EVÄITÄ KUNTA- JA SOTE-UUDISTUKSIIN Asiamies Antti Mykkänen, KAKS 27. 4

EUROOPAN VÄESTÖMUUTOS VUOTEEN 2050 Keski-ikä nousee 39:stä 49:ään Työikäisten määrän lasku 331 miljoonasta (v.2010) 268 miljoonaan (v.2050) Vanhusten huoltosuhde nousee 25 %:sta 53 %:iin; haluttaessa pitää nykyinen huoltosuhde tulisi väestön määrän kaksinkertaistua 1 miljardiin Eurooppalaisten suhteellinen osuus maailman väestöstä laskee 12,5 %:sta 7,6 %:iin

Kuinka idea kunnasta on Suomessa muuttunut? Itsehallinnon ihanteiden aika - kunnat kansalaisyhteiskuntana ja vastavoimana (1865 kunnallisasetuksesta 1930-luvulle) Hyvinvointikunnan aika - kunnat valtionhallinnon jatkeena hyvinvoinnin rakentajina (alku jo 30-luvulla, tiivis jakso 1960-luvun alusta 1980-luvun loppupuolelle) Murroksen aika - suuri kertomus hukassa, roolin etsintä(1990-luvun vaihteesta →)

Suomalaisen kunnan monet roolit Kunta palvelukoneena Tehokas, luotettava, hyvinvointipalveluista huolehtiva organisaatio Kunta demokratia-alustana Moniarvoinen, asukkaiden paikallista itsehallintoa toteuttava väline Kunta elinvoiman kehittäjänä Kytkee yhteen kunnan organisaation ja paikallisyhdyskunnan etujen valvonnan

Paikallinen itsehallinto kunnan olemuksen ytimessä tarkoittaa sitä, että tietyllä alueella ihmiset hoitavat itse omia asioitaan Itsehallinnon näkökulmasta kunnan toiminnan tärkein arviointikriteeri on se, miten kunta pystyy toteuttamaan asukkaidensa ohjaukseen perustuvia paikallisia valintoja Perustuslain 121 §:n mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon

Mitä on itsehallinto? Riittäviä resursseja? Voimakas asema oikeusjärjestyksessä? Valtiosta riippumatonta poliittista liikehdintää? Kunnan ominaisuus? Arvo? Filosofia? Historian saatossa kehittynyt toimintojen organisointitapa?

Kunnallinen itsehallinto parhaimmillaan Antaa vaikuttamiskanavan lähellä oleviin asioihin ja mahdollistaa paikalliset valinnat. Rohkaisee osallistumaan ja toimimaan ja kouluttaa laajempiin tehtäviin Tuo esiin yhteiskunnan moniarvoisuuden ja on vastavoima keskittämispyrkimyksille Mahdollistaa asioiden, kuten sektoripolitiikkojen paikallisen koordinaation ja paikallisten erityispiirteiden huomioimisen yhteiskuntapolitiikassa Vähentää riskejä, kun kokeiluissa ja hankkeissa koetut epäonnistumiset eivät kohdistu koko yhteiskuntaan Tekee kuntalaiset vastuullisiksi omasta elinvoimastaan Mahdollistaa paikallisiin tarpeisiin sopivan verojen ja palveluiden yhdistelmän Luo ja testaa jatkuvasti uusia ja erilaisia käytäntöjä ja malleja

KUNTAJÄRJESTELMÄN HAHMO KUNNAN ROOLIT LUONNE TAPA ALUE VAHVA PIENI IDENTITEETTI HEIKKO SUURI KÄYTTÄJÄ PIENI SUORA VÄLITÖN PIENI TAI SUURI DEMOKRATIA VAALIT PIENI TAI SUURI VÄLILLINEN EDUSTAJAT SUURI LÄHIPALVELUT PIENI PALVELUT MUUT PALVELUT SUURI AM 27.4.2014

Onko koolla väliä? Väestö Äänes-tyspro-sentti (%) Yht. (%) 5,6% 4,6% Alle 2000 2000 -5999 6000-9999 10000-19999 20000-39999 40000-99999 Yli 100000 Yht. (%) 60 tai alle 5,6% 4,6% 17,9% 20,5% 34,4% 40% 75% 15,7 60,1 – 63 13,9% 20,8% 23,9% 25% 31,3% 33,3% 22,9 63,1 - 67 11,1% 36,9% 37,3% 22,7% 26,7% - 30,7 67,1 – 72 26,2% 16,4% 29,5% 21,1 Yli 71 36,1% 11,5% 4,5% 2,3% 9,6 Yht 100% N 36 130 67 44 32 15 8 332

HYVINVOINTI JA SIVISTYS OVAT SELKÄRANKA Järjestäminen kuntien vastuulla Haaste: yhdistää kansanvalta, palvelujen järjestäminen ja tehokkaasti tuotetut, laadukkaat palvelut Näkymä tuttu: henkilöstö ja menot lisääntyvät, tulot vähenevät, puolet väestä eläkkeelle 2025 mennessä Tämän päivän resepti: liitoksia ja palveluremonttia Kuinka se toimii?

LIITOSTEN TALOUDELLISET HYÖDYT OLEMATTOMIA: Talouden säästöjä ei ole juuri tullut 1970-luvun liitoksissa 10 v:n jälkeenkin menot kasvaneet nopeammin kuin vertailukunnissa Uusissa liitoksissakaan ei olennaista talouden vahvistumista

MIKSI LIITOKSET OVAT EPÄONNISTUNEET TALOUDELLISESTI?... Liitokset nähty itseisarvona, sisältö toissijaista Luotu järjestämisvastuuseen liian pieniä alueita Tehty mekaanisesti, ei riittävää tahtotilaa tulevasta Liitossopimuksissa rakenteet sementoitu

…MIKSI LIITOKSET OVAT EPÄONNISTUNEET TALOUDELLISESTI? Investointi- ja käyttökustannukset nousseet Hyvinvointipalveluissa ei otettu huomioon koko ketjua Uusi hallinto suurimman ja byrokraattisimman mukaan Palkat harmonisoitu korkeimpiin palkkoihin (palkat ja eläkkeet 54 % menoista)

AJATUSHARHA: Käsitellään kuntaa, palvelujen järjestämistä ka palvelujen tuottamista samana kokonaisuutena ja aluerajauksiltaan yhtenä yksikkönä MUUTOS: Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen erotettava toisistaan – järjestetään nykyistä suuremmilla alueilla, mutta tuotetaan lähellä ja kohtuullisen kokoisissa yksiköissä

VAHVAT ALUEET JÄRJESTÄMÄÄN PALVELUJA Työssäkäyntialueet laajentuneet maakunnallisiksi Suuri osa kuntien palveluista, aluekehitys, maakuntakaavoitus, strat.suunnittelu jne. järjestetään maakunnallisestu; samoin valtion alue- ja paikallishallinto Kainuun kokemus:2005 – 2007 n. 67 milj € säästöt; Suomi-tasolla yli 4 mrd. € säästöt Eksotessä soste-kustannusten nousu 2,6 % v. 2011 (ka. 5,3 %) Perustaksi koko aluetalous; ei yksin kuntatalous

LUOTAVA VAHVISTUMAAN KYKENEVIÄ ALUETALOUKSIA - EHDOT Monipuolinen elinkeinorakenne Riittävä väestöpohja Riittävän laaja alue Vahva alueidentiteetti Vähintään yksi avoimessa taloudessa pärjäävä keskus

Lähipalvelut (% käyttökustannuksista) LÄHI- JA MUUT PALVELUT Lähipalvelut (% käyttökustannuksista) 42 % Kainuun k. 66 % kunnat 0 % 100 % 100 % 58 % Kainuun mk. 33 % kuntayhtymät 0 % Muut palvelut (% käyttökustannuksista) AM 9.11.2011

LÄHI- JA MUUT PALVELUT… LÄHIPALVELUT Perusopetus Esiopetus Lasten päivähoito Liikunnan lähipalvelut Nuorison lähipalvelut Kulttuurin lähipalvelut

…LÄHI- JA MUUT PALVELUT Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Kehitysvammaisten laitoshuolto Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulutus Palo- ja pelastustoimi Elinkeinoelämän kehittäminen Ympäristöterveydenhuolto Erinäiset viranomaistehtävät (esim. kuluttajaneuvonta, velkaneuvonta, maatalouden tuki)