Luomutilan tuet ja valkuaiskasvien kannattavuus Heikki Koskimies Valkuaiskasvipäivät talvella 2006 Heikki Koskimies, Luomuliitto, talvi 2006

Tilatuen tuomia muutoksia Luomu hyötyy tilatukeen siirtymisestä Nurmien tuki nousee Viherlannoitusnurmien tuki nousee (niitä ei kannata enää nimetä kesannoiksi) Sekaviljoihin voi taas lisätä hernettä ilman tuen pienenemistä rehuviljan tasosta Valkuaiskasvien herneen ja pavun (viljaa korkeintaan 15 %) tuki nousee huomattavasti Kesannointivelvoite poistuu pääosalta luomutiloja. Luomutilat saavat kesanto-oikeudet (, jos pinta-alaa on tarpeeksi). Jos tilalla on tavanomaista tuotantoa (esim. karja tai kasvihuone), kesannointivelvoite säilyy. Luomukesanto loppuu (kesannolta ei saa enää korjata palkokasvivaltaista nurmisatoa) Monet määräykset siemenseoksista poistuvat Viherlannoitusnurmen siemenessä oltava yli 20 % typensitojakasveja Avokesanto on joko velvoitekesanto tai ”viljelemätöntä hoidettua peltoa” (kunnostus- eli Lfa-kesanto). Tuki on kummallakin samaa luokkaa, +- 400 e/ha. Pikakesanto entistä paremmin mahdollista kun kylvöpäivä on 30.6. Viljojen tuki pienenee uudistuksessa miinus 20-40 e/ha Heikki Koskimies, Luomuliitto, talvi 2006

Heikki Koskimies, Luomuliitto, talvi 2006 Kesanto-oikeudet -Kesanto-oikeus määräytyy keväällä 2006 tukihaussa ilmoitettavan pinta-alan mukaan -Kesantokelpoista on vuonna 2003 viljelty pelto Tukialue Viitesadon täyttävä pinta-ala Kesantoprosentti Kesanto-oikeus pienimmillään A 30,66ha 8,80 % 2,70ha - B - C1 41,81ha 7,70 % 3,22ha - C2 - C4 70,76ha 5,70 % 4,03ha – Heikki Koskimies, Luomuliitto, talvi 2006

Kesantovapaus toisilla, toisilla ei Kesanto-oikeus on kaikilla pinta-alarajan ylittävillä tiloilla, myös luomutiloilla Kun tilan koko tuotanto on luonnonmukaisessa tuotannossa, sen ei tarvitse täyttää kesantovelvoitetta Kesantovelvoite täytettävä, kun tilalla on tavanomaista tuotantoa -tavanomaisia kotieläimiä -tavanomainen kasvihuone -entä sienimö yms. ? Luomuliitto on esittänyt MMM:lle poikkeusta: kesantoa ei tarvita, jos tavanomaisia eläimiä on alle 1 ey tai ne ovat harrastuseläimiä (ponit, ankat, ym.). Heikki Koskimies, Luomuliitto, talvi 2006

Kesanto ja viherlannoitus ovat eri asia Viherlannoituksen tuki on 100-150 e/ha parempi kuin kesannon tuki Viherlannoitusnurmelle saa nurmen tuen kahtena vuotena peräkkäin Viherlannoitusnurmessa vähintään 20 % typensitojakasveja Viherlannoitusnurmen jälkeen satokasvi, myös nurmi. Luomuehtojen mukaan viherlannoitus korkeintaan kaksi vuotta paikassaan *Hoidettu viljelemätön pelto, esim. ,kunnostuskesanto eli Lfa-kesanto Heikki Koskimies, Luomuliitto, talvi 2006

”Kesanto”muotoja 2006 - Viherlann.- nurmi Kesannot Velvoitekesanto – ”set aside field” -A-alue, yli 30,66 ha*8,8 % -B & C1-alueet, yli41,81 ha*7,7 % -C2-C4 alueet, yli 70,76 ha* 5,7 % -ala määräytyy kevään 06 haussa, sen jälkeen sama ha-määrä -voi olla viher-, sänki- tai avokesantoa -saa tilatuen ja Lfa:n (400-500 e/ha) ja nuoren viljelijän tuen C1-C4 alueilla Kunnostus- eli Lfa-kesanto Viljelemätön hoidettu pelto ”tuottajajärjestöjen ja MMM:n neuvotteluissa on sovittu, että Lfa-tukea voidaan maksaa myös kesannolle…” korkeintaan 50 % tilan LFA-alasta noudatettava täydentäviä ehtoja, ts. kasvipeitteisyysvaatimus ”viljelyteknisistä perustelluista syistä voidaan pitää myös avokesantona…” -saa tilatuen ja Lfa:n (390-500 e/ha) -C2-C4 alueilla tuki huonompi kuin velvoitekesannon tuki, sillä ei makseta nuoren viljelijän tukea eikä yleistä ha-tukea Viljelemätön pelto -yli 50 % menevä osa tilan pinta-alasta, jota ei viljellä / on ”kesannolla” -kasvipeittei-syysvaatimus -vain tilatuki (160-240 e/ha) Viherlannoitusnurmi -kuten ennenkin, mutta mahdollista kaksi vuotta peräkkäin -sadon voi korjata -viherlannoitusvuoden tai -vuosien jälkeen ”satokasvi” -typensitojakasveja yli 20 % -nurmen tuet eli noin +- 600 e/ha Huom! Velvoitekesannolle ei makseta tilatuen lisäosia

Tukien vaikutus kasvin valintaan, kotiel.tila Heikki Koskimies, Luomuliitto, talvi 2006

Tukien vaikutus kasvin valintaan, kasvitila Heikki Koskimies, Luomuliitto, talvi 2006

Muita kasvin valintaan vaikuttavia tekijöitä Tilan peltojen kasvukunto Rikkakasvitilanne Karjanlannan käyttömahdollisuus Varastotilat Lajittelumahdollisuus Aikataulut Markkinatilanne Reijo Käki, ProAgria Kymenlaakso 19.1.06 © ProAgria Kymenlaakso

Valkuaiskasvien kannattavuus ”klubiaskin kanteen – Mäkipernaa”

Kannattavuus riippuuu… Sato ja sen hinta on yhä muuttuja! Paikka kierrossa, esim. rypsi ottaa vehnän paikan. Rikkakasvit; herne on hankalin rikkaruohojen kannalta (tai ?) Lannoitus; rypsi tarvitsee lantaa ja starttityppeä Varastot, kuljetus; rypsille paljon etua Aikataulut; rypsin voi kylvää myöhemminkin Markkinatilanne Heikki Koskimies

Tilatuki luomutilalla, C1 – C2 alueet Heikki Koskimies, Luomuliitto, talvi 2006

Tilatuki luomutilalla, A-B alueet Heikki Koskimies, Luomuliitto, talvi 2006

Tukimuutos 2005-2006,C1-alue (2/4)

Tukimuutos 2005-2006, B-alue (3/4)