HAVAINTOJA SOTE-VERTAILUSTA Tervetuloa! Kiitos kunnallisalan kehittämissäätiölle Hankkeessa mukana oleville SHP:t Valtio ja kunnat velkaantuvat huolestuttavaa vauhtia, eli Suomi elää yli varojensa Kaksi lääkettä, lisätään tuloja (käytännössä vienti, sillä verotusta tuskin voi kauheasti kiristää aiheuttamatta vahinkoa taloudelle) tai pienennetään menoja Usein yli puolet kuntien menoista sosiaali ja terveystoimesta, joten jos säästöjä halutaan saavuttaa, tulee puuttua näihin suurimpiin menoeriin Vertailututkimusten tarkoituksena on löytää parhaita käytäntöjä ja kyseenalaistaa vallitsevia toimintamalleja. Tässä raportissa olemme tehneet vertailua, seuraavassa vaiheessa tulee katsoa tarkemmin, miten muissa maissa, ja Suomen sisällä tehoikkaimilla aluiellla, palvelut on rakennettu, ja josko näitä oppeja voitaisiin soveltaa Suomessa. Toki joitakin johtopäätöksiä voidaan tehdä jo nyt tehdyn selvityksenkin pohjalta. Tutkimus perustuu julkisiin tietolähteisiin. Varmaa on se, että eri maissa asioita rekisteröidään ja kirjataan hieman eri tavoin, vaikka rekisterien ptäjät yrittävätkin ohejesitaa kirjaamista. Me toivomme, että tämän raportin vastaanottajat eivät keskittyisi siihen, että jokin yksityiskohta vertailussa ei pidä paikkansa täsät ja tästä syystä, vaan katsoittaisiin kokonaiskuvaa ja ryhdyttäisiin oikeasti pohtimaan, mitä meillä voitaisiin tehdä, jotta kustannukset saadaan vastaamaan kansakunnan kantokykyä ilman että sosiaali ja terveydenhuollon hyvällä tasolla oleva laatu kärsii.

SISÄLTÖ Suomi OECD-maiden joukossa Suomen alueellinen palvelujärjestelmä Prof. Teemu Malmi 2014

Suomessa sosiaali- ja terveyspalveluissa on runsaasti henkilökuntaa Suomessa 72,7 henkilöä / 1000 asukasta Esimerkiksi Sveitsissä 69,8 ja Englannissa 63,1 henkilöä / 1000 asukasta Erot eivät isoja? Kolme henkilöä enemmän tuhatta asukasta kohden tarkoittaa Suomessa 16.000 henkilöä enemmän kuin millä Sveitsi tulee toimeen Jos yhden henkilön palkka lisineen ja sivukuluineen on 45.000 euroa vuodessa, puhutaan yli 700 miljoonasta eurosta Kymmenen henkilön ero on euroissa yli 2 mrd Prof. Teemu Malmi 2014

Henkilökunnan määrän ja eliniän odotteen välillä ei yhteyttä OECD:n hyvin voivissa valtioissa Prof. Teemu Malmi 2014

Suomessa on myös paljon sairaalapaikkoja ja hoitopäiviä suhteessa väkilukuun Sairaalapaikat: Suomi 6,6 sairaansijaa / 1000 asukasta Sveitsi 5,2; UK 3,4 Tanska 3,6; Norja 3,5; Ruotsi 2,8 Hoitopäivät: Suomi 2017 hoitopäivää /1000 asukasta Sveitsi 1492; UK 996 Ruotsi 968; Tanska 786; Norja 779 Sairaalavaltainen maa, selvittäisiinkö puolet pienemmällä määräällä? Osa selittyy sillä, että terveyskeskusten vuodeosastojen vanhusten hoiva kirjataan sairaanhoidoksi Prof. Teemu Malmi 2014

Prof. Teemu Malmi 2014

ERI SAIRAUKSIEN HOITOPÄIVISSÄ ISOJA EROJA MAIDEN VÄLILLÄ Prof. Teemu Malmi 2014

ALUEELLISET EROT SUOMESSA Prof. Teemu Malmi 2014

Prof. Teemu Malmi 2014

ALUEELLISET EROT SUURIA Kokonaisterveydenhuoltojärjestelmän henkilökuntamäärä vaihtelee Kymenlaakson 62,0:sta Pohjois-Savon 77,1:een per 1000 henkilöä. Jos katsotaan vain terveydenhuollon henkilöstöä, Pohjois-Savossa on n. 1,5 kertainen määrä henkilöstöä asukkaita kohden kun Kymenlaaksossa. Jos Pohjois-Savo kykenisi toimimaan samalla mitoituksella kuin Kymenlaakso, säästöä henkilöstökulujen osalta syntyisi arviolta 160 miljoonaa Prof. Teemu Malmi 2014

ALUEELLISET EROT SUURIA Kuntien nettokustannuksissa on merkittäviä eroja Terveydenhuollon osalta pienet kunnat on selvästi keskikokoisia ja suuria kalliimpia Sosiaalitoimen osalta keskisuuret ovat edullisimpia, sitten pienet, ja suuret kalleimpia Kokonaisuudessaan keskikokoiset kunnat, 20 000 - 50 000 asukasta, näyttävät selviävän pienimmillä kustannuksilla Jos pienempien kuntien koko sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia, ja suurten kuntien sosiaalitoimen kuluja olisi mahdollisuus saada samalle tasolle kuin keskikokoisissa kunnissa, puhutaan valtakunnallisesti vajaan miljardin säästöistä Prof. Teemu Malmi 2014

ALUEELLISET EROT SUURIA Lääkäreiden määrä vaihtelee paljon sairaanhoitopiireittäin Keskimäärin yksi lääkäri per 270 asukasta, Pohjois- Savossa 1/195, Länsi-Pohjassa 1/580 Erot huomattavia myös erikoisaloittain Lääkärien jakaantuminen sairaanhoitopiireihin on liian epätasaista, että voitaisiin puhua yhtenäisestä palvelujärjestelmästä Prof. Teemu Malmi 2014

Prof. Teemu Malmi 2014

ALUEELLISET EROT SUURIA Ruotsi selviää sairaaloiden 1 000 hoitopäivällä tuhatta asukasta kohti, Tanska ja Norja noin 800 hoitopäivällä. Itä-Savon sairaanhoitopiirin väestön 3 278 hoitopäivää 1 000 asukasta kohti on todella poikkeuksellinen Tällainen ylikäyttö osoittaa vakavia puutteita terveydenhuollon ohjausjärjestelmässä Prof. Teemu Malmi 2014

ALUEELLISET EROT SUURIA Vertailimme avohoitokäyntejä ja leikkaustoimenpiteiden määriä erikoisaloittain Erot ovat todella merkittäviä, eivätkä selity esim. väestön erilaisella sairastavuudella Selitystä on haettava sairaaloiden toimintamalleista ja resursseista Sairaanhoitopiirien palvelutuotanto vaihtelee liikaa, jotta voitaisiin puhua yhtenäisestä terveydenhuollon palvelujärjestelmästä TAULUKOT RAPORTISSA; 17 ja 19, sivut xx Prof. Teemu Malmi 2014