Mitä tehdään nyt? 10-14 –vuotiaat seurakunnassa Suunta –seminaari 4.2.2014/alustus Katri Vappula, lopussa osallistujien koottuja näkemyksiä

Esimerkkejä nettisivuilta: Leirit Kesän "ykkösleiri" on 10-13 -vuotiaille tarkoitettu neljän päivän mittainen telttaleiri Palojärven leirikeskuksen maastossa. (Alahärmä) 3.-6.-luokkalaisten seikkailuleiri (Forssa) 4.­–6.-luokkalaisten leiri (Hamina) 4.-7.-luokkalaisten TALVILEIRI (Tampere) Yli 10-vuotiaiden poikaleiri ja tyttöleiri Seurakuntien yhteinen 10 –leiri (telttaleiri, Oulu) HOULIMOULI-leiri 11-14v Kesärannassa (Jalasjärvi) Leiri 7-8 luokkalaisille K-12 -leiri

Kerhot Isompien kerhot 3.-6 lk tai 4 -7 lk: kokki, sähly, kuvataide (Espoo) 7.-luokkalaisille ja sitä vanhemmille Kitarakerho, jousiammuntakerho ja elokuvakerho (Forssa) Puuha- ja kokkikerho 3.–6. –luokkalaisille (Hamina) TYTTÖKERHO 5.-7.-luokkalaisille tytöille (Tampere), kokkikerho, puuhakerho Tyttöjen liikuntakerho, Tyttöjen kokkikerho, Poikien kokkikerho 4.-6.lk. (Oulu) FRISBEE-GOLF 10-15 V. (Heinola) Kakkukurssi 4.-6. lk. Kurssi kokoontuu 7 kertaa (Joensuu) Pienoisrautatiekerho yli 10-vuotiaille. (Järvenpää)

Avoimet ovet, oloillat Avoimet ovet 5.-7. luokkalaisille Haminassa Kids Action (Huittinen) Nuokku perjantaisin klo 17.30-19 5-6- luokkalasille ja klo 19-21 7- luokkalaisista vanhemmat maamiesseurantalossa. (Iitti) HOULIMOULI - illat 11-14v (3 t, kerran kuussa, Jalasjärvi) Junnuilta 5.-7. lk. maanantaisin klo 17.30-19.00 Noljakan kirkolla Oloilta 12-14 –vuotiaille kerran viikossa Tyttöjen ikioma iltapäivä joka toinen torstai

partio Seikkailijat 10-12 v. Tarpojat 12-15 v. Viikkotoiminta: oma ikäkauden ohjelma ja kasvatustavoitteet Retket, leirit, partiotaitokilpailut Vertaisohjaajuus Tarpojissa

10 synttärit

Muuta toimintaa Koulun kanssa Koulupäivystys, aamunavaukset, koulukirkot Luokkaleirit ovat osa seurakunnan ja koulun välistä yhteistyötä. Ne ovat yleensä vuorokauden mittaisia retkiä johonkin seurakunnan leirikeskukseen. (Tampere) ABC-koulutus ABC –koulutus 12-14 –vuotiille / 13 –vuotiaille K-12 toimintaa Kurssi, leirejä, retkiä Retket Seurakunta järjestää 3-7 luokkalaisille lasketteluretken Himokselle. (Espoo) Kuorot Harjun Heleät on aktiivinen nuorisokuoro, joka konsertoi ja esiintyy seurakuntien tilaisuuksissa. Kuorossa laulaa 7.-9. -luokkalaisia musiikista innostuneita nuoria.

Kirkollis-kokouksen pohdintoja Kristillisen kasvatuksen kaari Perheillä on hengellisen elämän herkkyyskausia. Niitä ovat lapsen syntymä ja kaste, kouluun meno, ala- ja yläkoulun taite ja rippikouluaika. Kristillisen kasvatuksen voimavaroja tulisi suunnata näihin elämäntilanteisiin, koska silloin perheet tarvitsevat ja haluavat tukea hengelliseen elämäänsä. Kristillisen kasvatuksen kaaressa on kolme tiedostettua katvejaksoa. Ensimmäinen on kouluun menon vaiheilla, toinen 10–14-vuotiailla ennen rippikoulua, ja kolmas rippikoulun jälkeen niiden nuorien parissa, jotka eivät tule isoskoulutukseen. Yhteys seurakuntaan on heikoimmillaan 10–14 - vuotiailla. Lapset eivät kulje enää perheensä mukana, tai eivät ota vanhempiaan mukaan. Seurakunnissa on havaittu hankaluus tavoittaa tämän ikäkauden nuoria ja varsinkin perhettä yhdessä. Kirkollis-kokouksen pohdintoja Poimintoja Yleisvaliokunnan mietinnöstä 13/1: Kasteopetuksen laajentaminen ja rippikoulun varhentaminen. Käsitelty kirkolliskokouksessa keväällä 2013.

Kirkollis-kokouksen pohdintoja Resurssit Lapsiin ja nuoriin kohdistetuista varoista puolet käytetään päiväkerhoihin ja rippikouluihin yhteensä, ja kaikkiaan kolme neljäsosaa, jos mukaan lasketaan perhekerhot ja isostoiminta. Varhaisnuorisotyöhön käytetään rahaa puolet vähemmän kuin päiväkerhoihin. Päiväkerhot kohdistuvat kolmelle ikäluokalle ja rippikoulu yhdelle ikäluokalle. Kouluikäisten varhaisnuorisotyöhön suunnataan varoja vähemmän, vaikka se kohdistuu seitsemään ikävuoteen. Varhaisnuorisotyön kehittäminen on haasteellista, koska seurakuntien voimavarat käytetään jo nyt tarkoin. Aloitteessa ehdotettu kasteopetuksen laajentaminen ja rippikoulun lisääminen kahteen jaksoon herättää kysymyksen, millä kehittäminen rahoitettaisiin. Kirkollis-kokouksen pohdintoja Poimintoja Yleisvaliokunnan mietinnöstä 13/1: Kasteopetuksen laajentaminen ja rippikoulun varhentaminen. Käsitelty kirkolliskokouksessa keväällä 2013.

Kirkollis-kokouksen pohdintoja Moniammatillisuus ja vapaaehtoisuus Työalojen laajuuteen vaikuttaa niihin osoitettujen työntekijöiden lukumäärä. Rippikouluja toteutetaan moniammatillisesti. Sama työtapa on vahvistumassa perhekerhotyössä. Moniammatillisuus on osoittautunut hyväksi tavaksi kohdata nuoria ja perheitä. Sen vuoksi sitä tulisi laajentaa muuhunkin kasvatustyöhön. Toinen ero työmuotojen välillä on siinä, käytetäänkö palkattuja työntekijöitä vai vapaaehtoisia. Pyhäkouluja ovat perinteisesti pitäneet vapaaehtoiset aikuiset. Kouluikäisten kerhoja pitävät kerhonohjaajat, jotka usein ovat itsekin nuoria. Partiotoiminta on esimerkki työmuodosta, joka on menestynyt vapaaehtoisten varassa hyvin. Päiväkerhoja, rippikoulua ja muuta nuorisotyötä järjestetään palkattujen työntekijöiden voimin. Kirkollis-kokouksen pohdintoja Poimintoja Yleisvaliokunnan mietinnöstä 13/1: Kasteopetuksen laajentaminen ja rippikoulun varhentaminen. Käsitelty kirkolliskokouksessa keväällä 2013.

Kirkollis-kokouksen pohdintoja Rippikoulu ei yksin riitä Erityisen haastava kristillisen kasvatuksen ikäkausi sijoittuu 10–14-vuotiaisiin nuoriin. Mikäli nuorella ei ole riittävää hengellisen elämän perustaa ennen rippikoulua, rippikoulu ei yksin riitä. Rippikoulu tulee tällöin liian myöhään ja kestää liian vähän aikaa. Nuorten hengellistä elämää tulisi vahvistaa jo ennen rippikoulua. Tämä tulisi kuitenkin tehdä muulla tavalla kuin muuttamalla rippikoulua. Valiokunta pitää tarpeettomana riskinä hyvän ja toimivan rippikoulujärjestelmän muuttamista. Varsinaisen rippikoulun laadusta on kuitenkin huolehdittava kehittämällä sitä. Kirkollis-kokouksen pohdintoja Poimintoja Yleisvaliokunnan mietinnöstä 13/1: Kasteopetuksen laajentaminen ja rippikoulun varhentaminen. Käsitelty kirkolliskokouksessa keväällä 2013.

Kirkollis-kokouksen pohdintoja Työn uudelleen suuntaaminen Kristillisen kasvatuksen kehittäminen edellyttää, että työntekijät suuntaavat työtään uudella tavalla ja seurakunnat kohdentavat siihen varoja. Uusien voimavarojen löytyminen on kuitenkin vaikeaa. Seurakunnissa tuleekin voimakkaasti kehittää vapaaehtoisten aikuisten osallistumista kasvatustyöhön. Kirkollis-kokouksen pohdintoja Poimintoja Yleisvaliokunnan mietinnöstä 13/1: Kasteopetuksen laajentaminen ja rippikoulun varhentaminen. Käsitelty kirkolliskokouksessa keväällä 2013.

Kirkollis-kokouksen pohdintoja 10-14 –vuotiaat erityisen kehittämisen kohteeksi Valiokunta pitää perusteltuna, että kirkossa otetaan 10–14-vuotiaiden kristillinen kasvatus erityisen kehittämisen kohteeksi. Ajanjakso kattaa iän kymppisynttäreistä rippikoulun alkuun. Valiokunta pitää esimerkiksi mahdollisena, että esirippikoulusta kehitettäisiin yhtenäinen työmuoto seurakuntiin. Kirkollis-kokouksen pohdintoja Poimintoja Yleisvaliokunnan mietinnöstä 13/1: Kasteopetuksen laajentaminen ja rippikoulun varhentaminen. Käsitelty kirkolliskokouksessa keväällä 2013.

Esirippikoulu? Olisiko siitä vastaukseksi?

kokemusta Oululaisessa Tuiran seurakunnassa kuudesluokkalaisilla on mahdollisuus käydä esirippikoulua eli preparia. Se kestää vuoden ja on tarkoitettu kuudetta luokkaa käyville 12-13 -vuotiaille nuorille. Kankaanpäässä ke 15.30-17.30 Seiska.set -yhdistetty kerhonohjaajakoulutus + esirippikoulu seiskaluokkalaisille joka toinen keskiviikko. Papis (sis.välipalan) Kiva –projekti kokosi malleja: Rengossa puolet ikäluokasta lähti mukaan, kun seurakunta tarjosi kolmenkymmen tunnin mittaista esirippikoulua ala-asteen 4-5- luokkalaisille eli 10-11-vuotiaille. Kerran viikossa koulupäivän jälkeen pidettyyn opetukseen ja ohjelmaan kuuluneelle leirille osallistuttiin innokkaasti, ja palaute oli kaikin tavoin myönteinen. Kokeilu on jo muuttumassa normaaliksi työmuodoksi. Rovaniemellä esirippikoulu toteutuu yhteistyössä koulun kanssa. Seurakunnan työntekijät saavat hoitaakseen yhden uskontotunnin kuukaudessa 5-6-luokissa. Kouluissa on koettu, että seurakunnan tuki on virkistänyt uskonnonopetusta.

Näkemystä Jo kesäkuussa 2003 Raili Kettunen kirjoitti Kotimaa-lehdessä Lea Pulkkisen Kirkkopäivien luennon inspiroimana : Varhaisnuoriin voi Pulkkisen mukaan vielä vaikuttaa. mutta 15-vuotiaat ovat usein jo arvonsa ja tiensä valinneet. .......... Kirkossa on kiinnitettävä varhaisnuoriin nykyistä enemmän huomiota. On käsittämätöntä, ettei kirkossa ole vielä kehitetty 12-13-vuotiaille vetovoimaista, koko ikäluokan kokoavaa toimintamuotoa, jossa käsitellään juuri heidän elämäntilanteeseensa liittyviä kysymyksiä......Niiden suunnittelussa on lähdettävä siitä, ettei kyse ole rippikouluin esiasteesta tai rippikoulun kopiosta, vaan jostakin uudesta ja omaleimaisesta toiminasta.

Mitä mietit? Tarvitaanko koko ikäluokan kokoava kristillisen kasvatuksen toimintamalli 12-13 vuotiaille (siirtymä 6-7 lk.)? Jos, niin millainen sen tulisi olla ollakseen vetovoimainen? Leirijakso, osallisuus/ vastuun ottamisen mahdollisuus, sitoutumisen kokemus

Tarvitaanko koko ikäluokan kokoava kristillisen kasvatuksen toimintamalli 12-13 vuotiaille (siirtymä 6-7 lk.)? Äänestyksen tulos: Kyllä 7 ääntä. Perusteluja: Yleinen piispojen suositus auttaa saamaan moniammatillisen joukon mukaan Ei 16 ääntä. Perusteluja: Olemassa olevia toimintamalleja pitää sen sijaan nostaa esiin ja resursoida Tapoja ja toimintamalleja on tällä hetkellä monia hyviä, mutta paikallisia -> yhtenäinen malli voisi haastaa näitä Resurssien jakaminen tasaisemmin Profiilin nostaminen On merkittävä herkkyyskausi Satsataan kunnolla siihen, mitä nyt tehdään esim. kouluyhteistyö Ei kilpailua lapsen ajasta

Jos, niin millainen sen tulisi olla ollakseen vetovoimainen Jos, niin millainen sen tulisi olla ollakseen vetovoimainen? Mitä elementtejä? Alhaalta ylöspäin kehitetty, seurakunnissa, tyttöjen ja poikien oma ääni kuuluviin Esim. K -12 ohjelman kaltainen tai Pilotti –ohjelma Koulukinkerit