valtimoiden sisäseinämiin muodostuu kovettumapesäkkeitä, jotka vähitellen ahtauttavat valtimoa ja estävät verta virtaamasta. Siihen liittyy tulehdusprosessi suonenseinämässä ja äkillisen sepelvaltimotautikohtauksen aikana myös häiriö veren kokkaroitumisessa eli verihiutaleiden toisiinsa kiinnittymisessä ja veren hyytymisessä. Ateroskleroosia voi olla kaikissa valtimoissa, mutta se on erittäin haitallista sepel-, kaula-, ja aivovaltimoissa. Ahtautuminen tapahtuu hitaasti, mutta lopullinen tukkeuma sepelvaltimokohtauksessa on nopea prosessi. Sepelvaltimotautia, sydäninfarktia, angina pectoris –rintakipua, aivoverenkiertohäiriöitä ja katkokävelyä kutsutaan yhteisellä nimellä valtimotaudeiksi (Kardiologia, Duodecim 2000). Kuva: Petri Kovanen, kirjassa Kardiologia, Duodecim 2000

Infarktin kehittyminen 8 Sepelvaltimotaudin kehittyminen   Sepelvaltimotauti on syntytavaltaan monisyinen ja sen pääsyy on valtimoiden kovettuminen ja suonen ahtautuminen (ateroskleroosi). Sepelvaltimotauti on rasva-aineenvaihdunnan sairaus, jossa valtimoiden sisäseinämiin muodostuu kovettumapesäkkeitä, otka vähitellen ahtauttavat valtimoa ja estävät verta virtaamasta. Siihen liittyy tulehdusprosessi suonenseinämässä ja äkillisen sepelvaltimotautikohtauksen aikana myös häiriö veren kokkaroitumisessa eli verihiutaleiden toisiinsa kiinnittymisessä ja veren hyytymisessä. Ateroskleroosia voi olla kaikissa valtimoissa, mutta se on erittäin haitallista sepel-, kaula-, ja aivovaltimoissa. Ahtautuminen tapahtuu hitaasti, mutta lopullinen tukkeuma sepelvaltimokohtauksessa on nopea prosessi. Sepelvaltimotautia, sydäninfarktia, angina pectoris –rintakipua, aivoverenkiertohäiriöitä ja katkokävelyä kutsutaan yhteisellä nimellä valtimotaudeiksi (Kardiologia, Duodecim 2000). Kuva: Petri Kovanen, kirjassa Kardiologia, Duodecim 2000

RINTAKIPU Sydänperäinen rintakipu on usein tasainen puristava tai painon tunne rintakehällä laaja-alainen, epämääräinen saattaa säteillä kaulalle, käsivarsiin, hartioihin

SYDÄNPERÄINEN RINTAKIPU Hälyttäviä merkkejä harmaankalpea iho kylmä hiki hengitysvaikeus tajuttomuus kivun kesto yli 15 min. Nopealla toiminnalla ennuste paranee huomattavasti Soita 112

Sepelvaltimotautikuolemat vuosina 1975-2000 Naiset sairastuvat sepelvaltimotautiin keskimäärin noin kymmenen vuotta miehiä vanhempina ja koska naiset myös elävät pitempään, ajoittuu suurin osa naisten kuollemista ikävuosiin 75-vuotiaista ylöspäin. Tuon ikäluokan kuolemien määrä onkin lisääntynyt voimakkaasti viimeisten 25 vuoden aikana. 2003 2

Ikävakioitu sydäninfarktikuolleisuus Maiden välinen vertailu 3 Ikävakioitu sydäninfarktikuolleisuus Maiden välinen vertailu Kansainvälisessä vertailussa suomalaiset naiset sijoittuvat hieman miehiä paremmin, mutta ovat entisistä Länsi-Eroopan maista kuolleisuustilastoissa heti toisena Irlannin naisten jälkeen (WHO:n tilastot 2002). 2003 3

Sepelvaltimotaudin hoitoon käytettyjen sairaalahoitopäivien määrä Suomessa 1995-2000 ikäryhmittäin Suomalaisen Terveys 2000 –tutkimuksen (Aromaa ym. 2002) mukaan noin 100 000 suomalaista naista sairastaa sepelvaltimotautia. Heistä 15 % on työikäisiä. Vajaat 10 000 naista saa vuosittain sydäninfarktin. Sepelvaltimotaudin vuoksi 20 000 naista tarvitsee vuosittain vuodeosastohoitoa, josta kertyy vuositasolla yhteensä reilut 200 000 hoitopäivää sairaalassa (Tilastokeskus, Kuolemansyyt 2001; Stakes, Päiväkirurgian ja vuodeosastopalveluiden käyttö 2000). 2003 5

Verenpaineen tavoitearvot mmHg Ihanteellinen verenpaine alle 120 / 80 Normaali verenpaine alle 130 / 85 Tyydyttävä verenpaine 130-139 / 85-89 Lievästi kohonnut verenpaine 140 -159 / 90-99 Kohtalaisesti kohonnut verenpaine 160 -179/100-109 Huomattavasti kohonnut 180 tai enemmän/ verenpaine 110 tai enemmän 43 Verenpaineen tavoitearvot Verenpaineen käypä hoito. Duodecim 2002; 118(1):110-126

AIVOHALVAUS TUNNISTA OIREET! Nopealla toiminnalla ennuste paranee Tyypillisin oire äkillinen toispuolinen raajojen halvaus tai lihasheikkous Potilas hereillä eikä pysty liikkumaan Suupieli roikkuu, nieleminen vaikeaa Puheentuottohäiriö puuromainen puhe tai ei pysty puhumaan Nopealla toiminnalla ennuste paranee Jos epäilet em. oireita, soita 112!

HÄTÄILMOITUKSEN TEKO 112 valtakunnallinen hätänumero matkapuhelimesta et tarvitse suuntanumeroa Soita hätäpuhelu itse, jos voit Kerro mitä on tapahtunut Kerro TARKKA osoite ja kunta Tien nimi ja asunnon/talon numero Vastaa kysymyksiin Toimi annettujen ohjeiden mukaan Lopeta puhelu vasta luvan saatuasi

OLEMME TEITÄ VARTEN! Kittilän Ambulanssipalvelu Oy KYSY MEILTÄ LISÄÄ! OLEMME TEITÄ VARTEN! Kittilän Ambulanssipalvelu Oy