Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Sibeliustalo, Lahti

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen valmistelu ja ennakoidut vaikutukset

Julkisten palveluntuottajien vastaajien toiminta-alueiden kattavuus Vastausprosentti 46 (n=546) - sosiaalitoimet: terveyskeskukset: 86 - Kelan toimistot: 96 - työvoimatoimistot: 70 - järjestöt: 104 Sosiaalibarometri 2008

Sosiaali- ja terveyskeskusjohtoa kuultu uudistuksessa aiempaa paremmin Koko valmisteluprosessissa 75% sosiaalijohdosta, 60% terveyskeskusjohdosta –sivussa sosiaalijohdosta 5% ja terveyskeskusjohdosta 8% Toimeenpanosuunnitelman käsitellyt sosiaalihuollosta vastaava lautakunta 38%:ssa ja terveydenhuollosta vastaava lautakunta 50%:ssa toiminta-alueen kuntia Osallistumisella varsin suuri vaikutus valmistelutyöhön (sosiaalitoimista n.60%, terveyskeskuksista 30-50%) Elinkeinopolitiikka ohjaa vahvimmin kunnallista päätöksentekoa

Sosiaalijohdon arviot eräiden tekijöiden vaikutuksesta kunnan Paras-uudistuksen toteuttamistapaan Sosiaalibarometri 2008, kuvio 6.

Paras-uudistuksen toteuttamistavan valintaorientaatiot Tietopohjainen uudistaminen Kilpailu- orientoituminen Pakkoratkaiseminen Vaikut- taneet tekijät - palvelutarveanalyysit - kuntalaisten mielipiteet - olemassa olevat yhteistyömuodot - kunnallispoliittinen valtataistelu - kuntien keskinäinen kilpailu - liian pieni väestöpohja - syrjäinen sijainti Osuus- tuntuvasti 13% - jossain määrin 23% - tuntuvasti 14% - jossain määrin 14% - tuntuvasti 28% - jossain määrin 22% Eniten as. kunnat - suuret kaupungit - Pohjois-Suomi - pienet kunnat - maaseutumaiset kunnat - harvaanasuttu maaseutu

Jatkossa keskeistä Kuntien suunnittelukäytäntöjä kehitettävä Kuntalaisten tarpeet nostettava keskiöön Osallistumismahdollisuuksia vahvistettava STKL:n kansalaiskyselyjen mukaan ihmisillä on enemmän osallistumishalukkuutta kuin osallistumismahdollisuuksia

Paras-uudistuksen arvioitu vaikutus kunnan sosiaalitoimen / toiminta-alueen perusterveydenhuollon kannalta tähän mennessä Sosiaalibarometri 2008, kuvio 8.

Sosiaalitoimen johdon arviot eri sosiaalipalvelujen järjestämistavoista Paras-uudistuksen jälkeen Sosiaalibarometri 2008, kuvio 19.

Sosiaalijohdon ennakoinnit Paras-uudistuksen vaikutuksista kunnan sosiaalipalveluihin Sosiaalibarometri 2008, kuvio 9.

Terveyskeskusten johdon ennakoinnit Paras- uudistuksen vaikutuksista toiminta-alueen perusterveydenhuollon palveluihin Sosiaalibarometri 2008, kuvio 11.

Paras-uudistus muokkaa yhteistyösuhteita Yhteistyö rakentuu vahvemmin palveluiden tuottamiselle, muiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa Sosiaalitoimen yhteistyö kohenee eniten naapurikuntien sosiaalitoimien kanssa ja hieman useammin erikoissairaanhoidon kuin perusterveydenhuollon kanssa Osassa kunnista yhteys ja yhteistyö sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon välillä heikkenee –terveyskeskuksista ja sosiaalitoimista liki 1/5 arvioi keskinäisen yhteistyön heikentyvän Yhteistyön heikentyminen koskee erityisesti kunnan muiden sektoreiden kanssa tehtävää yhteistyötä Kelan toimistoista ja työvoimatoimistoista n.40%:lla yhteistyö kohenee sosiaalitoimen ja n.1/3:lla terveyskeskusten kanssa

Paras-uudistuksen ennakoidut vaikutukset eri väestöryhmien palveluihin suuressa osassa kuntia ei odoteta vaikutuksia myönteisin odotus: lastensuojelupalvelut järjestöt ennakoivat vanhusten avopalvelujen, mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä pitkäaikaistyöttömien palvelujen heikkenevän –sosiaali- ja terveydenhuolto arvioi päihde- ja pitkäaikaistyöttömien palvelujen pysyvän ennallaan tai kohenevan, mielenterveyspalveluissa kehitys eriytyy tuntuvasti vanhus-, päihde- ja mielenterveyspalvelujen turvaamiseen kaivataan uutta normiohjausta

Jatkossa keskeistä heikoimpien ryhmien suojaksi tarvitaan uutta lainsäädäntöä ehjien palvelukokonaisuuksien varmistaminen sosiaalihuollon ja terveydenhuollon yhteyden säilyminen ja vahvistaminen ehkäisevän työn näkökulmasta yhteistyö muiden hallintokuntien kanssa tärkeää monimutkaistuvan palvelujärjestelmän johtaminen