Talvisota: Neuvostojoukkojen hyökkäys alkaa 30.11.1939 Joulukuussa toiselta viikolta alkaen ensimmäiset torjuntavoitot Uuden vuoden aikaan alkaa hieman hiljaisempi vaihe, Neuvostoliitto kerää lisävoimia Helmikuussa alkaa voimakas hyökkäys Kannaksella. 13.3.1940 aseleposopimus voimaan Ilmeisesti Stalin haluaa välttää arvovaltatappion ja pelkää länsivaltojen tulevan Suomen avuksi, kun jäät sulavat Toisaalta Stalin pystyi tekemään joten kuten kunniakkaan rauhan, kun Viipuri oli vallattu

Välirauhan ehdot 1940: Karjalan kannaksen menettäminen (sama raja kuin nykyisin) Hankoniemi vuokralle 30 vuodeksi (Neuvostoliiton tukikohdaksi)

Välirauhan aika 14.3.1940 – 24.6.1941 Alusta asti suomalaisilla se käsitys, että rauha oli ”välirauha”. Useimmat pelkäsivät ja odottivat Neuvostoliiton uutta hyökkäystä Neuvostoliiton suhtautuminen Suomeen oli vähintäänkin pelottavaa: - Enson teollisuusalueen kohdalla rajan ”tarkistus” Yli 100 rajaloukkausta ”Kalevan” alas ampuminen Suomenlahdella Ulkopolitiikassaan Neuvostoliitto oli myös ankara; Se varoitti Ruotsia ryhtymästä mihinkään yhteistyöhön Suomen kanssa. Suomelle huomautettiin, että liitto Ruotsin kanssa olisi rauhansopimuksen rikkomista Syksyllä 1940 Molotov kävi Berliinissä, ja pyysi saada ”Hoitaa Suomen asia loppuun”. Hitler kielsi.

Saksan kumppaniksi: Alkusyksystä 1940 Saksa alkoi osoittaa kiinnostusta Suomen suuntaan. Yhteistyö Saksan kanssa alkoi asehankintasopimusten ja kauttakulkusopimusten kautta. Saksasta hankittiin mm. Pommituskoneita ja tykistöä Saksalaiset saivat luvan kulkea Pohjois-Suomen halki Norjaan Lisäksi sovittiin viljatoimituksista Suomeen Suomen ja Saksan sotilaallinen yhteistyö nousi esille loppusyksyllä ja talvella. Suomelta kysyttiin kantaa tilanteessa että Saksa ja Neuvostoliitto joutuvat sotaan (Hitlerillä oli jo pöytälaatikossa Barbarossa – suunnitelma) Yhteistyö-neuvotteluissa Suomea edustivat sotilashenkilöt, eivät poliitikot. Näin yhteistyö ei rakentunut poliittisen liittosopimuksen pohjalle, vaan sotilaallisen yhteistyön varaan. Toukokuussa 1941 Suomelle vihdoin esiteltiin Barbarossa-suunnitelma pääpiirteissään. Nyt Suomikin alkoi valmistautua sotaan Kesäkuussa 200 000 saksalaista saapui Lappiin. Lisäksi Suomeen tuli lento- ja laivasto-osastoja.

Miksi? Suomen yhteistyö Saksan kanssa perustui seuraaviin näkökohtiin: Suomen lähialueilla vain Ruotsi oli säilyttänyt itsenäisyytensä, muut oli vallattu. Valitettavasti Ruotsikaan ei pystynyt tukemaan meitä (Stalinin ulkopolitiikka!) Ranska oli vallattu kesällä 1940 ja Britit hätää kärsimässä. Apua ei siis voitu saada länsimaistakaan Neuvostoliiton ulkopolitiikka oli niin aggressiivista, että jostakin oli tukea saatava Saksa ei suinkaan ollut mieluisa ratkaisu, valtaosa Suomen poliitikoista oli skandinaavisen yhteistyön kannalla, ja esim. presidentti Rytillä oli läheiset suhteet Iso-Britanniaan - Tilanne siis suureksi osaksi pakon sanelema! - Suurin osa suomalaisista oli kuitenkin myös sitä mieltä, että mahdollinen uusi sota Saksan rinnalla pitäisi hyödyntää valtaamalla talvisodan menetykset takaisin - Edelleen, osa kannatti ns. Suur-Suomen luomista, mikä tuskin on kovin hyväksyttävää

Jatkosota – Suomen syytä vai ei ? - Suomen armeija puolustusryhmityksessä 25.6. Hyökkäys vasta 10.7. + Suomi hyökkääjänä heinä- joulukuussa 1941 - Neuvostoliitto aggressiivinen välirauhan aikana + Lapissa Saksan joukkoja - Suomi eristyksissä, yritti hakea turvaa mm. Ruotsista + Suursuomiaate +Asehankinnat ja kauttakulkusopimukset - NL pommitti Suomea ensimmäisenä 25.6. Eteneminen vanhojen rajojen yli osoittaa Suur-Suomen olleen useiden suomalaisten tavoitteena - Suomen ja Saksan välillä ei liittosopimusta Ajopuuteoria: Suomi ajautui sotaan ilman omaa syytään Koskiveneteoria: Suomi ohjasi itseään kohti Saksan kainaloa

Jatkosodan vaiheita: Hitlerin hyökkäys 22.6.1941. Suomi jää odottavalle kannalle ja julistautuu puolueettomaksi. Kun Saksa käytti Suomen aluetta operaatioihinsa, Neuvostoliitto pommitti Suomen kaupunkeja 25.6.1941. Suomi julistettiin sotatilaan Suomen hyökkäysvaihe heinäkuusta joulukuuhun 1941. Pohjoisessa saksalaisten rintamavastuualueella eteneminen vähäistä, mutta etelämpänä Karjalassa edettiin Syväri-joelle ja Äänisen rannalle Asemasotavaihe tammikuu 1942 – kesäkuu 1944 Neuvostoliiton suurhyökkäys Karjalan Kannaksella 9.6.1944 alkaen. Suomi selviytyi saksalaisen aseavun turvin (ja kuin ihmeen kaupalla). Presidentti Ryti joutui tekemään sitoumuksen Saksan kanssa: Suomi ei tee erillisrauhaa ja Saksa jatkaa viljatoimituksia ja aseapua ( = Ribbentrop – sopimus) * Jatkosodan päättää aselepo 4.9.1944 sekä Moskovan välirauha 19.9.1944. Lopullinen rauha Pariisissa 1947

Lapin sota: Välirauhan sopimuksen ehtoihin kuului saksalaisten poistaminen Lapista Kun samaan aikaan piti laittaa armeija rauhan ajan tilaan (demobilisoida), tilanne oli vaikea Aluksi saksalaiset vetäytyivät pohjoiseen rauhanomaisesti, suomalaisten kanssa sopien (ns. ”syysmanööveri) Neuvostoliiton painostuksesta piti alkaa sotimaan tosissaan. Katkeroituneet saksalaiset miinoittivat ja hävittivät suuren osa Pohjois-Suomea, ja esim. Rovaniemi paloi maan tasalle. 25.4. viimeiset saksalaiset poistuivat Norjan puolelle

Sodan tuhot: Talous kärsi, Karjala menetettiin Talvisodassa n. 26 000 kuollutta n. 45 000 haavoittunutta Jatkosodassa kuoli 66 000 ja haavoittui 188 000 suomalaista, näistä n. kolmannes hyökkäysvaiheessa Neuvostoliiton kaatuneet n. 120 000 talvisodassa ja n. 300 000 jatkosodassa. Haavoittuneita n. 600 000 – 800 000.