Talouden näkymät Maaliskuu 2010 Ekonomistit / Strateginen suunnittelu

Maailmantalous elvytyksellä kasvuun • USA:n ja euroalueen taloudet kääntyivät kasvuun vuoden 2009 jälkipuoliskolla. Kestävään kasvuun ja työllisyyden paranemiseen vielä matkaa. • Elvytystoimet ja varastojen täyttäminen nostavat tuotantoa tulevina vuosineljänneksinä. Näiden tilapäisten tekijöiden väistyessä kasvu saattaa vaimentua vuoden jälkipuoliskolla. • Elvytystoimien hallittu purkaminen vuoden 2010 suuri kysymys. • Maailmantaloudessa edessä hitaamman kasvun aika. • Veturi puuttuu, ylijäämäisten maiden kasvustrategia edelleen vientiin painottuva. • Finanssipolitiikan kiristäminen hidastaa talouskasvua jatkossa.

• USA:n BKT:n kasvu nopeutui 1,4 prosenttiin 4. vuosineljänneksellä. • Varastojen aiempaa hitaampi supistuminen kasvatti tuotantoa väliaikaisesti. • Myös kotitalouksien kulutus kasvoi elvytystoimien ansiosta. • Kotitalouksien varallisuus on kääntynyt kasvuun jyrkän alamäen jälkeen, kun osakekurssit ovat nousseet ja asuntohintojen pudotus on tasaantunut. • Työpaikkojen kato on hidastunut, mutta työttömyys on edelleen lähes 10 prosenttia. • USA:n talouskasvun odotetaan kiihtyvän lähes 3 prosenttiin tänä vuonna. Kasvun jatkuminen samana edellyttää yksityisen kysynnän vahvistumista ensi vuonna. USA:n talous irti taantumasta

• Euroalueen BKT kasvoi vain 0,1 % loka-joulukuussa. • Useiden euromaiden talousindikaattorit viittaavat talouksien vakautumiseen jyrkän pudotuksen jälkeen. • Lähes 10 prosenttiin noussut työttömyys vaimentaa kulutusta. • Eräiden euromaiden voimakkaasti paisuneet julkisten talouksien alijäämät ovat viime aikoina heikentäneet euroa. • Runsas vapaa kapasiteetti ja korkea työttömyys pitävät inflaatiopaineet vaimeina. • Euroalueen talouskasvuksi arvioidaan 1-1,5 prosenttia tänä ja ensi vuonna. Euroalueen talous epäyhteneväiseen kasvuun

• Mittava elvytyspaketti kiihdyttää Kiinan talouden kasvua, ja taloutta uhkaa jo ylikuumeneminen. Kiinalle tärkeä vienti alkoi piristyä viime syksynä. • Investointeihin keskittyvät elvytystoimet eivät tue riittävästi kulutuksen kasvua. Kiinasta ei ole vielä maailmantalouden veturiksi. • Öljyn hinnan romahdus ja globaali talouskriisi ajoivat Venäjän talouden odotettua jyrkempään syöksykierteeseen. • Öljyn hinnan ja muiden raaka- aineiden hintojen voimakas nousu vuoden 2009 aikana on parantanut Venäjän kasvuedellytyksiä. Kehittyvissä maissa elpyminen epätasaista

• USA:n Fedin ja EKP:n odotetaan pitävän ohjauskorkonsa nykytasollaan vuonna • EKP tukee pankkijärjestelmän likviditeettiä poikkeustoimin. Niistä luovutaan asteittain kuluvan vuoden aikana. • Vaimeat hintapaineet ja hitaasti elpyvä talous mahdollistavat EKP:n kasvua tukevan rahapolitiikan jatkumisen. • Riskinä on raaka-aineiden hintojen nousun jatkuminen, mikä voisi johtaa nopeammin nouseviin ohjauskorkoihin. Elvyttävä rahapolitiikka jatkuu

• Riskilisien kapeneminen rahamarkkinoilla ja yrityslainamarkkinoilla on pysähtynyt alkuvuoden aikana. • Kreikan julkisen talouden kriisi on tuonut uutta epävarmuutta pääomamarkkinoille. Päätös Kreikan tukipaketin muodosta ja laajuudesta rauhoittanee tilannetta. • Myös eräiden muiden euromaiden kyky huolehtia julkisten talouksiensa tasapainosta epäilyttää sijoittajia. Huolet valtioiden velkaantumisesta ylläpitävät epävarmuutta rahoitusmarkkinoilla

• Markkinakorot kääntyivät laskuun finanssikriisin puhjettua ja ovat nyt ennätysmatalalla tasolla. • EKP:n tarjoama runsas likviditeetti on pitänyt lyhyet korot ennätysmatalalla. • Lyhyet markkinakorot kääntyvät asteittain nousuun kuluvan vuoden puoliväliin mennessä, kun EKP alkaa poistaa ylimääräistä likviditeettiä rahamarkkinoilta. • EKP:n ei odoteta nostavan ohjauskorkoaan kuluvan vuoden aikana. • 12 kuukauden euriborin arvioidaan nousevan 2 prosenttiin vasta vuoden 2011 alkupuolella. Markkinakorot poikkeuksellisen matalat

• Viime vuonna raju pudotus – tuotanto supistui ( -7,8 %) enemmän kuin pahimmillaan 1990-luvun alun lamassa. • Suomen taloudessa on nyt selviä vakautumisen merkkejä, sillä talous kääntyi pohjakosketuksen jälkeen kasvuun vuoden 2009 loppupuolella. • Kasvu perustuu viennin asteittaiseen elpymiseen ja kotitalouksien kulutuksen lisääntymiseen. • Tuotannon muutokset välittyvät työllisyyteen tyypillisesti lähes vuoden viiveellä. Työttömyys nousee ainakin kuluvan vuoden puoliväliin saakka. • Vuonna 2010 tuotannon kasvuksi ennakoidaan runsas 1 prosentti. Ensi vuonna kasvu nopeutuu 2,5 prosenttiin, kun myös investoinnit elpyvät. Suomen talous varovaiseen nousuun

• Yritysten suhdannenäkymät ovat aiempaa myönteisempiä, mutta voimakasta nousua ei ole vielä näköpiirissä. • Teollisuuden tuotanto-odotukset olivat varovaisen myönteiset maaliskuussa. Uusia tilauksia on saatu aiempaa enemmän, mutta tilauskanta on yhä erittäin matala. • Teollisuuden varastot ovat matalalla tasolla, mikä enteilee tuotannon kasvua. • Rakentamisessa tilauskanta elpyi hieman maaliskuussa, mutta on yhä niukka. Henkilökunnan määrä vähenee vielä. • Palveluyritysten luottamus notkahti maaliskuussa. Myynnin kasvun odotetaan jäävän vielä heikoksi. Yritysten luottamus lähes ennallaan maaliskuussa

• Maailmankauppa on vilkastunut viime vuoden puolivälistä lähtien, mikä alkaa asteittain voimistaa Suomen vientiä. • Suomen vienti elpyy viiveellä. • Yritysten investoinnit maailmalla virkoavat hitaasti, koska kapasiteettia on runsaasti vapaana. • Valtaosa Suomen viennistä on investointitavaroita ja puolivalmisteita. • Suomen vienti palautuu lähelle pidemmän aikavälin trendikasvua vasta ensi vuonna. Suomen vienti elpyy vähitellen

• Asuntoinvestoinnit kääntyvät kasvuun tänä vuonna rakennuslupien nousun perusteella. Ensi vuonna kasvu vauhdittuu. • Muissa talonrakennuskohteissa pohjakosketus on vielä edessäpäin. Etenkin teollisuusrakentaminen on vähäistä, mutta myös liike- ja toimistorakentaminen supistuu. • Kone- ja laiteinvestoinnit vähenevät vielä tänä vuonna, koska kapasiteettia on runsaasti vapaana. • Kuluvana vuonna investointisyklin syvin vaihe ohitetaan, ja ensi vuonna investointien ennakoidaan kasvavan. Investointien supistuminen jatkuu, asuntorakentaminen piristymässä

• Kuluttajien luottamus on kohentunut nopeasti. • Kuluttajien arvio Suomen talouden kehityksestä seuraavan vuoden aikana poikkeuksellisen myönteinen. • Myös odotukset oman talouden kehityksestä ovat parantuneet, mikä alkaa vähitellen näkyä kulutuspäätöksissä. • Talouskriisin aiheuttama varovaisuus on asteittain väistymässä, vaikka kotitalouksien tulot kehittyvät tänä vuonna viimevuotista heikommin ja työttömyyden nousu varjostaa edelleen näkymiä. • Yksityisen kulutuksen kasvu jää verraten vaatimattomaksi, vaikka kasvu nopeutuu ensi vuonna. Kotitalouksien luottamus talouden elpymiseen pysyi vahvana maaliskuussa

• Suomen julkisen sektorin rahoitusasema oli ennen talouskriisiä kansainvälisessä vertailuissa yksi vahvimmista. • Julkinen sektori kääntyi alijäämäiseksi viime vuonna, ja alijäämä syvenee tänä vuonna. • Julkinen velka nousee yli 50 prosentin suhteessa BKT:hen ensi vuonna. • Julkisen velan tuntuva kasvu kasaa paineita veronkorotuksiin ja menoleikkauksiin tulevina vuosina. Julkinen sektori pysyy alijäämäisenä

• Työttömyys nousi viime vuonna voimakkaasti ensi kerran sitten 1990-luvun laman. • Vuosina työpaikkoja häviää yhteensä noin • Tänä vuonna keskimääräisen työttömyysasteen ennustetaan nousevan lähes 10 prosenttiin. Loppukeväästä työttömyysaste nousee hetkellisesti 13 prosentin tuntumaan. • Voimistuva talouskasvu vuonna 2011 lisää työvoiman kysyntää, mutta työllisyyden paraneminen jää vaatimattomaksi. Työttömyyden nousu pysähtyy vasta vuoden 2010 loppupuolella

Hintakehitys pysyy maltillisena • Kuluttajahinnat pysyivät viime vuonna edellisvuoden tasolla eli inflaatio oli 0 prosenttia. • Vuoden 2010 kevään aikana inflaatio nousee nollan yläpuolelle polttonesteiden hintojen ja työvoimakustannusten kohoamisen takia. • Lokakuussa 2009 toteutettu ruoan ALV:n lasku vaimentaa inflaatiota lähes koko vuoden Kuluvan vuoden heinäkuussa toteutettavien arvonlisäveron muutokset nostavat hieman kuluttajahintoja. • Loppuvuonna asunto- ja kulutusluottojen korkojen nousu kiihdyttää lievästi inflaatiota. • Inflaatio on tänä vuonna hieman alle 1 prosentin ja ensi vuonna noin 1,5 prosenttia.

• Asuntohintojen kehitys on ollut Suomessa selvästi maltillisempaa kuin monissa muissa maissa viime vuosina. • Asuntohinnat ovat nousseet viime vuoden kevään jälkeen koko maassa. • Pitkällä aikavälillä asuntojen hinnat ovat seuranneet melko tarkasti tulojen kehitystä. • Asuntokauppoja on viime kuukausina tehty selvästi enemmän kuin vuotta aikaisemmin. • Matala korkotaso ja kuluttajien luottamuksen palautuminen ovat ruokkineet kysyntää huolimatta heikkenevästä työllisyydestä. • Asuntohintojen ennustetaan nousevan tänä ja ensi vuonna nykytasoltaan maltillisesti, noin 2-4 prosentin vuosivauhtia. Asuntomarkkinat piristyneet

Omistajajäsenet OP-Pohjola-ryhmä − suomalaisten omistama 220 jäsenosuuspankkia OP-KESKUS OSK Helsingin OP Pankki Oyj OP-Rahastoyhtiö Oy OP-Henkivakuutus Oy Muut tytäryhtiöt POHJOLA PANKKI OYJ Varainhoito Vahinkovakuutus Pankkitoiminta Ryhmän ulkopuolisia osakkeen- omistajia OP-KESKUS OSK:N TYTÄRYHTIÖT

Yhteystiedot