Maankäytöllä ja kaavoituksella valmiuksia yritystoimintaan Raahessa 27.03.2012 Tapio Tuuttila

AIRIX Ympäristö Oy AIRIX on perustettu 1960, AIRIX Ympäristötoimiala aloitti toimintansa 1983 AIRIX Yhtiöt (AIRIX Ympäristö Oy - AIRIX Talotekniikka Oy, AIRIX Teollisuus Oy) > yhtiöissä noin 320 henkilöä AIRIX Yhtiöt ovat osa SWECO konsernia FMC Group siirtyi osaksi Sweco Groupia vuoden 2012 alusta Sweco on Pohjoismaiden johtavia suunnittelualan konsulttiyrityksiä, jolla on toimeksiantoja parhaillaan 80 maassa ympäri maailmaa. Yrityskaupan jälkeen Swecon liikevaihto on noin 700 miljoonaa euroa ja henkilöstöä on 7 300, joista 1 600 Suomessa Ympäristöliiketoiminta-alue käsittää maankäytön suunnittelun ja kaavoituksen, vesihuollon ja infran suunnittelun sekä ohjelmistopalvelut (YTCAD, paikkatieto, tietopankki) AIRIX Ympäristö Oy toimii neljällä paikkakunnalla: Oulu, Tampere, Turku ja Helsinki AIRIX Ympäristö Oy:n palveluksessa on 87 henkilöä

FMC Group strategia 2011–2016

Tapio Tuuttila, toimitusjohtaja AIRIX Ympäristö Tapio Tuuttila, toimitusjohtaja Oulu Tampere Reijo Haronen, yksikön päällikkö Turku Heikki Armio, yksikön päällikkö Helsinki Tapio Toropainen, yksikön päällikkö Maankäyttö ja YVA 31 13 2 7 9 Tie- , liikenne-, geo- ja aluetekniikka 25 4 11 1 Vesi- ja ympäristö- tekniikka 24 5 10 6 3 Ohjelmistokehitys Toimistopalvelut Yhteensä 87 22 28 Teemme parempaa huomista. Teemme parempaa huomista. 4

Teemme parempaa huomista.

Olkiluodon ydinlaitosalue – Eurajoki ja Rauma AIRIX Ympäristössä olemme suunnitelleet Olkiluodon ydinvoimala-alueella kaavoja, aluetekniikkaa ja liikennejärjestelyjä Koko saaren osayleiskaava, Majoituskylän asemakaava, Loppusijoitusalueen asemakaava, OL3:n urakoitsija-alue, Kaikkien kaavojen yhdistelmä, Pääportin liikenne- ja pysäköintijärjestelyjen suunnittelu Uuden Olkiluodon satamaan johtavan tien yleissuunnittelu Ja Pyhäjoelle ja ympäristöön merkittäviä kaava- ja kuntatekniikan hankkeita (jäljempänä tarkemmin). Teemme parempaa huomista.

Loppusijoitusalueen asemakaava käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitosta varten laadittiin myös asemakaava. Se hyväksyttiin kesällä 2010. Teemme parempaa huomista.

RAAHEN SEUDULLA Vireillä isoja hankkeita ja haasteita Myös uudistus- ja kehittämishaluja löytyy

Mistä strategisessa alueidenkäytön suunnittelussa on kysymys?

Strategista maankäytön suunnittelua – miksi? TOIMINTAYMPÄRISTÖ MUUTTUU Hallittavista tilanteista kaaoksiin Suomi ”repeää” menestyjiin ja taantujiin Rakenteet (murtuvat ja) muuttuvat Keskittymiskehitys tulee jatkumaan ja kiihtymään Mitä kannattaa suunnitella kasvualueille ja mitä taantuville alueille? Kenen ja minkä intressien ehdoilla suunnittelua tehdään? Mitkä ovat yhteistyön tasot ja toimintamallit, mistä löytyvät kumppanit?

Mitä on strateginen maankäytön suunnittelu? Strateginen maankäytön suunnitelma on parhaimmillaan idearikas, taloudellinen, kestävä ja toteuttamiskelpoinen tulevaisuuskuva ja raami seudun yhdyskuntarakenteesta Suunnittelijoiden jokapäiväinen työväline Strateginen maankäytön suunnittelu on poliittinen näkemys seudun tulevasta aluerakenteesta ja ”suurista linjoista” Strateginen maankäytön suunnittelu … on prosessi, jossa etsitään ja vertaillaan vaihtoehtoja seudun tulevaisuudelle kytkeytyy yleensä tiiviisti seudun liikennejärjestelmäsuunnitteluun, kehityshankkeisiin jne. ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaava ohjaa hyväksymisen jälkeen kuntien kaavoitusta ja muuta maankäytön kehittämistä vaikuttaa myös kuntien maapolitiikkaan ja yhdyskuntatalouteen lisää kuntien välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä kytkee mukaan maankäytön suunnitteluun elinkeinoelämän ja muita sidosryhmätahoja

Strategisen maankäytön suhde kaavajärjestelmään väljempi Kehityskuvat Alueiden käytön strategiat Rakennemallit Rakenneyleiskaavat Kuntien yhteiset yleiskaavat tiukempi

Esimerkkejä tehdyistä töistä Siikajoen maankäyttöstrategia Teemme parempaa huomista.

Esimerkkejä tehdyistä töistä Vihannin kehityskuva 2025 > SWOT-analyysi VAHVUUDET HEIKKOUDET liikenteellinen sijainti kulkuyhteydet kunnan sisällä ratayhteys maaperä ja pohjavesialue puhtaus (mm. ilman laatu) päivähoitopalvelut kouluverkko ja lukio vilkas kulttuurielämä vahva kyläverkosto vahva seutukunta Raahen ja Oulun läheisyys pohjavesialueen aiheuttamat rajoitukset muulle toiminnalle nuorten muutto muualle työmahdollisuuksien vähäisyys elinkeinorakenne teollisuuden sijoittumismahdollisuudet (tilat) liikuntapalvelujen (ts. liikuntahallin) puuttuminen kyläverkoston vahva asema, kyläpolitiikka negatiiviset asenteet (kunnan kehittämisen suhteen) ”yhteen hiileen puhaltamisen” puute yhtenäisen markkinoinnin puute MAHDOLLISUUDET UHKAT ratayhteys, suunniteltu kaksiraiteisuus, lähiliikenne uusi teollisuusalue kaivostoiminnan hyvät näkymät (kunnassa ja lähialueilla) elinkeinoelämän kehittämisedellytysten luominen (erityisesti teollisuuteen) kaavoitus: asumisen alueet, järvialueet ja kirkonkylä, työpaikka- ja teollisuusalueet kunta hyvä asumisen alue, ”asumalähiö” nuorten houkuttelu paluumuuttajiksi positiivisten puolten korostaminen raideliikenteen matkustajaliikenteen tulevaisuus infrastruktuurin rappeutuminen asenteet, muutosvastarinta valtion ennakoimattomat toimenpiteet, uudet velvoitteet kunnalle globaalit ongelmat: väestön ikääntyminen, keskittymiskehitys, ilmastonmuutos, kulkemisen kallistuminen Teemme parempaa huomista.

Esimerkkejä tehdyistä töistä Pyhäjoelle tehty maankäyttöstrategia ja maankäytön toteuttamisohjelma Työssä esitetty kaksi vaihtoehtoa, jotka esitetty rinnakkaisina: strategia tilanteeseen, jossa ydinvoimala toteutetaan ja tilanteeseen, jossa ydinvoimalaa ei toteuteta Teemme parempaa huomista.

TAVOITTEET NYKYTILANNE TAVOITE 2025 Asukasmäärä 3 359 4350 (3400) [1] Tilastokeskuksen (2009) ennuste vuodelle 2025 alle 15 v. 18 %, työikäiset 52 % ja yli 64 v. 30 %. TAVOITTEET NYKYTILANNE TAVOITE 2025 Asukasmäärä 3 359 4350 (3400) Loma-asutuksen määrä 658 800 Ikärakenne Alle 15-vuotiaat 18 % Työikäiset 62 % Yli 64 20 % Alle 15-vuotiaat 20 % (19 %) Työikäiset 58 % (55 %) Yli 64 22 % (26 %) Työpaikat Työlliset 831 1 312 1300 (850) 1800 (1200) Yritysten määrä 173 250 (200) Maatilojen määrä 127 80 Matkailu kasvaa, jos ydinvoimala tulee Teemme parempaa huomista.

MAANHANKINNAN KEINOT JA KAAVAN TOTEUTUMISEN EDISTÄMINEN Vapaaehtoinen maanhankinta (ensisijainen) Etuosto (yksittäistapauksissa voi mahdollistaa perusteltua maanhankintaa) Lunastaminen (YM:n lunastamisluvalla yhdyskuntarakentamisen kannalta tarpeellisilta alueilta) Maankäyttösopimukset (kaavan käynnistäminen ja kaavan toteuttaminen) Kehittämiskorvaukset (kunta voi periä yhdyskuntarakentamisen kustannuksia) Katualueen ilmaisluovutusvelvollisuus (ensimmäisen asemakaavan alueella) Edistäminen Tontinluovutus (asukkaiden houkuttelu, asumisen suuntaaminen…) Tonttien hinnoittelu Rakentamiskehotus (toteutumattomille asemakaavatonteille) Korotettu kiinteistövero Teemme parempaa huomista. 17 17

ASUMISEN JA MAANHANKINNAN TAVOITTEET Asumisen tavoitteet: KK1, Kasvuvoima Asumisen tavoitteet: KK2, Juuret uusien asuntojentarve vuoteen 2025 mennessä noin 550 kpl pientaloasuntoja 350 kpl, rivitaloasuntoja 200 kpl omistusasuntoja 450 kpl, vuokra-asuntoja 100 kpl kuntakeskuksessa 300 kpl, kuntakeskuksen ulkopuolella (kyläalueilla) 250 kpl uusien asuntojen tarve vuoteen 2025 mennessä noin 150 kpl pientaloasuntoja 75 kpl, rivitaloasuntoja 75 kpl omistusasuntoja 100 kpl, vuokra-asuntoja 50 kpl kuntakeskuksessa 100 kpl, kuntakeskuksen ulkopuolella 50 kpl Maapolitiikan toimenpitein voidaan monelta osin varmistaa, että kaavoitetut tontit, rakennettu kunnallistekniikka, katuverkosto, koulut ja päiväkodit tulevat ajallaan ja kustannustehokkaasti käyttöön, tätä kautta voidaan vaikuttaa kuntatalouden tasapainoon kaikissa tilanteissa. Pyhäjoen kunta pyrkii olemaan aktiivinen ja tasapuolinen maanhankkija. Eri maanomistajia kohdellaan maanhankinnassa tasapuolisesti. Pääsääntö on, että kunta hankkii raakamaata ja asemakaavoittaa omistamiaan alueita. Teemme parempaa huomista. 18 18

Esimerkkejä tehdyistä töistä Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Vyöhykkeiden kuvaus Teemme parempaa huomista.

Suurten hankkeiden vaikutuksia Rovaniemelle

Asemakaavalla rakentamaan Palvelu-, työpaikka- ja asuntorakentaminen edellyttää voimassa olevaa asemakaavaa Kaavatyöhön pitää varata riittävästi aikaa, suunnittelutaitoa ja kärsivällisyyttä Teemme parempaa huomista.

Ydinvoimalan työssäkäyntialue Tarvitaan yhteistyössä laadittu alueiden käytön strategia Uudet työpaikat ja kasvu mahdollistavat yhdyskuntarakenteen eheyttämisen ja keskeneräisten alueiden kohentamisen

Maailma muuttuu – maankäytön suunnittelun on seurattava aikaansa Kiitos!