Kuuban kriisi: Historiallista taustaa:

Esitys aiheesta: "Kuuban kriisi: Historiallista taustaa:"— Esityksen transkriptio:

1 Kuuban kriisi: Historiallista taustaa:
Latinalainen Amerikka oli Espanjan ja Portugalin siirtomaa-aluetta Suuri itsenäistymisaalto ja 1820 – luvuilla Useat latinalaisen Amerikan maat olivat (ovat) maataloustuotteiden viejiä. Niistä tuli poliittisesti ja taloudellisesti riippuvaisia USA:sta Ensimmäinen maailmansota ja suuri lamakausi vahvistivat tätä riippuvuutta

2 Castro ja Batista: V Kuubassa tuli valtaan oikeistodiktaattori Fulgencio Batista Oikeistodiktatuurit ovat olleet tyypillinen piirre latinalaisessa Amerikassa muutenkin Vuodesta 1956 Fidel Castron johtamat vasemmistolaiset aloittivat taistelun Batistaa vastaan. Castron suosiota lisäsi eriarvoisuus ja epädemokraattisuus Kuubassa. Ihmisoikeuksia poljettiin ja muutamat rikkaat suvut omistivat kaiken. Castro lupasi talonpojille omaa maata ja demokraattisemman yhteiskunnan Castro kukisti Batistan ja nousi valtaan 1959

3 Fulgencio Batista (1901 – 1973)

4 Fidel Castro

5 Kuuba ja Amerikka Castro alkoi rakentaa sosialismia Kuubaan. Maaomaisuus otettiin valtiolle ja jaettiin uudelleen. Kaikki, myös ulkomaiset, yritykset otettiin valtion haltuun Yhdysvaltain yritykset kärsivät näin suuren takaiskun ja USA alkoi suhtautua vihamielisesti Kuubaan 1961 maihinnousuyritys Sikojen lahdella Castron syrjäyttämiseksi. Epäonnistui! USA laittoi Kuuban boikottiin => Castro etsi tukea muualta ja sai Neuvostoliitolta paljon tukea (mm. lainoja, tarvikkeita sekä kauppasuhteita)

6 Sikojenlahti meni myttyyn…
1,189 hyökkääjää vangittiin, 104 kuoli USA:lle nöyryytys

7 Kuuban kriisi syksyllä 1962 - näkökulmia:
Neuvostoliiton näkökulma: USA:lla huomattava etumatka ohjuksien suhteen. Niitä mm. Turkissa Jännittynyt ilmapiiri (mm. Berliinin muurin takia) USA aikoo kukistaa Castron ennemmin tai myöhemmin Kuubaa tuettava, Kuubassa olevien ohjuksien avulla Neuvostoliitto voisi tasoittaa voimasuhteita

8 … Näkökulmia: USA:n näkökulma:
Sikojen lahden operaatio oli nöyryytys => ei enää toista nöyryytystä! Kova linja! Kuuba strategisesti arka paikka, lähellä USA:ta => Ohjusten kantama riittäisi New Yorkiin ja Washingtoniin Dominoteoria: Kommunismi Kuubassa voisi aiheuttaa kommunismin leviämisen kaikkialle latinalaiseen Amerikkaan!

9 … Näkökulmia Kuubalainen näkökulma: Kuuba ei yksin pärjää USA:lle
Tukea saatava Neuvostoliitosta Suostumus ohjustukikohdille, jotta Neuvostoliitto jatkaa Kuuban tukemista

10 Kriisi lokakuussa 1962 USA:n vakoilukoneet huomaavat ohjustukikohtien rakentamisen Kuubaan Huomataan myös, että Neuvostoliitto on tuomassa laivoilla lisää ohjuksia Kuubaan => Merisaarto Kuuban ympärille! => Tottelisiko Neuvostoliitto saartoa? Tuleeko kolmas maailmansota? Molempien supervaltojen armeijat valmiudessa Neuvottelut Kennedyn ja Hrustsevin välillä johtavat kriisin laukeamiseen Neuvostoliitto vie ohjukset pois Kuubasta, Kuubaa lähestyvät laivat kääntyvät takaisin ”Kuuma linja” (puhelinneuvottelulinja) perustetaan Kremlin ja valkoisen talon välille

11

12

13

14 Huomioita: Kennedyn oli otettava huomioon: Toisaalta Kuuban muodostama uhka ja mahdollinen arvovaltatappio. Toistuisiko sama muuallakin? Toisaalta välejä Neuvostoliittoon ei voi kokonaan rikkoa; Neuvostoliitolle on siksi tarjottava kunniallinen perääntymistie, ei liian kovaa linjaa! Hrustsevin oli otettava huomioon USA:n aggressiivinen reaktio; välejä USA.n ei voi rikkoa. Toisaalta totaalinen perääntyminen viestittäisi Kuubaan ja muihin kehitysmaihin, että Neuvostoliitto ei pysty suojelemaan ja tukemaan. Toisaalta: Ei liian aggressiivista linjaa, jottei Neuvostoliittoa nähdä maailmalla hyökkääjänä! NL:n pitäisi näyttää puolustajalta ja auttajalta! Toisaalta Hrustsev ei voi olla liian lepsu sisäpolitiikan takia: Nöyryytys Kuubassa veisi suosion kotimaassa!