KEMIKAALIN AIHEUTTAMAT VAARATEKIJÄT 2

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Vitamiinit ja kivennäisaineet
Advertisements

Aineen yhtymistä happeen
Tero Tolvanen Luomuneuvoja ProAgria Etelä-Savo
Gumbel Suuret sateet (yli 30 mm sateet + 50%) Toistumi saikaMinMaks KA A1B 2500,7230,8500,816 0, ,7190,8470,813 0, ,7090,8390,807 0,854 Muutos.
Metallien reaktiot.
Metallien reaktiot.
Ongelmajätteet ja niiden käsittely
Ainearvojen hyödyntäminen torjunnassa
Polttoleikkaus (kaasuleikkaus)
Tiheys.
Tilavuus.
Tilavuus.
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys Vedenlaatutietoja
Seokset ja liuokset 1. Seostyypit Hapot, emäkset ja pH
Olomuodosta toiseen.
Hapot Kaikki hapot sisältävät vetyä. Happoja: suolahappo HCl
1. Malmista metalliksi Yleensä metallit esiintyvät erilaisissa yhdisteissä eli mineraaleissa Esim. Hematiitti (Fe2O3) ja kuparihohde (Cu2S) Jalot metallit.
Kemia, luento1 lisämateriaalia
SUOJAINMATERIAALIEN KEMIKAALIKESTÄVYYS JA SUOJAIMIEN VALINTA
Keski-Pohjanmaan aikuisopiston palvelut yritysten ja työllisyyden kehittämiseksi Työllisyysseminaari Kaisa-Leena Ahlroth.
HARJOITUSTEHTÄVIÄ TkT Sakari Halmemies
HARJOITUSTEHTÄVIÄ SUOJAIMIEN VALITSEMISEKSI TkT Sakari Halmemies
Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014
Yrittäjien äänestyskäyttäytyminen 50,7 57,6 55,0 23,4 20,3 21,9 11,4 9,3 8,0 5,2 5,5 6,9 4,2 4,5 3,6 0,7 1,7 1,3 1,7 0,0 0,0 0,7 0,0 0,0 2,7 1,0 3,3.
Kemiallinen reaktio Kohti uusia aineita.
Seinäjoki kisa A Tuomari: Tytti Lintenhofer ALO 12kyl, 4pys Kyl:
Oulu ALO-luokka 12kyl, 4pys Tuomari: Tytti Lintenhofer Kyl:
Aikuisdiabeetikkojen hoitovastuun jakautuminen ja hoitoyksiköiden sisäinen työnjako.
Suomen Lääkäriliitto | Finnish Medical AssociationLääkärit Suomessa | Physicians in Finland Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta 2014 Statistics.
Tilastollisesti merkitsevä nousu Tilastollisesti merkitsevä lasku Edelliseen aineistoon KMT 2005 verrattuna* KMT Kevät06 puolivuosiaineisto KMT SYKSY05/KEVÄT06.
Tiheys
HENKILÖSUOJAIMET TkT Sakari Halmemies
OH – ja H+ -ionit löytävät toisensa
4. Hapan ja emäksinen Luetellaan
Typpi.
5. Sähkökemiaa Oppilastyö: Kaksi eri metallia ioniliuoksessa.
Happi Esiintyy ilmakehässä toiseksi yleisin ilmakehän kaasu (21%)
FOSFORI.
Palo- ja kemikaaliturvallisuus
EPÄORGAANINEN KEMIA.
Kemikaalit ja työturvallisuus
KE3 Hapot, emäkset ja ympäristö. 19. Liuos voi olla hapan, neutraali tai emäksinen Aineet voidaan luokitella happamiin, emäksisiin ja neutraaleihin aineisiin.
Amiinit.
KORROOSIONESTO SUUNNITTELULLA MT Korroosionestotekniikka
Ongelmaperustainen oppiminen lukion kemian opetuksessa Kemian Opetuksen Päivät /Irma Aroluoma.
KASVIEN RAVINNETALOUS  16 alkuainetta, jotka välttämättömiä kasvin kasvulle ja kehittymiselle makro- ja mikroravinteet tarve erilainen eri kasveilla ja.
BI1 - Eliömaailma.
Asheesh/haja-asustus/20101 Jätevesien käsittelyjärjestelmät ja -prosessit  Jätevesien käsittelyn tekniikka  Jäteveden ominaisuudet ja koostumus  Mekaanis-biologinen.
KORROOSIONESTO YMPÄRISTÖÄ MUUTTAMALLA Vedenkäsittely
Avain Kemia 2 | Luku 7 Useimpien epämetallioksidien vesiliuokset ovat happamia ja metallioksidien vesiliuokset ovat emäksisiä. Vetyionit aiheuttavat liuoksen.
Hapot Kaikki hapot sisältävät vetyä. Happoja: suolahappo HCl rikkihappo H 2 SO 4 typpihappo HNO 3 Happo hajoaa vedessä ioneiksi: HClH + + Cl -
Jätevesien käsittelyjärjestelmät ja -prosessit
7. Aineet ovat seoksia tai puhtaita aineita
Kukkakaali Brassica oleracea var. botrytis
Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia
Tiivistelmä 8. Neutraloituminen ja suolat
Olomuodosta toiseen.
Luku 5, Orgaanisia yhdisteitä
Jätevesien käsittelyjärjestelmät ja -prosessit
Orgaanisia reaktioita
Metallit Rauta Kupari Alumiini Nikkeli Sinkki Litium Kromi Lyijy Tina
Orgaanisten yhdisteiden luokittelua
Tiivistelmä 8. Palaminen
Vesi Veden erityisominaisuudet Veden erityisominaisuudet
Tehtävä 87 Tutki, millä seuraavista yhdisteistä on eniten ioniluonnetta: vetyfluoridi, natriumfluoridi,alumiinifluoridi. Perustele. Millä sidoksilla atomit.
Orgaaniset materiaalit
Käyttöturvatiedotteet
KÄYTTÖTURVATIEDOTTEET
Välittömästi myrkyllinen Immediately toxic
1 Biopolttoaineet Bioenergian lähteitä lämpölaitoksissa voivat olla
Esityksen transkriptio:

KEMIKAALIN AIHEUTTAMAT VAARATEKIJÄT 2 TkT Sakari Halmemies 6.5.2005

Palavat nesteet VAK 3 Tyypillisiä nesteitä ja niiden syttymisalueita (t-%): n-heksaani: 1,1 - 7,5 % bensiini: 1 - 8 % asetoni: 2,5 - 13 % etanoli: 3 - 19 % Palamisedellytys: höyryinä (lämpötila yli leimahduspisteen) räjähdysvaara ”tyhjillä” astioilla

Palavat kiinteät aineet VAK 4.1 Kuivien jauheiden ja pölyjen syttymisalueita (t-%): useimmat pölyt (esim. elintarvikejauheet, turvepöly jne.): ASR: 20 - 50 g / m3 YSR: 2 - 6 kg / m3 jotkut metallipölyt: ASR: < 10 g / m3 alle 60 µm:n pöly herkästi räjähtävää

Itsestään syttyvät aineet VAK 4.2 Tyypillisiä itsestään syttyviä aineita ilmassa: metallijauheet (esim. sinkki-, alumiini- ja magnesiumjauheet) valkoinen tai keltainen fosfori pellava-, soija- ja rapsiöljy kuivettuaan (vrt. öljyiset trasselit)

Veden kanssa palavia kaasuja muodostavat aineet VAK 4.3 Veden kanssa vetyä kehittävät aineet: alkalimetallit (esim. natrium, kalium ja litium) maa-alkalimetallit (esim. magnesium ja kalsium) Veden kanssa asetyleeniä kehittävät karbidit (esim. kalsiumkarbidi)

Hapettavat aineet VAK 5 Epäorgaaniset hapettavat aineet (VAK 5.1): eivät pala vetyperoksidi, kloraatit, kloriitit, nitraatit Orgaaniset peroksidit (VAK 5.2): sisältävät sekä palavan materiaalin että hapettimen => kuten räjähde vetyperoksidin johdannainen (esim. dimetyyliperoksidi) esim. asetoperoksidi (vetyperoksidi + asetoni + suolahappo) yli 80 °C:n lämpötila usein räjäyttää

Salamavalokuvausjauhe Mg + AgNO3 + H2O

Myrkylliset aineet VAK 6 Raja-arvoja: HTP15 (ppm) Kuolema (ppm) Akryylinitriili 4 >> 100, tod. cars. Arseenipitoiset suola- kyllästeet 0,01-1 mg/m3 LD50 = 100, cars. Bentseeni 15 20.000 (5 - 10’), cars. Fenoli 10 >> 200 Kaliumsyanidi 10 mg/m3 100 - 300 mg Metanoli 250 50.000 (15’); 60-250 ml (suu) Parationi LD50 = 2 (rotta) Vinyylikloridi 20 >> 25.000, cars.

Myrkyllisyys Erittäin myrkyllinen (T+); Myrkyllinen (T) LD50 <25 mg (rotta), < 2,5 g (ihminen) Myrkyllinen (T) LD50 25 - 200 mg (rotta), 2,5 - 20 g (ihminen) Haitallinen (Xn, Xi) LD50 200 - 2000 mg (rotta), 20 - 200 g (ihminen)

Radioaktiiviset aineet VAK 7 Alfa: heliumytimiä, ei läpäise paperia Beeta: elektroneja, ei läpäise kehoa Gamma: sähkömagneettinen säteily, läpäisee jopa metallilevyn (varoitusraja 100µSv/h, max. vuosiannos 50 mSv, pakkauksen pinnalla max. 2 mSv/h) Neutroni: neutroneja, tunkeutuu syvemmälle kuin beetasäde Palovaaraa ei yleensä esiinny !

Syövyttävät aineet VAK 8

Palo- tai räjähdysvaara Aine: haihtuvuus palavuus muu vaara Etikkahappo kyllä 4 -20 % > 1000 ppm Fosforihappo ei ei vety Metyyliamiini kyllä 5 - 21 % >100 ppm Muurahaishappo kyllä 12 - 38 % häkä Natriumhydroksidi ei ei vety Rikkihappo ei ei (hapetus) vety Suolahappo kyllä ei vety Typpihappo ei ei (hapetus) NOx Vetyräjähdysvaara !

Korroosio kaikki metallit liukenevat happoihin epäjalot metallit liukenevat vahvoihin happoihin ja osittain emäksiin vetyä vapauttaen esim. 2 Al + 6 HCl => 2AlCl3 +3 H2 typpihappo + metallit => NOx-kaasut jalot metallit liukenevat typpihappoon tai kuningasveteen NOx-kaasuja vapauttaen

Jännitesarja

Typpihapon aiheuttama NOx-kaasupilvi

Tunnistaminen varoituslipukkeet päällysmerkinnät tunnusnumerokilvet vaarantunnusnumero ja YK-numero rahtikirjat, kuljettaja