Nuorten päihdemittari - Varhaisen puuttumisen malli nuorten päihteettömyyden edistämiseksi Kajaani 24.10.2007 Marjatta Pirskanen, TtT Terveyden edistämisen suunnittelija Kuopion sosiaali- ja terveyskeskus Hoitotieteen laitos, Kuopion yliopisto Dear collegues! Greetings from Finland. I am going to tell you about our resaersch ….

Sisältö Tausta Tutkimus- ja kehittämistyön tavoite ja tarkoitus Tutkimuksen toteutus Tuloksia Nuorten päihdemittarin ja varhaisen puuttumisen mallin esittely Johtopäätöksiä, pohdintaa

Suomen terveyspolitiikan ja nuorten terveyden edistämisen tavoitteita Ehkäistä ja vähentää päihteiden käyttöä Tupakka, alkoholi, huumausaineet Vähentää eriarvoisuutta ja terveyseroja Kehittää varhaisen puuttumisen menetelmiä Mittarien ja menetelmien kehittäminen Menetelmien vaikuttavuuden arviointi Tutkimus käytännön ja johtamisen tukena Tupakka- ja alkoholilain noudattaminen Terveys 2015 kansanterveysohjelma Alkoholiohjelma 2004-2007 Hallitusohjelma 2007

Terveyden / päihteettömyyden edistäminen – - toimintaa monella tasolla, useat eri tahot toimijoina kohti yhteistä tavoitetta Toimintastrategiat: 1. terveellisen yhteiskuntapolitiikan kehittäminen 2. terveellisemmän ympäristön aikaansaaminen 3. yhteisöjen toiminnan tehostaminen 4. henkilökohtaisten taitojen kehittäminen 5. palvelujen uudelleen suuntaaminen Terveys 2015 -kansanterveysohjelma Vertio 2003 WHO – Ottawa Charter 1986

Varhainen puuttuminen? vai varhainen tuki, mukaan tulo, puheeksi ottaminen, huolen ilmaiseminen … Kuka, missä? Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa Päivystysvastaanotoilla Nuorten mielenterveys- ja päihdevastaanotoilla Hammashoidossa Koulukuraattorien vastaanotoilla Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden vastaanotoilla

puuttumisen tärkeä alue Raittius Kehitykselliset muunnelmat Häiriöt Kokeilu-luonteinen käyttö Riippuvuus (Toleranssi, vieroitus- oireet) Väärinkäyttö (Jatkuva käyttö haitoista huolimatta) Säännöllinen (”Sosiaalinen”) käyttö Ongelmakäyttö (Haitalliset seuraukset) Varhainen puuttumisen tärkeä alue Ongelmat Nuorten päihteiden käytön kehityksellinen näkökulma (mukaillen Knight 2001, Pirskanen 2007) ja varhaisen puuttumisen tärkeä alue

Aiemmin kehitettyjä varhaisen puuttumisen menetelmiä Aikuisten alkoholin suurkulutuksen tai ongelmakäytön tunnistaminen kyselyin AUDIT, CAGE, MAST, CRAFFT, POSIT, ASSIST… - mikä nuorille sopiva? Varhainen puuttuminen, mini-interventio mini-interventio aikuisille (Moyer ym. 2002, Aalto ym. 2001) sopii nuorille tapaturmien yhteydessä (Monti ym. 1999, Spirito ym. 2004) todettu tehokkaaksi nuorten tupakoinnin ja huumausaineiden käytön vähentämisessä (Tait ym. 2004, Martin ym. 2005) sopiiko kouluterveydenhuoltoon? Varhainen puheeksi ottaminen - “huolen harmaa vyöhyke” (Arnkil ym. 1999) Voimavarakeskeinen dialogi (Hirvonen ym. 2002)

Lähtökohtia – terveys ja voimavarakeskeisyys, salutogenesis (suojaavat ja altistavat taustatekijät) NUOREN ULKOISET VOIMAVARAT Vanhempien tuki, lämmin keskusteluyhteys, vanhempien valvonta Ikätoverit Harrastukset NUOREN SISÄISET VOIMAVARAT Itsetunto Sosiaaliset taidot, sosiaalinen itsenäisyys Tieto Koulun käynnin mielekkyys (Antonovsky 1996, Flay 1999, Pietilä ym. 2002, Pitkänen & Pulkkinen 2003, Fergus & Zimmerman 2005)

Voimavarakeskeinen dialogi arvostaminen - hyväksyntä ymmärretyksi ja kuulluksi tuleminen – huomion saaminen empatia yhteinen pohtiminen ja reflektio voimavarojen löytäminen (Hirvonen ym. 2002)

Tutkimus- ja kehittämistyö vuosina 2003-2007 Tarkoitus Kuvailla nuorten päihteiden käyttöä ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä Arvioida Nuorten päihdemittarin luotettavuutta Arvioida varhaisen puuttumisen toimintamallin soveltuvuutta  mallin kehittäminen (Pirskanen 2007)

Tutkimus- ja kehittämistyö vuosina 2003-2007 Tavoite: Varhaisen tunnistamisen ja puuttumisen menetelmien kehittäminen nuorten päihteettömyyden edistämiseksi koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon Nuorten päihdemittari (Adolescents' Substance Use Measurement, ADSUME) Varhaisen puuttumisen malli (Pirskanen 2007)

Tutkimusasetelma ARVIO ALKUTILANTEESSA, nuoret (n=326) Kysely: taustatiedot, terveydenhoitajan toiminta ja Nuorten päihdemittari, AUDIT ja CRAFFT rinnakkaismittareina VÄLITÖN ARVIO, nuoret (n=262) VÄLITÖN ARVIO, terveydenhoitajat (n=10) LOPPUARVIO, nuoret (n=251) RYHMÄHAASTATTELUT terv.hoitajat, yhteistyökumppanit TERVEYSKESKUSTELU tammi-toukokuu 2004 Terveydenhoitajan toiminta perustui päihdemittarin tuloksesta ja terveyskeskustelusta muodostuneeseen huolen asteeseen (Pirskanen 2007)

TULOKSIA 28 % nuorista (n=326) ei antanut lupaa lähettää Nuorten päihdemittarin tulosta terveydenhoitajalle, runsaasti päihteitä käyttävistä useammat (p=0.001) em. nuoret osallistuivat tutkimukseen, vastaukset eivät olleet yhdistettävissä terv.hoitajien arvioihin - nuorten arkuus vastata päihdemittariin - niin kirjallisesti kuin suullisestikin (Pirskanen 2007)

Humalajuominen huolestuttavaa (binge drinking, yli 5 alkoholiannosta) yksi kymmenestä 14-16 v. 45 % 16-18 v. Humalajuominen oli yhteydessä (p < 0.005) haitallisiin seurauksiin - muistin menetys, sammuminen, itsensä satuttaminen Vaarallinen suurkulutus; nuoret arvioivat oman käyttönsä haitattomaksi ja vähäisemmäksi kuin toverien päihteiden käytön (Pirskanen 2007)

Nuorten yhdellä juomakerralla juomien alkoholiannosten määrän jakauma (%) ikäryhmittäin (14–15-vuotiaat, n = 156 ja 16–18-vuotiaat, n = 156) – erot sukupuolten välillä alkavat näkyä (Pirskanen 2007)

Nuorten päihteiden käyttö päihdemittarilla tunnistettuna (%) 1415 –v. (n=167) % 1618 –v. (n=159) Raittius, kokeiluja 64 29 Toistuva käyttö 17 21 Riskikäyttö 10 26 Vaarallinen suurkulutus 9 24 (Pirskanen 2007)

Nuorten (n=326) alkoholin käyttö AUDIT:lla arvioituna 14–15-vuotiaat lukiolaiset ammatillisen toisen asteen opiskelijat (Pirskanen 2007)

Nuorten taustatekijöiden yhteys päihteiden käyttöön ja terveyden-hoitajien arvio Nuorten päihdekäytön yhteys: äidin koulutus, nuoren päihdetietous, ystävätuki ja vanhempien tuki (hyvä vuorovaikutussuhde) TH:n arvion yhteys: Nuorten päihdemittarin tulos, äidin tupakointi, nuoren itsearvioima terveys ja ystävätuki  Arvion yhtenevyys oli heikko  Miten tarvittava tuki kohdentuu erityisesti vaarallisesti suurkuluttavien nuorten kohdalla? (Pirskanen 2007)

Varhaisen puuttumisen malli - työvälineet Nuorten päihdemittari Toimintakaavio Interventiosuositukset (Pirskanen 2007)

Nuorten päihdemittari osoittautui luotettavaksi Päihteiden käytön määrä 1. Tupakointi 2. Kokeiltu tai käytetty päihde 3. Päihteiden käytön tiheys 4. Juotujen alkoholiannosten määrä Päihteiden käytön seuraukset 5. Myöhästymiset koulusta 6. – 7. Haitallinen käyttäytyminen 8. – 9. Muistin menetys, sammuminen kysymykset 1-9 pisteytetty (0-5 pist., yht. 0 - 34 p) Sosiaalinen tuki ja altistuminen vanhempien tietäminen, ystävien huoli, oma arvio, huumeita käyttävät ystävät (Pirskanen 2007)

Arvioita Nuorten päihdemittarista Konkretisoi arviointia Auttoi nuoren omaa arviota Aktivoi syvällisen keskustelun Toimi moniulotteisena mittarina päihteet kokonaisuutena haittojen kysyminen laajasti, ”mitä kaikkea voi tapahtua” Auttoi terveydenhoitajaa intervention toteuttamisessa Toimi promootion sekä primääri- ja sekundaariprevention välineenä Toimi muutoksen arviointimenetelmänä (Pirskanen 2007)

Vaarallinen suurkulutus Nuorten päihdemittarin pisteet Pisteet 0-3 Raittius, kokeilukäyttö Pisteet 4-6 Toistuva käyttö Pisteet 7-9 (14-15-v.), 7-12 (16-18-v.) Riskikäyttö Pisteet ≥10 (14-15-v.), ≥13 (16-18-v.) Vaarallinen suurkulutus Voimavarat Ystävät, harrastukset Vanhempien/läheisten tuki, vuorovaikutus Opiskelumotivaatio Itsetunto, mieliala Tieto, oma asenne Voima-varoja on Voima- varoja on Ei voima-varoja Voima- varoja on Ei voima-varoja Voima- varoja on Ei voima-varoja VAKAVA HUOLI EI HUOLTA LIEVÄ HUOLI TUNTUVA HUOLI Huolen määrittäminen Voimavaroja vahvistava interventio Preventiivinen mini- interventio Mini- interventio Hoidon tarpeen arviointi Interventio- suositus Uusi aika 2-6 viikon kuluessa terveydenhoitajalle 1), 2) 3), 4), 5) Seuranta, jatkotoimenpiteet Normaalit terveystapaamiset Tarvittaessa kontrolli-käynti 1), 2) Lääkärin arvio 1) Nuoren muutosvalmius 2) Perheen/läheisten tuki 3) Yhteys huoltajaan nuoren luvalla 4) Yhteistyö lääkärin kanssa 5) Yhteistyö opinto-ohjaajan, kuraattorin, opiskeluhuoltoryhmän kanssa 6) Yhteistyö sosiaalityöntekijän kanssa, lastensuojelun tarvearvio alle 18-vuotiaalla 7) Verkosto-/hoitokokous: sovitaan yht.työstä, vastuunjaosta Itsetuhoisuus, vaikea masennus Vieroitusoireet Psykoottisuus Seurantakäynnit koulu-/opiskeluterveyden-huollossa 1-2 viikon välein 1) - 7) Hoitoonohjaus - kunnan päihdehuollon avohoito 1) - 7) Osastohoito 7) Nuorten päihdemittari, voimavarat ja toimintakaavio Copyright © marjatta.pirskanen@kuopio.fi

Vaarallinen suurkulutus Nuorten päihdemittarin pisteet Pisteet 0-3 Raittius, kokeilukäyttö Pisteet 4-6 Toistuva käyttö Pisteet 7-9 (14-15-v.), 7-12 (16-18-v.) Riskikäyttö Pisteet ≥10 (14-15-v.), ≥13 (16-18-v.) Vaarallinen suurkulutus Voimavarat Ystävät, harrastukset Vanhempien/läheisten tuki, vuorovaikutus Opiskelumotivaatio Itsetunto, mieliala Tieto, oma asenne Voima-varoja on EI HUOLTA Huolen määrittäminen Voimavaroja vahvistava interventio Interventio- suositus Seuranta, jatkotoimenpiteet Normaalit terveystapaamiset Nuorten päihdemittari, voimavarat ja toimintakaavio Copyright © marjatta.pirskanen@kuopio.fi

Vaarallinen suurkulutus Nuorten päihdemittarin pisteet Pisteet 0-3 Raittius, kokeilukäyttö Pisteet 4-6 Toistuva käyttö Pisteet 7-9 (14-15-v.), 7-12 (16-18-v.) Riskikäyttö Pisteet ≥10 (14-15-v.), ≥13 (16-18-v.) Vaarallinen suurkulutus Voimavarat Ystävät, harrastukset Vanhempien/läheisten tuki, vuorovaikutus Opiskelumotivaatio Itsetunto, mieliala Tieto, oma asenne Voima-varoja on Voima- varoja on Ei voima-varoja Voima- varoja on EI HUOLTA LIEVÄ HUOLI Huolen määrittäminen Voimavaroja vahvistava interventio Preventiivinen mini- interventio Interventio- suositus Seuranta, jatkotoimenpiteet Normaalit terveystapaamiset Tarvittaessa kontrolli-käynti 1), 2) 1) Nuoren muutosvalmius 2) Perheen/läheisten tuki Nuorten päihdemittari, voimavarat ja toimintakaavio Copyright © marjatta.pirskanen@kuopio.fi

Vaarallinen suurkulutus Nuorten päihdemittarin pisteet Pisteet 0-3 Raittius, kokeilukäyttö Pisteet 4-6 Toistuva käyttö Pisteet 7-9 (14-15-v.), 7-12 (16-18-v.) Riskikäyttö Pisteet ≥10 (14-15-v.), ≥13 (16-18-v.) Vaarallinen suurkulutus Voimavarat Ystävät, harrastukset Vanhempien/läheisten tuki, vuorovaikutus Opiskelumotivaatio Itsetunto, mieliala Tieto, oma asenne Voima-varoja on Voima- varoja on Ei voima-varoja Voima- varoja on Ei voima-varoja Voima- varoja on EI HUOLTA LIEVÄ HUOLI TUNTUVA HUOLI Huolen määrittäminen Voimavaroja vahvistava interventio Preventiivinen mini- interventio Mini- interventio Interventio- suositus Uusi aika 2-6 viikon kuluessa terveydenhoitajalle 1), 2) 3), 4), 5) Seuranta, jatkotoimenpiteet Normaalit terveystapaamiset Tarvittaessa kontrolli-käynti 1), 2) 1) Nuoren muutosvalmius 2) Perheen/läheisten tuki 3) Yhteys huoltajaan nuoren luvalla 4) Yhteistyö lääkärin kanssa 5) Yhteistyö opinto-ohjaajan, kuraattorin, opiskeluhuoltoryhmän kanssa 6) Yhteistyö sosiaalityöntekijän kanssa, lastensuojelun tarvearvio alle 18-vuotiaalla 7) Verkosto-/hoitokokous: sovitaan yht.työstä, vastuunjaosta Seurantakäynnit koulu-/opiskeluterveyden-huollossa 1-2 viikon välein 1) - 7) Nuorten päihdemittari, voimavarat ja toimintakaavio Copyright © marjatta.pirskanen@kuopio.fi

Vaarallinen suurkulutus Nuorten päihdemittarin pisteet Pisteet 0-3 Raittius, kokeilukäyttö Pisteet 4-6 Toistuva käyttö Pisteet 7-9 (14-15-v.), 7-12 (16-18-v.) Riskikäyttö Pisteet ≥10 (14-15-v.), ≥13 (16-18-v.) Vaarallinen suurkulutus Voimavarat Ystävät, harrastukset Vanhempien/läheisten tuki, vuorovaikutus Opiskelumotivaatio Itsetunto, mieliala Tieto, oma asenne Voima-varoja on Voima- varoja on Ei voima-varoja Voima- varoja on Ei voima-varoja Voima- varoja on Ei voima-varoja VAKAVA HUOLI EI HUOLTA LIEVÄ HUOLI TUNTUVA HUOLI Huolen määrittäminen Voimavaroja vahvistava interventio Preventiivinen mini- interventio Mini- interventio Hoidon tarpeen arviointi Interventio- suositus Uusi aika 2-6 viikon kuluessa terveydenhoitajalle 1), 2) 3), 4), 5) Seuranta, jatkotoimenpiteet Normaalit terveystapaamiset Tarvittaessa kontrolli-käynti 1), 2) Lääkärin arvio 1) Nuoren muutosvalmius 2) Perheen/läheisten tuki 3) Yhteys huoltajaan nuoren luvalla 4) Yhteistyö lääkärin kanssa 5) Yhteistyö opinto-ohjaajan, kuraattorin, opiskeluhuoltoryhmän kanssa 6) Yhteistyö sosiaalityöntekijän kanssa, lastensuojelun tarvearvio alle 18-vuotiaalla 7) Verkosto-/hoitokokous: sovitaan yht.työstä, vastuunjaosta Itsetuhoisuus, vaikea masennus Vieroitusoireet Psykoottisuus Seurantakäynnit koulu-/opiskeluterveyden-huollossa 1-2 viikon välein 1) - 7) Hoitoonohjaus - kunnan päihdehuollon avohoito 1) - 7) Osastohoito 7) Nuorten päihdemittari, voimavarat ja toimintakaavio Copyright © marjatta.pirskanen@kuopio.fi

VARHAINEN PUUTTUMINEN -interventiosuositukset Päihteiden käyttö Huolen ja yhteistyötarpeen määrittäminen Interventiosuositukset Raittius, kokeilu 0-3 p. Ei huolta Voimavaroja vahvistava interventio - Positiivinen palaute Toistuva käyttö 4-6 p. Lievä huoli Preventiivinen mini-interventio - nuoren oma arvio - voimavaroja vahvistava keskustelu Riskikäyttö 7-9 p. 14-15-v., 7-12 p. yli 16 –v. Tuntuva huoli, tunne th:n auttamiskeinojen puutteesta ja yhteistyön tarpeesta herää Mini-interventio - nuoren vastuu, muutoshalukkuus - yhteistyön tiivistäminen, poissaolojen seuranta yms. ehkäisevä lastensuojelu nuoren sitoutuminen muutokseen Vaarallinen suurkulutus ≥ 10 p. 14-15-v. ≥ 13 p. yli 16 -v. Vakava huoli, kouluterveyden-huollon keinot loppumassa Tarvittavan hoidon arvioiminen / järjestäminen Lääkärin arvio (Pirskanen 2007)

TERVEYSKESKUSTELU, VARHAINEN PUUTTUMINEN Yhteisön arvot, asenteet, käyttäytymismallit NUORTEN TERVEYS JA PÄIHTEETTÖMYYS Preventiivinen mini- interventio Mini-interventio Voimavaroja vahvistava interventio Hoidon tarpeen arviointi TERVEYDEN-HOITAJA Elämäntilanne ja ulkoiset voimavarat vanhempien tuki, asenteet, mallit ystävät ja muut läheiset, harrastukset Sisäiset voimavarat sosiaaliset taidot psyykkinen hyvinvointi, itsetunto, tieto, opiskelumotivaatio Ammatillisuus ja asiantuntijuus luottamus, kunnioittaminen kuuntelu ja asioihin paneutuminen, empatia Toimintamenetelmät varhainen puheeksi ottaminen interventiivinen haastattelu, dialogi mini-interventio, voimavarojen tukeminen tiedon antaminen ja motivoiminen TERVEYDEN- HOITAJA NUORI Nuorten päihdemittari ja varhaisen puuttumisen toimintamallit VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI NUORTEN PÄIHTEETTÖMYYDEN EDISTÄMISEKSI

Terveydenhoitajien toiminta Positiivinen palaute 68 % Mini-interventio 18 % Yhteisyö ja seuranta 12 % Yhteistyö ja suositus jatkohoitoon 2% useat mini-intervention saaneista nuorista olisivat tarvinneet erityistä tukea ja seurantaa kuitenkin yli 16-vuotiaat pienensivät merkittävästi alkoholin käyttöannoksiaan (p=0.021, Marginal Homogeinity test) (Pirskanen 2007)

Nuorten kokemuksia terveyskeskustelusta terveydenhoitaja luotettava asiantuntija keskustelu tärkeä, mutta puolet nuorista ei muistanut konkreettisia ohjeita tupakoijat ja runsaasti päihteitä käyttävät kokivat puuttumisen tärkeäksi, keskustelu herätti muutoshalukkuutta  tuki ja seurantakäynnit puuttuivat nuorten oma päihteiden käytön arviointi epärealistinen, eivät tunnistaneet terveydenhoitajan huolta neuvonnan kehittäm. (Pirskanen 2007)

Varhaisen puuttumisen toimintamallissa keskeistä Luottamuksellisen suhteen luominen Yhteisymmärrys alkoholiannosten määristä Yhteisymmärrys päihteiden käyttöön liittyvästä huolesta Nuoren asenteiden, itsenäisyyden, motivaation ja tiedon tunnistaminen Nuoren voimavarojen tunnistaminen Varautuminen nuoren vastarintaan (Pirskanen 2007)

Päihteiden käytön syyt Hauskanpitoon ja rentoutumiseen 61% *) Seuran vuoksi 15 % Pahan olon helpottamiseen 8 % *) Humalan vuoksi, pään sekaisin saamiseksi 6 % *) Muun syyn vuoksi 10 % *) useammin vaarallisen suurkulutuksen ryhmän nuoret (Pirskanen 2007)

Nuorten arvio: tärkeimmät henkilöt päihdeasioista keskusteltaessa Ystävät 91 % Äiti 73 % Terveydenhoitaja 66 % Isä 58 % Koululääkäri 55 % toive keskusteluista pienehkön ystäväryhmän tai parhaan ystävän ja terveydenhoitajan kanssa (Pirskanen 2007)

Pohdinta Vaarallinen suurkulutuksen ryhmän nuoret saivat vähän tukea vanhemmilta, myös terveydenhoitajan tuki jäi vähäiseksi Varhainen puuttuminen olisi voinut olla toteutunutta konkreettisempaa, koska: nuorten arvio omasta päihdekäytöstä epärealistinen terv.hoitaja arvioitiin luotettavaksi asiantuntijaksi terv.hoitajan huolta nuoren suurkulutuksesta ei tunnistettu vain muutama vaarallisen suurkulutuksen ryhmästä tai tupakoijista sai tukea alkoholin suurkuluttajista vain 2 % arvioi varhaista puuttumista kielteisesti (Aalto ym. 2002) asiakkaat odottavat terveystottumuksiin liittyviä ohjeita

Eettiset perusteet - puuttua vai olla puuttumatta? Terveydenhuollon eettisiä periaatteita Oikeus hyvään hoitoon Ihmisarvon kunnioitus Itsemääräämisoikeus Oikeudenmukaisuus Hyvä ammattitaito Yhteistyö ja keskinäinen arvonanto (ETENE/STM 2001)

Puuttua vai olla puuttumatta? OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET Nuoren oikeus saada neuvoja, palautetta, oikeaa tietoa, joskus ”pysäyttämistä” Hoitajien ja lääkärien velvollisuus neuvoa ja puuttua (LSL 16§ ja 40§) Riskitekijöitä  velvollisuus puuttua; sopiva aika ja tapa Päihteiden suurkulutus – kokeiluako?  vähenee harvoin itsestään (Pirskanen 2007)

Johtopäätökset Varhaista puuttumista tehostettava ja neuvonta ja tuki varmistettava, huom! ammatillisen koulutuksen opiskelijat Huomio aikuisten antamiin malleihin Työterveyslaitoksen tulokset v. 2007: alkoholin suurkulutus huolestuttavaa 63 % 25-34-vuotiasta ylittää suurkulutuksen rajan 58 % 35-44-vuotiasta ylittää suurkulutuksen rajan tai 42 % riskikulutusrajan (haittaa terveydelle, sosiaalisille suhteille)

Tulosten hyödyntäminen ja jatkosuunnitelmia Varhaisen puuttumisen malli käytössä kymmenissä kunnissa ympäri Suomea Jatkotutkimusta tarvitaan puuttuminen muiden päihteiden kuin alkoholin käyttöön mallin vaikuttavuuden arvioiminen suunnitteilla (interventio- ja vertailuryhmä) Soveltaminen esim. tapaturmien ensiapuun, mielenterveys- ja päihdepalveluihin

Kiitokset Tutkimus ja kehittämistyö toteutettiin STM:n terveyden edistämisen määrärahan tuella v. 2003-2005 Nuorten päihdemittari ja varhaisen puuttumisen toimintamalli on liitetty Opiskeluterveydenhuollon oppaaseen (STM julkaisuja 2006:12)

Lähteet Pirskanen Marjatta. 2007. Nuorten päihteettömyyden edistäminen. Varhaisen puuttumisen malli koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon. Väitöskirja. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 140. Kuopion yliopisto. Hoitotieteen laitos. Kuopio. Sisältää neljä tieteellistä artikkelia, viides osajulkaisu julkaistu väitöskirjan painattamisen jälkeen Pirskanen M, Laukkanen E, Pietilä A-M. 2007. A Formative Evaluation to Develop a School Health Nursing Early Intervention Model for Adolescent Substance Use. Public Health Nursing 24(3), 256–264.