Historiaa, YK:n sopimuksia ja alueellisia sopimuksia IHMISOIKEUDET Historiaa, YK:n sopimuksia ja alueellisia sopimuksia Ihmisoikeudet ovat yleisiä, luovuttamattomia ja perustavanlaatuisia oikeuksia. Pohjimmiltaan ne merkitsevät vapautta jostakin sekä oikeutta johonkin. Ihmisoikeuksia edistetään ja turvataan kansallisesti ja kansainvälisesti. Nykyään on olemassa useita YK:n alaisia sekä alueellisia ihmisoikeussopimuksia. Sopimuksiin sitoutuneiden valtioiden tulee turvata ihmisoikeudet perustuslaeissaan. Valtiot ovat ensisijassa vastuussa ihmisoikeuksien toteutumisesta. Niiden tulee siis osaltaan kunnioittaa, toteuttaa ja suojella ihmisoikeuksia. Ihmisoikeudet ovat yleisiä, luovuttamattomia ja perustavanlaatuisia oikeuksia. Pohjimmiltaan ne merkitsevät vapautta jostakin sekä oikeutta johonkin. Ihmisoikeuksia edistetään ja turvataan kansallisesti ja kansainvälisesti. Nykyään on olemassa useita YK:n alaisia sekä alueellisia ihmisoikeussopimuksia. Sopimuksiin sitoutuneiden valtioiden tulee turvata ihmisoikeudet perustuslaeissaan. Valtiot ovat ensisijassa vastuussa ihmisoikeuksien toteutumisesta. Niiden tulee siis osaltaan kunnioittaa, toteuttaa ja suojella ihmisoikeuksia.

Ihmisoikeuksien kehitystä voi verrata puun kasvuun; kyseessä on ollut usean vuosisadan kestävä prosessi. Ihmisoikeuksien perusta on ihmisen moraalissa. Keskeinen ajatus on, että ihmisoikeuksien tarkoituksena on turvata ihmisarvoinen elämä jokaiselle. Ihmiskunnan aatehistoriasta ja eri uskontojen opeista on löydettävissä ihmisoikeusajattelun aineksia, jotka vähitellen ovat muodostuneet kirjallisiksi normeiksi. Ajan myötä ihmisoikeudet alettiin ymmärtää myös valtioille kuuluvina oikeudellisina velvoitteina ja kansalaisille kuuluvina laillisesti sitovina oikeuksina. Seuraavissa dioissa tutustutaan tarkemmin ihmisoikeuksien kehitykseen.

Ihmiskunnan aatehistoriasta ja eri uskontojen opeista on löydettävissä ihmisoikeusajattelun aineksia, jotka ova vähitellen muodostuneet kirjallisiksi normeiksi. 1600-luvulla useat filosofit (Locke, Rousseau, Grotius, Hobbes) kehittelivät ajatusta luonnonoikeudesta eli pyrkimyksestä yhdenvertaisuuteen. Ne kehittyivät juridisiksi oikeuksiksi 1700-luvulla. 1800-luvulla useat valtiot tunnustivat ihmisoikeudet perustuslaeissaan, ja monet kansalliset ihmisoikeussopimukset muuttuivat kansainvälisiksi. Ensimmäiset kansainväliset sopimukset liittyivät uskonnonvapauden hyväksymiseen (Westfallenin rauhansopimus, 1648), orjuuden poistamiseen (mm. Wienin kongressi 1815) ja sodan lakien valmisteluun (ensimmäiset Geneven sopimukset). Ihmisoikeuksien katsottiin pitkään koskevan vain miehiä, mikä näkyi ajan terminologiassa ("rights of the man, droits de l'homme). Vasta toisen maailmansodan jälkeen alettiin käyttää termiä "human rights".

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen 1919 nähtiin, etteivät hallitukset kyenneet yksin turvaamaan oikeuksien toteutumista. Perustettiin Kansainliitto – yleismaailmallinen hallitusten välinen järjestö, joka keskittyi ihmisoikeuksien suojeluun. Muita kansainvälisiä toimijoita tuolloin olivat Punaisen Ristin kansainvälinen komitea ja Kansainvälinen työjärjestö ILO. Toisen maailmansodan mukanaan tuomat ihmioikeuksien ja ihmisarvon loukkaukset osoittivat, että kansainvälisiä lisätoimia rauhan ja edistyksen turvaamiseksi tarvittiin kipeästi. Sodan päätyttyä sodan voittajavaltiot allekirjoittivat Yhdeistyneiden kansakuntien peruskirjan vuonna 1945 ja sitoutuivat siinä mainittuihin päämääriin. Peruskirjassa linjattiin, että YK:n päämääränä on mm. edistää ihmisoikeuksien sekä maailmanrauhan toteutumista.

Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus (Universal Declaration of Human Rights) hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 10. 12. 1948. Asiakirja pyrki määrittelemään ihmisoikeudet varsin laajasti, ja sitä pidetään yhä nykyäänkin perustana ihmisoikeuksia käsiteltäessä. Julistus ei ole oikeudellisesti sitova, mutta sitäkin voimakkaammin moraalisesti sitova, halliltusten välinen tavoitelausunto.

Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus yhdessä KP- ja TSS-sopimusten kanssa muodostaa YK:n ihmisoikeus-järjestelmän perustan.

YK:n keskeisimmät yleissopimukset on koottu puiden vihreisiin lehtiin YK:n keskeisimmät yleissopimukset on koottu puiden vihreisiin lehtiin. Oikeudellisesti velvoittavien sopimusten lisäksi on olemassa suuri määrä muita sopimuksia, julistuksia ja suosituksia. YK:n yleissopimusten lisäksi on solmittu merkittäviä alueellisia sopimuksia. Keskeisimmät alueelliset sopimukset on kerätty puun oransseihin lehtiin.

Kaikkien sopimuksiin kirjattujen oikeuksien ajatellaan olevan yhteydessä toisiinsa ja riippuvasia toisistaan. Ne pohjautuvat ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen sekä KP- ja TSS-sopimuksiin.

YK:n sopimukset ladattavissa: http://www.ihmisoikeudet.net/index.php?page=ykn-julistukse-ja-sopimukset Tietoa ihmisoikeuksista ja materiaaleja ihmisoikeuskasvatukseen: www.ihmisoikeudet.net