Sisäilmayhdistys Allergia- ja Astmaliitto Asumisterveysliitto Hengitysliitto Sosiaali- ja terveysministeriö Ympäristöministeriö Sisäilmayhdistys Allergia- ja Astmaliitto Asumisterveysliitto Hengitysliitto Sosiaali- ja terveysministeriö Ympäristöministeriö Hyvän sisäilman kriteerit Lait ja määräykset, vapaaehtoiset ohjeet Tyypilliset epäpuhtaudet Lait ja määräykset, vapaaehtoiset ohjeet Tyypilliset epäpuhtaudet

Sisäilmayhdistys ry Hyvän sisäilman kriteerit22 Sisäilmasto - ihmisen tärkein ympäristö  Vietämme yli 20 tuntia vuorokaudessa sisätiloissa  Ihminen tarvitsee vuorokaudessa  yhden litran ruokaa  kaksi litraa vettä  vähintään litraa ilmaa  WHO:n mukaan kaikilla on oikeus hyvään sisäilmaan  Vietämme yli 20 tuntia vuorokaudessa sisätiloissa  Ihminen tarvitsee vuorokaudessa  yhden litran ruokaa  kaksi litraa vettä  vähintään litraa ilmaa  WHO:n mukaan kaikilla on oikeus hyvään sisäilmaan

Sisäilmayhdistys ry Hyvän sisäilman kriteerit33 Millaista on hyvä sisäilma?  Sisäilma on laadullisesti hyvää, jos tilan käyttäjät ovat tyytyväisiä, eikä siitä aiheudu terveyshaittoja.  Terveydensuojelulaki (763/94) 26§: Asunnon ja muun sisätilan ilman tulee puhtaudeltaan olla sellaista, ettei siitä aiheudu tilassa oleskeleville terveyshaittaa tai haitan mahdollisuutta.  Sisäilma on laadullisesti hyvää, jos tilan käyttäjät ovat tyytyväisiä, eikä siitä aiheudu terveyshaittoja.  Terveydensuojelulaki (763/94) 26§: Asunnon ja muun sisätilan ilman tulee puhtaudeltaan olla sellaista, ettei siitä aiheudu tilassa oleskeleville terveyshaittaa tai haitan mahdollisuutta.

Sisäilmayhdistys ry Hyvän sisäilman kriteerit44 Mitä huono sisäilma aiheuttaa?  Erilaisia oireita ja sairauksia  Psykososiaaliset vaikutukset  Viihtyisyyden vähenemistä  Työtehon alenemista  Rakennusten arvon alenemista  Kustannuksia kansantaloudelle  Erilaisia oireita ja sairauksia  Psykososiaaliset vaikutukset  Viihtyisyyden vähenemistä  Työtehon alenemista  Rakennusten arvon alenemista  Kustannuksia kansantaloudelle

Sisäilmayhdistys ry Hyvän sisäilman kriteerit55 Sisäilmaston ohje- ja tavoitearvoja STM:n Sisä-Sisäilmastoluokitus 2000 ilmaohje S3S2 S1 Huoneilman lämpötila(ºC) * ** Seinän pintalämpötila(ºC)15 Lattian pintalämpötila(ºC)17 Pistemäinen lämpötila(ºC)9 Ilmanvaihto(1/h )0, l/s,hlö Hiilidioksidi(ppm) Radon(Bq/m 3 ) Asbesti(1/cm 3 )0,01 Formaldehydimg/m 3 0,150,10,050,03 Hiilimonoksidimg/m * Huonelämpötila ei saa missään ulkoilmaolosuhteissa olla yli 35ºC. Kun ulkoilman lämpötila on alle 15ºC, ei huonelämpötila saa olla yli 27ºC **S1-luokassa huonelämpötilan on oltava tila/huonekohtaisesti aseteltavissa välillä 20-24°C. STM:n Sisä-Sisäilmastoluokitus 2000 ilmaohje S3S2 S1 Huoneilman lämpötila(ºC) * ** Seinän pintalämpötila(ºC)15 Lattian pintalämpötila(ºC)17 Pistemäinen lämpötila(ºC)9 Ilmanvaihto(1/h )0, l/s,hlö Hiilidioksidi(ppm) Radon(Bq/m 3 ) Asbesti(1/cm 3 )0,01 Formaldehydimg/m 3 0,150,10,050,03 Hiilimonoksidimg/m * Huonelämpötila ei saa missään ulkoilmaolosuhteissa olla yli 35ºC. Kun ulkoilman lämpötila on alle 15ºC, ei huonelämpötila saa olla yli 27ºC **S1-luokassa huonelämpötilan on oltava tila/huonekohtaisesti aseteltavissa välillä 20-24°C.

Sisäilmayhdistys ry Hyvän sisäilman kriteerit66 Lämpötila  Huonelämpötila on tärkeimpiä viihtyvyyteen vaikuttavia tekijöitä  Alhaiset lämpötilat koetaan vetona. Alle 18 C lämpötilan katsotaan olevan terveyshaitta.  Korkeat lämpötilat alentavat työtehoa ja lisäävät sisäilmaoireiden esiintyvyyttä  Huonelämpötila on tärkeimpiä viihtyvyyteen vaikuttavia tekijöitä  Alhaiset lämpötilat koetaan vetona. Alle 18 C lämpötilan katsotaan olevan terveyshaitta.  Korkeat lämpötilat alentavat työtehoa ja lisäävät sisäilmaoireiden esiintyvyyttä

Sisäilmayhdistys ry Hyvän sisäilman kriteerit77 Huoneen oikea lämpötila riippuu mm.  työn kuormittavuudesta  lepo/istumatyö/liikkuminen/raskas työ  henkilökohtaisista ominaisuuksista  aineenvaihdunnan teho, ikä, sukupuoli  vaatetuksesta  Yhtä, kaikille sopivaa lämpötilaa on usein mahdotonta löytää  Useimmille sopivin lämpötila on C talvella ja C kesällä  työn kuormittavuudesta  lepo/istumatyö/liikkuminen/raskas työ  henkilökohtaisista ominaisuuksista  aineenvaihdunnan teho, ikä, sukupuoli  vaatetuksesta  Yhtä, kaikille sopivaa lämpötilaa on usein mahdotonta löytää  Useimmille sopivin lämpötila on C talvella ja C kesällä

Sisäilmayhdistys ry Hyvän sisäilman kriteerit88 Sisäilman suhteellinen kosteus  Kuivassa ilmassa (alle 25%) sisäilmaperäiset oireet lisääntyvät  Kosteassa ilmassa (yli 40%) punkkien määrä kasvaa.  Erittäin kosteassa ilmassa (yli 60%) riski kosteuden tiivistymisestä pinnoille kasvaa  Korkea ilman kosteus kesällä vaikeuttaa kehon jäähtymistä  tarvitaan jäähdytystä, joka myös kuivaa ilmaa  Kuivassa ilmassa (alle 25%) sisäilmaperäiset oireet lisääntyvät  Kosteassa ilmassa (yli 40%) punkkien määrä kasvaa.  Erittäin kosteassa ilmassa (yli 60%) riski kosteuden tiivistymisestä pinnoille kasvaa  Korkea ilman kosteus kesällä vaikeuttaa kehon jäähtymistä  tarvitaan jäähdytystä, joka myös kuivaa ilmaa

Sisäilmayhdistys ry Hyvän sisäilman kriteerit99 Kuivuuden tunne  Kuivuuden tunne on yleinen valitus lämmityskaudella  Ihminen ei aisti suhteellista kosteutta, kuivuuden tunteen aiheuttavat:  korkea ilman lämpötila (yli 22 C)  alhainen suhteellinen kosteus (alle 25%)  ilman pölyisyys  ilman kemialliset epäpuhtaudet (esim. formaldehydi)  Ennen kostutuksen käyttämistä kannattaa selvittää, voidaanko muihin ym. tekijöihin vaikuttaa  Kuivuuden tunne on yleinen valitus lämmityskaudella  Ihminen ei aisti suhteellista kosteutta, kuivuuden tunteen aiheuttavat:  korkea ilman lämpötila (yli 22 C)  alhainen suhteellinen kosteus (alle 25%)  ilman pölyisyys  ilman kemialliset epäpuhtaudet (esim. formaldehydi)  Ennen kostutuksen käyttämistä kannattaa selvittää, voidaanko muihin ym. tekijöihin vaikuttaa

Sisäilmayhdistys ry Hyvän sisäilman kriteerit10 Rakennusmateriaalit  Monista rakennusaineista erittyy sisäilmaan lähinnä kaasumaisia epäpuhtauksia.  Aldehydit (esim. formaldehydi)  Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC)  Ammoniakki  Erittyvien aineiden määrään vaikuttavat mm.  rakennustapa ja rakentamisaikaiset olosuhteet (kosteus)  sisäilman ja pintojen lämpötilat  kosteusvauriot  Rakennusmateriaaleista johtuvia päästöjä voi vähentää käyttämällä M1 luokan materiaaleja (  Monista rakennusaineista erittyy sisäilmaan lähinnä kaasumaisia epäpuhtauksia.  Aldehydit (esim. formaldehydi)  Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC)  Ammoniakki  Erittyvien aineiden määrään vaikuttavat mm.  rakennustapa ja rakentamisaikaiset olosuhteet (kosteus)  sisäilman ja pintojen lämpötilat  kosteusvauriot  Rakennusmateriaaleista johtuvia päästöjä voi vähentää käyttämällä M1 luokan materiaaleja (

Sisäilmayhdistys ry Hyvän sisäilman kriteerit11 Ammoniakki  Normaalitasosta (10…20  g/m 3 ) kohonnut ammoniakkipitoisuus voi kertoa rakennus- materiaalin aiheuttamasta ongelmasta  ym. ammoniakkipitoisuus ei itsessään aiheuta terveyshaittoja, mutta samaan aikaan vapautuneet muut kaasut saattavat aiheuttaa ärsytysoireita  Ammoniakin esiintyminen on liitetty orgaanista materiaalia sisältävien tasoitteiden hajoamiseen kosteuden vaikutuksesta  Ammoniakkia vapautuu myös monista puhdistusaineista sekä mm. eritteistä  Normaalitasosta (10…20  g/m 3 ) kohonnut ammoniakkipitoisuus voi kertoa rakennus- materiaalin aiheuttamasta ongelmasta  ym. ammoniakkipitoisuus ei itsessään aiheuta terveyshaittoja, mutta samaan aikaan vapautuneet muut kaasut saattavat aiheuttaa ärsytysoireita  Ammoniakin esiintyminen on liitetty orgaanista materiaalia sisältävien tasoitteiden hajoamiseen kosteuden vaikutuksesta  Ammoniakkia vapautuu myös monista puhdistusaineista sekä mm. eritteistä

Sisäilmayhdistys ry Hyvän sisäilman kriteerit12 Formaldehydi  Formaldehydi on väritön ja pistävän- hajuinen kaasu, joka aiheuttaa silmän sidekalvon ja ylähengitysteiden limakalvojen ärsytysoireita  Yli 150  g/m 3 pitoisuus aiheuttaa terveys- haittaa, hajukynnys on 60…70  g/m 3  Formaldehydiä vapautuu mm. lakoista, maaleista, liimoista, pinnoitteista, uusista kankaista ja kokolattiamatoista  Tupakointi ja kodin kemikaalit voivat myös lisätä formaldehydipitoisuutta  Formaldehydi on väritön ja pistävän- hajuinen kaasu, joka aiheuttaa silmän sidekalvon ja ylähengitysteiden limakalvojen ärsytysoireita  Yli 150  g/m 3 pitoisuus aiheuttaa terveys- haittaa, hajukynnys on 60…70  g/m 3  Formaldehydiä vapautuu mm. lakoista, maaleista, liimoista, pinnoitteista, uusista kankaista ja kokolattiamatoista  Tupakointi ja kodin kemikaalit voivat myös lisätä formaldehydipitoisuutta

Sisäilmayhdistys ry Hyvän sisäilman kriteerit13 Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC)  Sisäilmassa on satoja erilaisia haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, nämä ovat yleensä erilaisia liuottimia  alifaattiset ja aromaattiset hiilivedyt, alkaanit ja alkyylibentseenit  VOC lähteitä ovat ennen kaikkea rakennus- ja sisustusmateriaalit. Ulkoilman saasteet ja liikenteen pakokaasut lisäävät näitä yhdisteitä sisäilmassa samoin kuin ihmisen oma toiminta ja esimerkiksi kemikaalien käyttö.  Yli 600  g/m 3 TVOC (summa-)pitoisuus on normaalia suurempi ja edellyttää yksittäisten yhdisteiden pitoisuuksien selvittämistä  Sisäilmassa on satoja erilaisia haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, nämä ovat yleensä erilaisia liuottimia  alifaattiset ja aromaattiset hiilivedyt, alkaanit ja alkyylibentseenit  VOC lähteitä ovat ennen kaikkea rakennus- ja sisustusmateriaalit. Ulkoilman saasteet ja liikenteen pakokaasut lisäävät näitä yhdisteitä sisäilmassa samoin kuin ihmisen oma toiminta ja esimerkiksi kemikaalien käyttö.  Yli 600  g/m 3 TVOC (summa-)pitoisuus on normaalia suurempi ja edellyttää yksittäisten yhdisteiden pitoisuuksien selvittämistä

Sisäilmayhdistys ry Hyvän sisäilman kriteerit14 Hiilidioksidi  Sisäilman hiilidioksidi on peräisin ulkoilmasta, missä hiilidioksidin pitoisuus on noin 350 ppm, ja ihmisen uloshengityksestä  Hiilidioksidipitoisuus kuvaa hyvin ihmisperäisiä epäpuhtauksia ja on siten esim. ilmanvaihdon riittävyyden mittari  Yli 1500 ppm pitoisuus on merkki mahdollisesta terveyshaitasta  Ilman laatu on hyvä, kun hiilidioksidipitoisuus on 700…900 ppm.  Sisäilman hiilidioksidi on peräisin ulkoilmasta, missä hiilidioksidin pitoisuus on noin 350 ppm, ja ihmisen uloshengityksestä  Hiilidioksidipitoisuus kuvaa hyvin ihmisperäisiä epäpuhtauksia ja on siten esim. ilmanvaihdon riittävyyden mittari  Yli 1500 ppm pitoisuus on merkki mahdollisesta terveyshaitasta  Ilman laatu on hyvä, kun hiilidioksidipitoisuus on 700…900 ppm.

Sisäilmayhdistys ry Hyvän sisäilman kriteerit15 Sisäilman radon  Radon lisää keuhkosyöpäriskiä  Radonpitoinen ilma virtaa maaperästä sisätiloihin  Mittaa asuntosi radonpitoisuus  Yli 400 Bq/m 3 pitoisuus edellyttää korjausta  Korjaa tarvittaessa  Radonimuri on tehokkain korjausmenetelmä  Rakenna radonturvallisesti  Tavoitteena alle 200 Bq/m 3 pitoisuus  Maanvarainen perustus tiivistetään bitumihuovalla  Radon lisää keuhkosyöpäriskiä  Radonpitoinen ilma virtaa maaperästä sisätiloihin  Mittaa asuntosi radonpitoisuus  Yli 400 Bq/m 3 pitoisuus edellyttää korjausta  Korjaa tarvittaessa  Radonimuri on tehokkain korjausmenetelmä  Rakenna radonturvallisesti  Tavoitteena alle 200 Bq/m 3 pitoisuus  Maanvarainen perustus tiivistetään bitumihuovalla Lisätietoja:

Sisäilmayhdistys ry Hyvän sisäilman kriteerit16 Hiukkasmaiset epäpuhtaudet  Ilmassa esiintyvät hiukkaset ovat merkittävä epäpuhtaustekijä  kokonaisleijuma saa olla enintään 120 μg/m 3  Suurimmat, yli 10 μm:n hiukkaset, jäävät hengitysteiden yläosiin  Alle 10 μm:n hiukkaset pääsevät keuhkoputkien alaosiin ja voivat aiheuttaa immunologisia reaktioita  PM 10 pitoisuus saa olla enintään 70 μg/m 3  Alle 1 μm:n hiukkaset ovat haitallisimpia pääsevät aivan keuhkojen perimmäisiin osiin, keuhkorakkuloihin  Ilmassa esiintyvät hiukkaset ovat merkittävä epäpuhtaustekijä  kokonaisleijuma saa olla enintään 120 μg/m 3  Suurimmat, yli 10 μm:n hiukkaset, jäävät hengitysteiden yläosiin  Alle 10 μm:n hiukkaset pääsevät keuhkoputkien alaosiin ja voivat aiheuttaa immunologisia reaktioita  PM 10 pitoisuus saa olla enintään 70 μg/m 3  Alle 1 μm:n hiukkaset ovat haitallisimpia pääsevät aivan keuhkojen perimmäisiin osiin, keuhkorakkuloihin

Sisäilmayhdistys ry Hyvän sisäilman kriteerit17 Tupakointi  Passiivisella tupakoinnilla on samanlaisia terveysvaikutuksia kuin tupakoinnilla  ärsytysoireiden ja infektioiden lisääntyminen  sydän ja verenkiertoelinten sairaudet  keuhkosyöpä  Tupakansavu lisää huoneilman häkä-, ammoniakki- ja formaldehydi pitoisuuksia  Yli 0,5 μg/m 3 nikotiinipitoisuus on merkki tupakoinnista  Tupakointia on vältettävä sisätilojen lisäksi myös ovien, ikkunoiden ja raitisilmareittien läheisyydessä  Passiivisella tupakoinnilla on samanlaisia terveysvaikutuksia kuin tupakoinnilla  ärsytysoireiden ja infektioiden lisääntyminen  sydän ja verenkiertoelinten sairaudet  keuhkosyöpä  Tupakansavu lisää huoneilman häkä-, ammoniakki- ja formaldehydi pitoisuuksia  Yli 0,5 μg/m 3 nikotiinipitoisuus on merkki tupakoinnista  Tupakointia on vältettävä sisätilojen lisäksi myös ovien, ikkunoiden ja raitisilmareittien läheisyydessä

Sisäilmayhdistys ry Hyvän sisäilman kriteerit18 Ilmanvaihdon tarve  Ilmanvaihdolla poistetaan sellaiset epäpuhtaudet, joiden lähteitä ei voida poistaa:  ihmisen aineenvaihdunta  asumiseen liittyvät toiminnot  rakennusmateriaalit  koneet, laitteet tai prosessit  ulkoilma tai maaperä  Tarve määräytyy epäpuhtauden mukaan, jonka poistamiseksi vaadittava ilmamäärä on suurin  Asumisen kosteuskuorma  Toimistoissa kaikki yllämainitut  Ilmanvaihdolla poistetaan sellaiset epäpuhtaudet, joiden lähteitä ei voida poistaa:  ihmisen aineenvaihdunta  asumiseen liittyvät toiminnot  rakennusmateriaalit  koneet, laitteet tai prosessit  ulkoilma tai maaperä  Tarve määräytyy epäpuhtauden mukaan, jonka poistamiseksi vaadittava ilmamäärä on suurin  Asumisen kosteuskuorma  Toimistoissa kaikki yllämainitut

Sisäilmayhdistys ry Hyvän sisäilman kriteerit19 Ilmanvaihdon tarpeen nyrkkisääntöjä  Viranomaiset asettavat minimivaatimukset  Rakentamismääräykset (YM)  Sisäilmaohje (STM)  Asunnoissa ilman tulee vaihtua kerran kahdessa tunnissa  Toimistoissa suositus vähintään 10 litraa/s henkeä kohti  Lyhytaikaiset epäpuhtauskuormat hallitaan tehostamalla  ikkunatuuletus  tarpeenmukainen ohjaus (läsnäolo, CO 2, kosteus)  Viranomaiset asettavat minimivaatimukset  Rakentamismääräykset (YM)  Sisäilmaohje (STM)  Asunnoissa ilman tulee vaihtua kerran kahdessa tunnissa  Toimistoissa suositus vähintään 10 litraa/s henkeä kohti  Lyhytaikaiset epäpuhtauskuormat hallitaan tehostamalla  ikkunatuuletus  tarpeenmukainen ohjaus (läsnäolo, CO 2, kosteus)

Sisäilmayhdistys ry Hyvän sisäilman kriteerit20 Tärkeimmät terveyshaittoja aiheuttavat sisäilmaongelmat  Riittämätön ilmanvaihto  Vetoisuus  Liian lämmin huoneilma  Rakenteiden kosteus- ja homevauriot  Materiaalipäästöt  Sisätilojen likaisuus (pölyt)  Eläinpölyt  Riittämätön ilmanvaihto  Vetoisuus  Liian lämmin huoneilma  Rakenteiden kosteus- ja homevauriot  Materiaalipäästöt  Sisätilojen likaisuus (pölyt)  Eläinpölyt  Tupakansavu  Ulkoilman epäpuhtauksien kulkeutuminen sisäilmaan  Radon  Melu

Sisäilmayhdistys ry Hyvän sisäilman kriteerit21 Lisätietoja   Sisäilmainfopisteet   Sisäilmainfopisteet