TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISEN PUOLESTA Tutkimusiltapäivä , Helsinki Suomalaisten työpaikkojen työhygieeninen tutkimus ja kehitys Anna-Liisa Pasanen

2 Työympäristö muuttunut ja muuttuu edelleen Muutokset toimialoilla •Työntekijöiden määrä vähentynyt alku- ja teollisuus- tuotannossa  25-30% työvoimasta edelleen ko. aloilla •Useilla toimialoille edelleen tyypillistä fyysinen kuormitus, toistotyö, altistuminen epäpuhtauksille, melulle ja tärinälle •Työntekijöiden määrä palvelutuotannossa lisääntynyt, mm. IT-ala, tutkimus- ja kehitystyö (70% työvoimasta toimi- henkilötyyppisessä työssä) •Pientyöpaikkojen määrä lisääntyy: 86% yrityksistä työllistää <5 henkilöä, 9% työllisistä työskentelee mikroyrityksissä Teknologian kehitys •Automatisoitu tuotanto, lisääntynyt tietotyö •Etätyö mahdollistuu •Kireä työtahti ja alituinen kiire

3 Työympäristö muuttunut ja muuttuu edelleen Uudet aineet ja materiaalit •Erityisesti kemikaalit! –Kemiallisille tekijöille altistuu n. 1 milj. työntekijää •Riskit tunnistetaan ja käyttökokemukset kertyvät hitaasti •Jatkuva riskinarvioinnin tarve (REACH-asetus) Muutokset työorganisaatioissa ja työsuhteissa •Yhteiset työpaikat, alihankintatyö sekoittaa vastuunjakoa •Työsuhteiden monimuotoisuus edellyttää aiempaa huolellisempaa työhön perehdyttämistä •Työvoiman ikääntyminen •Ulkomaisen työvoiman ja monikansallisten yritysten lisääntyminen

4 Työssä altistutaan edelleen Puolet työntekijöistä altistuu •Melulle työssään ja vapaa- aikanaan •Epäsuotuisille lämpö- olosuhteille (kylmätyö) •Kemikaaleille ja biologisille tekijöille: pesuaineet, häkä, orgaaniset ja epäorgaaniset pölyt (metallit, kasvi-, puu- ja eläinpölyt, kvartsi) 20-25% työntekijöistä altistuu •Liuotinaineille •Syöpävaarallisille tekijöille (tupakansavu, kromi, nikkeli, asbesti, bentseeni, PAH) •Tärinälle •Heikoille valaistusolosuhteille •Huonolle sisäilman laadulle

5 Työssä altistutaan edelleen Työterveyslaitoksen työhygieeniset palvelumittaukset (n= ) •HTP-arvon ylittäneiden tulosten osuus pysyi tasaisena: 6-9% mittauksista •Eniten HTP-arvon ylityksiä oli kvartsi-, lyijy-, asbesti-, hitsaushuuru-, otsoni- ja maalisumupitoisuuksissa (yli 20% mittauksista) •50-100% HTP-arvosta mitattuja pitoisuuksia eniten esiintyi edellisten lisäksi jauhopöly-, liuotin-, pölyn hengittyvän jakeen, häkä-, rikkihappo-, rikkivety- ja typpidioksiditasoissa (yli 10% mittauksista)

6 Suomalaisen työväestön terveydentila •81% työikäisistä (30-64 v) arvioi itsensä täysin työkykyiseksi; 13% piti itseään osittain ja 6% kokonaan työkyvyttömänä •Tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mielenterveyshäiriöt ja verenkiertoelinten sairaudet kattavat yli 70% työkyvyttömyyseläkkeiden syistä •Keskimäärin 8,4 sairauspäivää työllistä kohden (2002), eniten sairauspoissaoloja teollisuudessa, rakennus- alalla, maataloudessa sekä terveys- ja sosiaalialalla, naisilla enemmän poissaoloja kuin miehillä •44%:lla työssäkäyvistä on jokin lääkärin toteama pitkäaikaissairaus (yleensä tuki- ja liikuntaelin- tai hengityselinsairaus)

7 Työperäiset riskitekijät Suomessa •Eurooppalaisessa vertailuissa (n=22) Suomessa esiintyi muita maita enemmän melua, toistoliikkeitä ja kiirettä, lisäksi Suomessa tehtiin eniten yötyötä ja suomalaisilla on enemmän unihäiriöitä •Yli työtapaturmaa/v, joista vakavia tapaturmia n. 10% •Korkein riski rakennusalalla, kaivos- ja louhintatyössä, elintarviketeollisuudessa, maataloudessa, kuljetus- ja liikennetyössä ja teollisessa työssä •Miehet tapaturma-alttiimpia kuin naiset; nuoret alttiimpia kuin vanhemmat työntekijät

8 Työperäiset riskitekijät Suomessa •Ammattitautien kokonaismäärä: n ilmoitusta/v •Ammattitautiriski 2-3-kertainen elintarvike- teollisuudessa, kulkuneuvojen valmistuksessa, maa- ja metsätaloudessa, rakennusalalla, puutavara- ja metalliteollisuudessa •Yleisin ammattitauti on toistotyöhön liittyvä rasitussairaus. Puolet ammattitaudeista on kemiallisen altistustekijän aiheuttamia. •2% ammattitaudeista kuolemaan johtavia –2004: 82 ammattitautikuolemaa, joista asbestin aiheuttamia 74 •Työhön liittyvistä kuolemantapauksista eniten pahanlaatuisia kasvaimia, verenkiertoelinten sairauksia ja hengityselinsairauksia

9 Työsuojelun haasteet •Työturvallisuuslaki (2003) edellyttää työolojen kehittämistä ja kokonaisvaltaista riskinarviointia ja – hallintaa •Keskeistä työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn ylläpito ja edistäminen (ikääntyvä työväestö) sekä työtapaturmien (nolla-tapaturma-ajattelu) ja ammattitautien ehkäisy •Pääpaino ennaltaehkäisyssä, mikä edellyttää jatkuvaa ja järjestelmällistä työolojen seurantaa •Tiedonvaihdon edistäminen hyvistä työsuojelu- käytännöistä ja uusien riskien varhaisesta tunnistamisesta (

10 Työhygieenisen tutkimuksen perusolemus Tutkimus Kehittäminen Tutkimus- kumppanit Työpaikat, kansalaiset, julkinen valta Välittäjä- organisaatiot yhteinen ongelma-alue yhteinen ongelma-alue yhteinen ongelma-alue X 1 X 2 X 3 X 4 Yhteistyö ja verkottuminen: resurssien hyödynnettävyys Tulosten hyödyntäminen ja tuotteistaminen Lähde: mukaeltu Harri Vainion esityksestä

11 Työhygieenisen tutkimuksen haasteet Vaarojen tunnistaminen • Fysikaaliset, kemialliset ja biologiset vaaratekijät • Ergonomiariskit ja tapaturmat • Useita menetelmiä Riskien arviointi • Altistumisen arviointi • Terveysriskien ja kuormitustekijöiden arviointi • Useita menetelmiä Riskien hallinta • Altistumisen vähentäminen • Tapaturmien torjunta Riskien poistaminen • Toimenpiteet olemassa oleville riskeille • Ennaltaehkäisevät toimet

12 Työhygieenisen tutkimuksen haasteet Kokonaisaltistuminen ja kokonaisannos Teollinen ja tuotannollinen työympäristö Sisäympäristöt Elinympäristö Yhteisvaikutukset ja terveysriskit

13 Vaarojen tunnistaminen Altisteet ja niihin liittyvä menetelmäkehitys (ympäristömittaukset ja biomonitorointi) •Uudet, pitkävaikutteiset kemikaalit (mutageeniset, syöpävaaralliset, lisääntymiselle vaaralliset, elimistöön ja ympäristöön kertyvät ja hormonitoimintaan vaikuttavat) •Pienhiukkaset ja kuidut: keraamiset kuidut, hiili- ja grafiittikuidut ja nanoteknologian epäpuhtaudet •Antibioottiresistentit ja geneettisesti muunnellut mikrobit •Tartuntavaaralliset mikrobit •Radiotaajuus- ja lasersäteily, sähkömagneettiset kentät •Kierrätysmateriaalien ja elektroniikkaromun ja muun jätteen (ongelmajäte) käsittelyssä syntyvät päästöt (ftalaatit ja palonestoaineet, biosidit)

14 Vaarojen tunnistaminen •Altistumisreitit: ihoaltistuminen ja biomonitorointi! •Liikuntaelinsairausriskiin vaikuttavat tekijät (kuormitustekijöiden ohella myös elintavat, tulehdustekijät) •Työkalujen ja menetelmien kehittäminen vaarojen tunnistamiseen erilaisiin tilanteisiin, työpaikoille ja asiantuntijoille

15 Riskien arviointi Altistumisen arviointi •REACH-asetuksen voimaan tulo (rekisteröinti ja lupamenettely) ja siihen liittyvä kemikaalivalvonta •Altistumisen mallintaminen (deterministisistä malleista probabilistisiin malleihin) ja altistumisen arviointimallien luotettavuuden kehittäminen työhygieenisten mittaus- ja biomonitorointitiedon pohjalta •Monialtistuminen fysikaalisille, kemiallisille ja biologisille tekijöille •Ihmisen saama kokonaisannos (päivittäinen, vuotuinen) ja eri altistumisreitit vrt. työhygieeniset ohje- ja raja- arvot •Riskiryhmien tunnistaminen: ammattiryhmät (esim. sairaaloiden henkilöstö, jäteala), nuoret ja ikääntyvät työntekijät

16 Riskien arviointi Terveysriskien arviointi •Altisteiden yhteisvaikutukset •Pitkäaikaisseurantatutkimukset •Tuki- ja liikuntaelinsairauksien syyt ja mekanismit •Työperäisten allergioiden syyt ja mekanismit •Hormonaaliset ja lisääntymisterveyteen kohdistuvat vaikutukset, elimistöön kertyvien aineiden vaikutukset ja niiden mekanismit •Fysikaaliset vaaratekijöiden (ei-ionisoiva säteily, kokokeho- ja käsitärinä) aiheuttamat terveyshaitat •Riskinarviointimenetelmien soveltuvuus eri tarpeisiin ja käyttökohteisiin

17 Riskien hallinta ja poistaminen •Nolla tapaturma-tavoitteen vaikutus työn turvallisuuteen, tuottavuuteen ja laatuun (työturvallisuuskorttikoulutus) •Yksilön riskikäyttäytyminen ja siihen vaikuttaminen •Ergonomian laaja soveltaminen työn, turvalaitteiden ja – välineiden kehittämisessä •Altistumisen vähentäminen: –Meluntorjunta –Ilmanvaihtoratkaisut –Suojainten ja suojavaatteiden kehittäminen –REACH: Kemikaalien turvallisuusraporttien tiedot käyttöturvallisuustiedotteeksi •Uusien työmenetelmien ja toimintatapojen kehittäminen

18 Suomalaisten työpaikkojen tulevaisuus Hyvä ja viihtyisä työympäristö on suomalaisten yritysten kilpailukeino. Hyvä työympäristö on osa tuottavuutta ja kilpailukykyä. Työolojen terveellisyyden ja turvallisuuden lisäksi kiinnitettävä huomiota myös työolojen viihtyvyyteen.