Miten melun haitat ja melu vähenevät Suomessa Jukka Starck, Professori, FT Osastonjohtaja Fysiikan osasto Tallinna 27.10.2005

Melu Epätoivottava tai terveydelle haitallinen melu (WHO) Jukka Starck / Työterveyslaitos / 24.10.2005 / 2.4.2017

Meluongelman laajuus Lähes 200 000 altistuu työssä 150 ammattia joissa kuulovammoja 900 kuulovammaa/vuosi Impulssimelu yleistä eniten vammoja aiheuttavissa ammateissa 100 000-300 000 vapaa-aikana 25 000 vuosittain varusmiespalvelussa Jukka Starck / Työterveyslaitos / 24.10.2005 / 2.4.2017

Melutyöntekijät (re 85 dB) Vuosi N Osuus työvoimasta Kuulovammoja 1980 250 000 17 % 1500 1990 230 000 15 % 1620 1997 170 000 13 % 970 1999 183 000 1000 2003 186 000 14 % 900 Jukka Starck / Työterveyslaitos / 24.10.2005 / 2.4.2017

Melumittausten jakautuminen % 1970 luvulla (n=12000) ja 1995-2000 (1500) Toimiala yli 85 dB yli 100 dB 1980 2000 1980 2000 Kaivannais 80 76 30 12 Teollisuus 85 50 35 3 Rakennus 82 83 25 - Kauppa 50 30 3 5 Yhteiskunn pal 40 30 7 10 Jukka Starck / Työterveyslaitos / 24.10.2005 / 2.4.2017

Jukka Starck / Työterveyslaitos / 24.10.2005 / 2.4.2017

Työolojen muutokset 30 V Tekniikan ja tuotantomenetelmien kehittyminen sekä rakennemuutokset Asenteiden muutokset ja motivaatio Lainsäädännön vaatimukset Tiedon taso ja saatavuus Jukka Starck / Työterveyslaitos / 24.10.2005 / 2.4.2017

Tuotantomenetelmien muutokset Käsityö vähentynyt syntyy omasta työstä kiinteät työpisteet altistusaika = käyttöaika Prosessiteollisuuden osuus kasvanut automatisoitu lähde voi olla kaukana liikkumista kohdealueella muuten valvomossa Jukka Starck / Työterveyslaitos / 24.10.2005 / 2.4.2017

ISO 1999-1990 malli Mallissa mukana Ikä A- painotettu ekvivalenttitaso Sukupuoli Jukka Starck / Työterveyslaitos / 24.10.2005 / 2.4.2017

Esimerkki ISO1999 Leq = 100 dB(A) Jukka Starck / Työterveyslaitos / 24.10.2005 / 2.4.2017

Kuulovammaan syntyyn vaikuttavat tekijät Jukka Starck / Työterveyslaitos / 24.10.2005 / 2.4.2017

Toiminta- ja raja-arvojen merkitys Lukuarvo Merkitys asetuksessa /direktiivissä 2003/10/EY Viitekehys ISO 1999-1990, EN 458 75 dB(A) Ei määritelty Ei merkitystä kuuloon, alaraja kuulonsuojaimen sisäpuolen melulle (hyvä valinta) 80 dB(A) /135 dB(C) peak Alempi toiminta- arvo -oikeus ennaltaehkäisevään kuulontarkastukseen ja hyvin istuviin kuulonsuojaimiin Ei muutosta kuuloon puhealueella, yläraja kuulon- suojaimen sisäpuolen melulle (hyvä valinta) 85 dB(A) /137 dB(C) peak Ylempi toiminta-arvo, - laadittava meluntorjuntaohjelma kulonsuojaimet käyttöön merkittävä meluisat alueet 5 % kuulovammoja, kuulon- suojaus riittämätön, jos korvaan pääsevä on yli tämän tason melutaso 87 dB(A)/140 dB(C) peak, suojainten vaikutus mukana Raja-arvo, jota ei saa ylittää 8 % altistuneista saa kuulovammoja Jukka Starck / Työterveyslaitos / 24.10.2005 / 2.4.2017

Altistus arvioitava ja tarvittaessa mitattava Meludirektiivi 2003/10/EY Altistus arvioitava ja tarvittaessa mitattava pätevästi, sopivin laittein ja menetelmin mittausepävarmuudet huomioiden Altistuksen vähentäminen riskit eliminoidaan lähteellä tekniset ja organisatoriset keinot Jukka Starck / Työterveyslaitos / 24.10.2005 / 2.4.2017

Meluntorjunnan toteutusmalli Suunnittelu; esikäynti, mittauksia, tavoitemäärittelyt Melu- ja akustiikkakartoitus; kysely, melulähteet, rakennusakustiikka Meluntorjuntasuunnittelu; äänilähteet, ääneneteneminen, työntekijän suojaus, tekninen suunnittelu Toteutus; rakenteiden suunnittelu ja toteutus, tarkistukset ja tarkennukset suunnitteluun, budjetointi Todentaminen; tutkitaan torjuntatoimenpiteiden vaikutukset, mahdollisten jatkotoimenpiteiden määrittely Jukka Starck / Työterveyslaitos / 24.10.2005 / 2.4.2017

Meluntorjunta esimerkkejä Reunankäsittelykoneen kotelointi; alkutilanne 103-108 dB, saavutettu vaimennus 19-28 dB, altistustaso 85 dB Katkaisukoneen kotelointi: 92 dB  74 dB Pintakäsittelyosaston meluntorjunta; vaimennus 22 dB Hiekkapuhaltimen kotelointi; 93 dB --> 84 dB Väliseinän tiivistys toimistossa; 8 dB Avotoimiston akustointi; puhemelu vaimeni 6-8 dB Jukka Starck / Työterveyslaitos / 24.10.2005 / 2.4.2017

Tuottavuus - meluntorjunnan takaisinmaksuaika Esimerkki Lähtötilanne 100 henkilön toimisto, 1000 m2, palkkakulut 40 000 euroa / vuosi / hlö Toimistossa valitetaan puheäänten kuulumisesta ja keskittymisvaikeuksista. Selvitys Itsearvioitu työajanmenetys on 8 % kokonaistyöajasta (30 min/päivä) STI-arvoksi mitattiin 0.80 työpisteiden välillä eli puhe erottuu hyvin taustamelu on alhainen (38 dBA) ja akustointi on puutteellinen Toimenpiteet Katon ja seinien lisäakustointi, peittoäänijärjestelmä 44 dBA ja seinäkkeiden korotus Mallin mukaan STI laskee tasolle 0.50 eli puheen häirintä laskee merkittävästi Kokonaiskustannukset olivat 50 € /m2 eli 50 000 € (500 €/hlö) Vaikutukset Kun työteho paranee 1 %, säästöä tulee 40 000 €/vuosi. Investoinnin takaisinmaksuaika on tällöin 14 kk Jukka Starck / Työterveyslaitos / 24.10.2005 / 2.4.2017

Kuulonsuojaimet Testaus EN 352- sarja Valinta ja käyttö EN 458 vaimennus ominaisuudet eri tyyppisille suojaimille Valinta ja käyttö EN 458 sisäpuolisen melualtistustason arviointi Jukka Starck / Työterveyslaitos / 24.10.2005 / 2.4.2017

Vaimennus laboratoriossa ja työpaikalla Jukka Starck / Työterveyslaitos / 24.10.2005 / 2.4.2017

Käyttöasteen merkitys Jukka Starck / Työterveyslaitos / 24.10.2005 / 2.4.2017

Kuulonsuojainten käyttöaste Ei koskaan käyttäjät Aina käyttäjät For a closer look the development of the usage rate was drawn as a function of time. From the lower picture it can be seen, that the use of HPDs started in the late 1970ies and reached the final levels very soon. The percentage of always users is highest among forest workers and lowest among papermill workers. Jukka Starck / Työterveyslaitos / 24.10.2005 / 2.4.2017

Kuulonsuojainten käyttöaste ja kommunikaatiotarve Jukka Starck / Työterveyslaitos / 24.10.2005 / 2.4.2017

Työn muuttuminen fyysisestä kommunikointia edellyttäväksi teollisuusmaissa (Joore 2001) 10 20 30 40 50 60 70 80 90 1900 1950 2000 Physical Communication Jukka Starck / Työterveyslaitos / 24.10.2005 / 2.4.2017

Kuulovammaiset Suomen työelämässä Kokonaismäärä 200 000 Melun aiheuttamia 50 000- 70 000 Jukka Starck / Työterveyslaitos / 24.10.2005 / 2.4.2017

Kuulonsuojainten käyttäjät kommunikointia vaativissa töissä Voimakas melualtistus Alhainen melualtistus Jukka Starck / Työterveyslaitos / 24.10.2005 / 2.4.2017

Vapaa-ajan melulähteitä Korvalappustereot (LAeq <110 dB) Soittaminen (LAeq up 105 dB) Discot, konsertit (110 dB) Ampuminen (huipputasot 120 - 160 dB) Moottoriurheilu (LAeq >90 dB) Lumikelkat (LAeq > 90 dB) Moottorisahat (100-105 dB) Jukka Starck / Työterveyslaitos / 24.10.2005 / 2.4.2017

Eri melulähteiden merkitys eri ikäkausina 20 30 40 50 60 80 100 120 Työmelu altistus suojainten kanssa musiikkimelun vaikutus Melualtistus kun suojainten vaikutusta ei huomioida Meluaitistus ( dB(A)) Age 10 14 16 18 22 24 26 28 32 ampumamelu Ampumamelu (dB) The problem of total noise exposure can be illustrated with the following example. A shipyard worker starts working at the age of 20 years. He is exposed at work to 98 dB(A) impulsive noise. He uses HPDs with a nominal attenuation of 24 dB. He attends weekly discos and concerts with a mean sound pressure level of 98 dB(A) for 6 h. He starts visiting the discos at the age of 15 and stops at the age of 30. His hobby is hunting. Annually he shoots 30 shots on average in the forest without HPDs and 100 shots of target shooting with HPDs. Based on these figures the cumulative exposure is calculated from concerts and discos, the true work exposure with its accuracy, and the estimated work exposure without use of HPDs. If the use of HPDs is omitted the considerable overestimate of exposure is obtained. Even with the poorest use of HPDs, the free-time exposure is the dominant exposure. The logarithm of the number of shots without HPDs is also given in the present figure. Unfortenately there is no generally accepted way to combine steady-state noise and shooting noise. Still the number of shots presented here is large enough to be a cause of notable hearing loss. Jukka Starck / Työterveyslaitos / 24.10.2005 / 2.4.2017

Yhteenveto Voimakkaat altistumiset teollisuudessa selvästi vähentyneet Muun kuin työperäisen altistumisen osuus kasvussa ja se voi olla merkittäväkin Yhtenäinen työasu lisää suojainten käyttöä Jukka Starck / Työterveyslaitos / 24.10.2005 / 2.4.2017

Meludirektiivi 2003/10/EY Työnantajan on riskien arvioinnissa otettava erityisesti huomioon seuraavat seikat: a) altistuksen taso, tyyppi ja kesto, mukaan lukien altistus impulssimelulle b) direktiivissä säädetyt altistuksen raja-arvot ja altistuksen toiminta-arvot c) vaikutukset erityisen alttiisiin riskiryhmiin kuuluvien työtekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen d) sikäli kuin se teknisesti on mahdollista, työntekijöiden turvallisuuteen kohdistuvat vaikutukset, jotka aiheutuvat melun ja työhön liittyvien ototoksisten aineiden sekä melun ja tärinän yhteisvaikutuksesta e) yhtäältä melun ja toisaalta varomerkkien tai muiden onnettomuusriskien vähentämiseksi tarkkailtavien äänien yhteisvaikutuksesta työntekijän terveyteen ja turvallisuuteen aiheutuvat välilliset vaikutukset Jukka Starck / Työterveyslaitos / 24.10.2005 / 2.4.2017

Kuulovammaan vaikuttavia tekijöitä Tärinä; VWF- oireen ja kuulovamman välillä selvä yhteys Korvamyrkylliset kemikaalit; styreenin ja tolueenin kanssa additiivinen vaikutus Kohonnut verenpaine ja kolesteroli sekä tupakointi ja särkylääkkeiden käyttö selittävät 40-50 % kuulonalenemasta Jukka Starck / Työterveyslaitos / 24.10.2005 / 2.4.2017

Jukka Starck / Työterveyslaitos / 24.10.2005 / 2.4.2017

Jukka Starck / Työterveyslaitos / 24.10.2005 / 2.4.2017

Melun, verenpaineen ja kolesterolin vaikutus kuuloon 4 kHz:N taajuudella 14 15 13,5 18,3 17,2 22,6 24,7 26,2 5 10 20 25 30 4 kHz E-C-S- E-C+S- E-C-S+ E-C+S+ E+C-S- E+C+S- E+C-S+ E+C+S+ KUULO (dB) Jukka Starck / Työterveyslaitos / 24.10.2005 / 2.4.2017

1 riskitekijä =Significant difference at 95 % level Jukka Starck / Työterveyslaitos / 24.10.2005 / 2.4.2017

2 riskitekijää =Significant difference at 95 % level Jukka Starck / Työterveyslaitos / 24.10.2005 / 2.4.2017

Vähintään 3 riskitekijää No significant changes Jukka Starck / Työterveyslaitos / 24.10.2005 / 2.4.2017

Jukka Starck / Työterveyslaitos / 24.10.2005 / 2.4.2017

Jukka Starck / Työterveyslaitos / 24.10.2005 / 2.4.2017

Jukka Starck / Työterveyslaitos / 24.10.2005 / 2.4.2017

Jukka Starck / Työterveyslaitos / 24.10.2005 / 2.4.2017

Yhteenveto Riskinarviointi tehostuu Tarvitaan kokonaisvaltaista riskinarviointia muu altistuminen ja yhteisvaikutukset herkyyttä lisäävät tekijät suojainten huomioonottaminen tapaturmariskin huomioiminen (43 % tapaturmista melu ja meluvamma mukana) Vapaa-ajan melun merkitys Turhan altistuksen välttäminen Meluntorjuntaan löytyy keinoja Tavoitteena hyvä akustisesti toimiva työympäristö Kuulonsuojainten oikea valinta ja käyttö kommunikaatio ja kuulovamma NoiseScan – meluvamman riskinhallinta yritysten käyttöön Jukka Starck / Työterveyslaitos / 24.10.2005 / 2.4.2017