Kysymyksiä (s. 176-177, 191-193): Mitä oli ”Suomettuminen” ja miksi se oli uhka Suomen demokratialle? Millä tavoin demokratia heikkeni Suomessa 70-luvulla? Keitä olivat taistolaiset? Oliko Suomi ”Kekkoslovakia” ?

Suomi Paasikiven ja Kekkosen aikana: Paasikivi presidentiksi 1946, 1956 asti Syntyi käsite ”paasikiven linja”, jolla tarkoitettiin parempien suhteiden rakentamista Neuvostoliittoon. Paasikivi reaalipoliitikko Hänen mielestään Neuvostoliittoon oli pakko solmia hyvät suhteet, vaikkei se olisikaan miellyttävä asia

Paasikiven periaatteita: Suomen oli ulkopoliittisesti oltava varovainen. Varsinkin YYA-sopimuksen takia! Kauppapolitiikassa oli lähennyttävä Neuvostoliittoa, mutta oli varottava joutumasta riippuvuuteen Neuvostoliitosta => 20% ulkomaankaupasta?!

Paasikiven ulkopoliittiset saavutukset: Paasikivi loi Suomesta puolueettoman valtion tietyin rajoituksin (esim. YYA) YYA – sopimus, johon saatiin vähän väljyyttä ja liikkumatilaa 1948 Porkkala palautettiin 1955 (todellinen syy???) YK – jäsenyys 1955 Suomen pysyminen erossa Saksan kysymyksen aiheuttamasta kahtiajaosta Euroopassa

Paasikiven aika taloudessa ja kulttuurissa: Talous alkoi 50-luvun alusta alkaen elpyä Teollisuudessa metsä- ja metalliteollisuuden kasvu Ongelmana inflaatio ja kommunistien takia kovat palkankorotuspaineet Länsimainen kaupunkikulttuuri tuli Suomeen 1950-luvulla (farkut, Rock & Roll, purukumi, Coca Cola)

”Tiukat housut puolitangossa, lättään lyöty lierihattu päässä tai sitten pää kokonaan paljaana niskatukka pakkasessa liehuen. Epämääräisen muotoisia ja värisiä ”röijyjä”, merkillisin maisemakuvin tai pinuptytöin koristeltuja solmioita ja ehkä kaiken kukkuraksi siivottoman näköiset untuvaviikset ylähuulessa tai kerrassaan vaaleanpunainen piimäparta leuassa. Eivät näytä suomalaisilta – eivätkä oikein ulkomaalaisiltakaan, vaikka se kai on tarkoitus.”

Lättähattu nimitys tuli litistetystä huopahatusta Lättähattu nimitys tuli litistetystä huopahatusta. Muuten asustukseen kuuluivat spittarit, eli Spitfire-hävittäjän mukaan nimetyt suippokärkiset kengät, mustat teryleenihousut ja leveä solmio. Housut olivat väljät takamuksen kohdalta ja niitä kavennettiin punteista reilusti aina 15-17 senttimetrin leveyteen saakka. Lättähatun pikkutakki oli pari numeroa liian suuri ja olkatoppaukset olivat joskus liioitellut. Takista ei välttämättä tiennyt oliko se lyhyt päällystakki vai pitkä pikkutakki. Tuolloin lättähattumuodin mukaisia hattuja ja housuja ei saanut sellaisenaan kaupasta, vaan kaupasta ostetut piti ommella ja höyryttää itse muodin mukaisiksi. Hiustyylinä oli tavallista pidemmäksi kasvatettu tukka, joka kammattiin hiusrasvalla taaksepäin. Naispuolisia lättähattuja kutsuttiin villamyssymisseiksi. Lättähatun sijasta päähineenä oli itse neulottu villamyssy tai sitten huivi. Naiset käyttivät ohutta sifonkihuivia kaulassa. Se oli fritsuliina. 1950-luvulla saapuivat dongarit eli farkut, ja lättähattutytöt omivat ne vaatekomeroonsa siinä missä muutkin. Farkut aiheuttivat murroksen pukeutumisen tasa-arvoistumisessa, vaikka tuolloin käytiinkin keskustelua siitä, voivatko tytöt käyttää farkkuja. Pääkaupunkiseudun lättähatut viettivät aikaansa, kuten nykyisetkin eri nuorisokulttuurien edustajat, oleskelemalla kaupungilla. Tuolloin nuorisokulttuurit rantautuivat ensiksi Etelä-Suomeen ja muokkautuivat pikku hiljaa vallatessaan koko Etelä-Suomen.

Muoti- ja tanssinäytös Keskon tiloissa Oulussa A.D. 1955

Kekkonen: Presidenttinä 1956 – 1981 Loi käsitteen ”Paasikiven – Kekkosen linja” Kekkonen kuitenkin poikkeaa presidenttinä Paasikivestä: Idänkaupan kasvu yli Paasikiven suosituksien Ulkopolitiikan (idänsuhteiden) käyttö lyömäaseena sisäpolitiikassa Sisäpoliittinen vallankäyttö Lopulta (70 – luvulla) hallitseminen henkilökohtaisen suhdeverkoston avulla.

Kekkosen alkuvuodet 1956 -1962 Ulkopoliittisina kriiseinä yöpakkaset 1958 ja noottikriisi 1961, joissa näkyy Kekkosen henkilökohtainen rooli: Yöpakkasissa kyse siitä, että Suomen hallituksessa oli NL:n mielestä vääriä henkilöitä. Neuvostoliitto laittoi kauppaneuvottelut jumiin ja veti diplomaattinsa pois Suomesta Kekkonen ratkaisi kriisin neuvottelemalla Leningradissa Hrustsevin kanssa Jälkeenpäin epäilty kriisin aitoutta. Se ratkesi oudon nopeasti… Tiesikö Kekkonen jo ennalta kriisistä ja oliko tarkoitus vain kyykyttää Fagerholmia (pääministeri) ja muita demareita Neuvostoliiton avulla. Myös Suomen EFTA-jäsenyys 1961 junailtu yhteistuumin Neuvostoliiton kanssa? (Kekkonen hankki luvan)

Noottikriisi: Neuvostoliitto lähetti lokakuussa 1961 Suomelle nootin, jossa väitettiin Saksan uhkaavan Itämeren turvallisuutta. Kekkonen matkusti Siperiaan Novosibirskiin neuvottelemaan, ja kriisi ratkesi. Todellisena syynä Kekkosta vastustavan Honka-liiton kaataminen v. 1962 presidentinvaaleja ajatellen? Hannu Rautkallio: Novosibirsk ja koko nootti olivat teatteria! vaihtoehtoja kolme: Kekkonen viaton? kekkonen tiesi nootista? Kekkonen tilasi nootin kaataakseen Honka-liiton? Noottikriisin avulla NL osoitti Suomelle, että vain Kekkonen kelpasi sille. Olavi Honka luopui presidentinvaalitaistosta.

Kekkosen ajan talouskehitys Vuosien 1956 ja 1981 välillä valtavia muutoksia: Rakennemuutos, maaseudulta muutto, kaupunkien kasvu Julkisten palveluiden ja hyvinvoinnin kasvu Koulutuksen lisääntyminen Integroituminen länsimaiden markkinoille, FinnEfta 1961, EEC vapaakauppasopimus 1973 * Lisäksi Suomea hyödytti huomattavasti idänkauppa (bilateraalinen kauppa), NL:sta saatiin esim. halpaa energiaa

Vasemmistoradikalismi ja ”suomettuminen” 1968 lähtien Suomessa voimistui äärivasemmistolaisuus Kiivain ryhmä ns. ”taistolaiset”, eli Taisto Sinisalon johtamat vähemmistökommunistit (enemmistö, eli Aarne Saarisen johtamat kommunistit, oli maltillisempaa) Kulttuurissa Neuvostoliiton nuoleskelu, ”rähmällään olo”. Itsesensuuri: Neuvostoliittoa ja kommunismia ei saanut arvostella! ”Kotiryssät”: Jokaisella korkealla poliitikolla ”kaveri” NL:n suurlähetystöstä Tehtaankadulla Saksassa ”Finnlandizierung” => Suomettuminen, suomen kaltaiseksi tuleminen

Kekkonen ja Kosygin 1968, Tsekkoslovakian kriisin aikana

Sisäpolitiikka Kekkosen aikana: Kokoomus oppositiossa jatkuvasti (v. 1987 asti), koska NL ei tykännyt. Sitä ei saanut sanoa ääneen, tosin Konsensus – politiikka: Työmarkkinajärjestöt, elinkeinojärjestöt, teollisuus sekä hallitus kohtuullisen yksimielisiä talouspolitiikan linjasta, hyvinvointivaltio-projekti Tiedotusvälineillä varovainen linja. NL-uutisointi pidättyvää. Kirjojen ja elokuvien kieltäminen tai sensuuri (esim. Solzenitzynin kirja vankileireistä, tietyt ”ulkopoliittisesti vahingolliset” elokuvat) Kekkosen puuttuminen ministeri- ja virkanimityksiin Myllykirjeet, Kekkonen haukkui

”Kekkoslovakia”? Kekkonen otti / sai tarpeettoman vahvan roolin Suomen sisäpolitiikassa => Saneli hallituksen kokoonpanot => Eduskunnan hajotukset => Aktiivinen puuttuminen lainsäädäntätyöhön ”Myllykirjeet”, eli Kekkosen henkilökohtaiset haukkuma/ohje kirjeet poliitikoille Vuonna 1973 Kekkosen vaalikautta jatkettiin poikkeuslailla neljä vuotta – ilman vaaleja Vuoden 1978 vaaleihin kaikki merkittävät puolueet valitsivat Kekkosen ehdokkaakseen Kekkosesta tehtiin henkilökultti (kalastava, urheileva Kekkonen, kansanmies, jne.) Todellisuudessa Kekkosen terveys alkoi jo 1970-luvun lopulla reistailla. Ero terveydellisistä syistä 1981

Kekkosen kausi jälkeenpäin nähtynä: Demokratia kärsi kolhuja Kekkosen henkilökohtainen asema tarpeettoman suuri + Toisaalta onnistunut hyvinvointivaltion luominen + Länsimaiden markkinoille pääsy + Pahimmat ulko- ja turvallisuuspoliittiset uhkat eivät toteutuneet * Kekkonen taitava peluri, muttei Suomen ulkopoliittinen pelastaja, supervaltasuhteet vaikuttivat enemmän

Pohjatunneille: Miten äärioikeisto vaikutti Suomessa, oliko se suuri uhka demokratialle? Vuosia 1944-1948 on usein kutsuttu ”vaaran vuosiksi”. Mitä perusteluja nimitykselle on? Millä perusteella Suomea voidaan väittää natsi-Saksan liittolaiseksi? Miten Suomen ja NL:n suhteet kehittyivät Kekkosen aikana? Miten Suomesta tuli hyvinvointivaltio?