Skitsofreniapotilaiden työkyvyn ja sairaalahoitojen seuranta Pohjois-Suomen vuoden 1966 Syntymäkohortti Jouko Miettunen, Tutkijatohtori, FT Psykiatrian klinikka, Oulun yliopisto jouko.miettunen@oulu.fi Oulu 15.02.2007

Psykiatriset sairaalahoidot Helppo tutkia maissa joissa hyvät rekisterit (esim. Suomessa) Mittaa avun tarvetta ja myös saatavuutta

Aikaisemmat tutkimukset Uuden psykiatrisen sairaalahoidon todennäköisyys skitsofreniassa Vaihtelevia tuloksia, esim. Skitsofreniarekisteri tutkimus (Australia, Iso-Britannia, USA, Tanska) 2 vuoden seurannassa 35 to 65 % 5 vuoden seurannassa 45 to 75 % Riskitekijöitä uudelle sairaalahoidolle Alhainen sairastumisikä Negatiiviset oireet Päihdediagnoosi Huono lääkemyöntyvyys jne. Eaton et al., Schizophr Bull 1992; Ram et al., Schizophr Bull 1992; Ayuso-Gutiérrez & del Rio Vega, Schizophr Res 1997.

Työssäkäynti ja eläkkeet Helppo tutkia maissa joissa hyvät rekisterit (esim. Suomessa) Työkyvyn mittari, mutta riippuu myös työmarkkinoista ja työssäkäynnin kulttuurista

Aikaisemmat tutkimukset Työllisyysasteet Vaihtelevia tuloksia, esim. systemaattinen katsaus (22 tutkimusta) 4 to 90 % kaikissa skitsofrenia-aineistossa 13 to 65 % vasta sairastuneissa Riskitekijöitä huonolle työkyvylle Mies Sairauden kroonisuus Koulutustaso (oma ja vanhempien) Sosiaalinen toimintakyky Aiempi työkokemus jne. Tsang et al. J Rehab 2000, Mueser et al. Schizophr Bull 2001, Agerbo et al. Arch Gen Psychiatry 2004, Marwaha & Johnson SPPE 2004

Tavoitteet Selvittää uudestaan sairaalahoitoon joutumisen riski skitsofreniassa Selvittää skitsofreniapotilaiden työkyky 10 vuoden seurannassa Selvittää sairaalahoitoja ja työkykyä ennustavat tekijät

Pohjois-Suomen vuoden 1966 Syntymäkohortti Oulu

Pohjois-Suomen vuoden 1966 Syntymäkohortti 12,068 raskaana olevaa naista, jotka Asuivat Oulun ja Lapin läänissä Laskettu aika oli vuonna 1966 N = 12,058 elävänä syntynyttä lasta Useita tietolähteitä Suuret seurantatutkimukset 14 ja 31 vuoden iässä rekisteridataa esim. sairaaloiden poistoilmoitustiedot ja KELA:n datat Tässä tutkimuksessa aineistona skitsofreeniset psykoosit (N=117) DSM-III-R validoidut diagnoosit vuoden 1997 loppuun Skitsofrenia, skitsofreniformiset, skitso-affektiiviset ja harhaluuloisuushäiriöt

Psykiatriset sairaalahoidot Sairaaloiden poistoilmoitukset Mukana hoidot jotka katsottu alkaneen psykoosiin sairastumisen jälkeen Kaikki sairaalahoidot Terveyskeskushoidot, jos tarjolla psykiatrista erikoishoitoa Tiedot 31.12.2000 saakka

Työkykyyn liittyvät muuttujat Eläketiedot Mukana eläkkeet jotka myönnetty psykoosin takia Lähde: Kansaneläkelaitos Muuttuja: eläkestatus vuoden 2000 lopussa Työssäkäynti (vuonna 2000) Kaikki työjaksot joista kertyy eläkettä Lähde: Eläketurvakeskus Muuttuja: yli 50% päivistä töissä vuonna 2000

Ennustajamuuttujat Sukupuoli Sukurasitus (vanhempien sairaalahoidot) Sairastumisikä Koulutustaso Siviilisääty sairastumishetkellä Hidas sairauden puhkeaminen Sairautta edeltävä huono työelämään sopeutuminen huono sosiaalinen sopeutuminen työttömyys psykososiaalinen stressitekijä ennen sairastumista persoonallisuushäiriö alkoholin väärinkäyttödiagnoosi (1 vuoden sisällä)

Tulokset - Sairaalahoidot Keskimääräinen seuranta-aika 9.6 vuotta (maksimi 19 v.) Uudelleen hoitoon joutuneiden osuus: - 2 vuodessa 60% ja 5 vuodessa 74% Merkittävä ennustaja: ensimmäisen hoidon kesto

Lyhyt ensimmäinen hoito 77% niistä joilla oli lyhyt ensimmäinen hoito (< 15 päivää) ja 40% oli pitempi hoito joutui uudestaan sairaalaan 2 vuoden seurannan aikana Vakioitu* riskitulosuhde (Odds Ratio): OR 6.4; 95% LV 2.0-20.4) *Vakioitu sukupuolella, sairastumisiällä ja psykiatristen hoitopäivien lukumäärällä

Hoidon uusiutumisen muita ennustajia Vanhempien psykoosi (vakioitu OR 3.4; 1.1-10.4) - vakioitu sukupuolella, sairastumisiällä ja psykiatristen hoitopäivien lukumäärällä Lähde: Miettunen J, Lauronen E, Veijola J, Koponen H, Saarento O, Isohanni M. Patterns of psychiatric hospitalizations in schizophrenic psychoses within the Northern Finland 1966 Birth Cohort. Nordic Journal of Psychiatry, 60(4), 286-293, 2006.

Tulokset - Työkyky Keskimääräinen seuranta-aika 10.6 vuotta Seurannan lopussa 56 % potilaista oli eläkkeellä Keskimääräinen aika sairauden alusta eläkkeelle siirtymiseen oli 3.3 vuotta Aineistosta 20% ei ollut seurannan lopussa eläkkeellä ja oli lisäksi ollut vuoden 2000 aikana töissä (vähintään 50% päivistä)

Merkittävä ennustaja: ei naimisissa/avoliitossa ennen sairautta Vakioitu* OR = 6.5 (95% LV 1.8-23.1) *Vakioitu sukupuolella, koulutustasolla, työttömyysstatuksella ennen sairastumista ja psykiatristen hoitopäivien lukumäärällä

Työkyvyn muita ennustajia Eläkkeellä olevat olivat useammin sellaisia joilla ei ollut psykososiaalista stressitekijää tai päihdediagnoosia ennen sairastumista. Nuorempana sairastuneet olivat useammin eläkkeellä (OR 3.7; 1.2-11.8) Sukupuoli, miehet useammin töissä ja eivät eläkkeellä (OR 3.8; 1.0-14.3) Lähde: Miettunen J, Lauronen E, Veijola J, Koponen H, Saarento O, Taanila A, Isohanni M. Socio-demographic and clinical predictors of occupational status in schizophrenic psychoses – follow-up within the Northern Finland 1966 Birth Cohort. Psychiatry Research. In press.

Pohdinta Psykiatristen sairaalapaikkojen nopea väheneminen, Suomessa oli 20000 sairaalapaikkaa vuonna 1982 10000 sairaalapaikkaa vuonna 1992 Nykyään noin 6000 sairaalapaikkaa Tällä voi olla vaikutus hoidon tasoon ja riskiin joutua nopeasti uudestaan sairaalahoitoon

Pohdinta Noin puolet skitsofreniapotilaista ei ollut vielä eläkkeellä noin 10 vuoden seurannan jälkeen Sairastumishetkellä yksin elävät skitsofreniapotilaat ovat erityisen tuen tarpeessa, heillä on merkittävä riski syrjäytyä työelämästä

Rekisteritietoihin perustuva remissio - kriteerit Kliininen remissio Ei sairaalahoitoja psykoosin takia viimeisen kahden vuoden aikana Ei ilmaislääkeoikeutta viimeisen kahden vuoden aikana Toiminnallinen remissio Töissä vähintään 50% viimeisen kahden vuoden aikana Ei eläkkeellä seurannan lopussa

Rekisteritietoihin perustuva remissio - tulokset Pohjois-Suomen vuoden 1966 Syntymäkohortti Kliininen remissio (25/117, 22%) Miehistä 21%, Naisista 22% Toiminnallinen remissio (18/117, 15%) Miehistä 22%, Naisista 6% Yhdistetty remissio (10/117, 9%) Miehistä 12%, Naisista 4%

Rekisteripohjainen remissio – kriteerien pohdinta Rekisteritietojen vahvuudet ja heikkoudet? Aikakriteerit? Muiden rekisterien hyödyntäminen Työttömyys Sairaspäivät Asuminen Toimeentulotuki Avioliitot ja lapset Koulutus

Tutkimusryhmä Jouko Miettunen, FT Erika Lauronen, LL Anja Taanila, FT Outi Saarento, LT Juha Veijola, LT, akatemiatutkija Hannu Koponen, LT, professori Matti Isohanni, LT, professori Psykiatrian klinikka ja Kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos; Oulun yliopisto ja Oulun yliopistollinen sairaala