RKTL - tietoa kestäviin valintoihin 1 Harmaahylkeiden satelliittiseuranta Suomenlahdella 2011 Esa Lehtonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KEHRA tiedotus- ja koulutusristeily

RKTL - tietoa kestäviin valintoihin 2 •RKTL selvittää ponttonirysistä pyydettyjen harmaahylkeiden liikkumista ja käyttäytymistä GPS/GSM-lähetinten avulla (Yhteensä 21 merkittyä hallia, ). •Toteutus yhteistyössä ammattikalastajien kanssa. •Tuloksia voidaan hyödyntää hyljekantojen hoidossa sekä pyydysteknisten ratkaisujen kehittämisessä.

RKTL - tietoa kestäviin valintoihin 3 Nimi Paino kg Vapautus Lähetin no. Keltainen hattumerkki Räpylämerkki Stig Ahti Arnold Tyko Benjamin Voitto Halli-GPS Suomenlahti 2011

RKTL - tietoa kestäviin valintoihin rysähallit pitkään Suomenlahdella  Vuoden 2011 merkintä aloitettiin jo kesäkuun alussa, jotta tietoa hallien liikkeistä saataisi aktiivisimman kalastuskauden aikana.  Kuudesta merkitystä hallista pääosa pysytteli kesä- ja syyskauden itäisellä Suomenlahdella. Uutena ilmiönä oli useimpien hallien hakeutuminen pian vapauttamisen jälkeen Suomen ja Venäjän rajavyöhykkeen ulkoluodoille (Itäkivi ja Hallikarti). Sieltä hallit vierailivat toistuvasti itäisen Suomenlahden saaristossa jossa on runsaasti verkko- ja rysäkalastusta.  Vuoden 2010 seurannoissa hallien pääasiallinen elinpiiri oli Pellingin edustan Sandkallanin hylkeidensuojelualueella josta ne vierailivat toistuvasti myös samoilla alueilla kuin vuonna 2011.

RKTL - tietoa kestäviin valintoihin

6 Loviisan edustalla vapautetut kolme rysähallia suosivat 2010 kesän ja syksyn aikana hylkeidensuojelualueita ja tekivät sieltä toistuvia vierailuja mm. Pellingin, Loviisan, Pyhtään ja Kotkan alueen kalanpyydyksille / rysille Noin 7570 hehtaaria valtion omistamia alueita

RKTL - tietoa kestäviin valintoihin Voitto (128 kg) Itämeren kiertäjä  Halli kierteli marraskuun lopulla Itämeren eteläosissa ja käväisi välillä Liettuan rannikolla. Tapaninpäivänä se siirtyi Puolan rannikolta Latviaan Liepajan kaupungin edustalle, josta edelleen tammikuun puolivälissä Riianlahden kautta Saarenmaan länsipuolelle. Matkaa noin neljän kuukauden ( ) itämerikierrokselle kertyi kaikkiaan 2600 km. 7 Voitto vaelsi Suomenlahdelta Gotlannin eteläkärjen vesille 2011 lokakuun puolivälissä ja päätyi marraskuun puolivälissä Ruotsin etelärannikolle Karlskronan kaupungin edustalle noin 900 km etäisyydelle vapautuspaikasta.

RKTL - tietoa kestäviin valintoihin 8  Kesän ja syksyn aikana 12 edestakaista vierailua Venäjän rajavyöhykkeen luodoilta 60 kilometrin päähän Kotkan länsipuolen saaristoon.  Tuoreimmat paikannustiedot osoittavat Ahdin vaeltaneen taas uudelleen samoille Saaristomeren ulkoluodoille Örön vesille. Ahti (113 kg)  Vieraillut viimeaikoina myös Saaristomeren ulkoluodoilla. Vaelteli joulukuun puolivälissä neljässä vuorokaudessa Örön saaren lounaispuolen luodoille (Ståtbådarna) jonne on vapautuspaikalta matkaa noin 265 km. Palasi Saaristomereltä joulukuun lopulla samaa rannikon läheistä reittiä Kotkan edustalle.

RKTL - tietoa kestäviin valintoihin 9 Benjamin (121 kg) merkitty ja syysjakson itäisellä Suomenlahdella elellyt Benjamin lähti Kotkan edustalta kohti Saarenmaata, jonne se saapui Tuorein paikannustieto on välittynyt edelleen Saarenmaan länsirannalta

RKTL - tietoa kestäviin valintoihin merkityn Arnoldin vaellukset ovat pääosin suuntautuneet Venäjän rajavyöhykkeen luodoilta 70 kilometrin etäisyydelle Ahvenkoskenlahdelle, jonne se teki kaikkiaan kuusi edestakaista vierailua. Alueella on paljon verkko- ja rysäkalastusta. Halleista painavimman, Tykon (173 kg) elinpiiri on ulottunut noin kaksi kuukautta kestäneen seurantajakson aikana Kotkasta Pellingin edustalle, Sandkallanin hylkeidensuojelualueelle. Kummastakaan hallista ei ole saatu enää uusia paikannustietoja lokakuun lopun 2011 jälkeen. Stig (133 kg) Lyhyt seurantajakso  5.6. merkityn Stig hallin seurantalaitteelta välittyi paikannustietoja vain viikon ajan. Halli vaelteli vapautuksen jälkeisenä päivänä Kotkan edustalle ja edelleen Venäjän rajavyöhykkeen ulkoluodoille. Stig kävi seuraavana päivänä taas Kotkan edustalla ja palasi takaisin rajavyöhykkeen ulkoluodoille, josta viimeiseksi jäänyt paikannus välittyi Syytä lyhyeksi jääneeseen seurantajaksoon ei tiedetä (tekninen vika, menehtynyt ?)

RKTL - tietoa kestäviin valintoihin merkityn Arnoldin vaellukset ovat pääosin suuntautuneet Venäjän rajavyöhykkeen luodoilta 70 kilometrin etäisyydelle Ahvenkoskenlahdelle, jonne se teki yhteensä kuusi edestakaista vierailua. Alueella on paljon verkko- ja rysäkalastusta.

RKTL - tietoa kestäviin valintoihin Tykon elinpiiri on ulottunut kestäneen seurantajakson aikana Kotkasta Pellingin edustalle, Sandkallanin hylkeidensuojelualueelle. Tykosta ja Arnoldista ei ole saatu enää uusia paikannustietoja lokakuun 2011 jälkeen. 12

RKTL - tietoa kestäviin valintoihin 13 Paikannustietoja välittyy edelleen kolmesta rysähallista. Seuranta jatkuu ja mahdollisimman monen GPS-GSM laitteen toivotaan säilyvän toimintakuntoisena talven yli rysäkalastuskauden alkuun saakka.

RKTL - tietoa kestäviin valintoihin 14  Kaikki Suomenlahdella ponttonirysillä pyydystetyt hallit ovat olleet eri ikäisiä uroksia. Sama ilmiö on toistunut myös vuosina Selkämeren satelliittiseuranta hankkeessa.  On mahdollista, että hallinaaraat ovat varovaisempia kuin urokset eivätkä ne uskaltaudu urosten rysäreviireille. Tätä asiaa ei kuitenkaan vielä ole kyetty selvittämään. Rysähallit uroksia

RKTL - tietoa kestäviin valintoihin 15 Ravinnonkäytössä eroja eri sukupuolten välillä ?  Tuoreessa hallien ravintotutkimuksessa joka perustuu rannikon metsästäjien vuosina lähettämiin ruuansulatuskanavien sisältöön urosten ja naaraiden ravinnon on todettu eroavan jonkin verran toisistaan (Kauhala ym. Suomen Riista 57: 73-83, 2011). Naaraat olivat syöneet enemmän silakoita kuin urokset ja urokset vastaavasti enemmän muita kaloja, kuten lohia. Etenkin vanhemmat hallit olivat syöneet enemmän lohia kuin nuoret.

RKTL - tietoa kestäviin valintoihin 16  Eräissä kanadalaisissa tutkimuksissa (Beck ym. 2003) on havaittu, että hallinaarailla elimistön rasvavarastot karttuvat tasaisesti keväisestä karvanvaihdosta lähtien, mutta urokset keräävät vararavintoa erityisesti loppusyksystä ja alkutalvesta.

RKTL - tietoa kestäviin valintoihin 17  Suomenlahden Halli-GPS hankkeen yhteydessä 2011 testattu kolmen PU-rysän välipesän ja perän kattoon asennettuja hengityssylintereitä. ( solmuväli 35 mm, Ø 2 mm dyneema, kattokappale Ø 3 mm, pituus 80 cm)  Mahdollistavat hylkeen pintaan nousun vaikka rysänperä olisi virran tai voimakkaan aallokon vuoksi tilapäisesti painuneena vedenpinnan alle. Hengityssylinteri - tie pintaan

RKTL - tietoa kestäviin valintoihin 18 Hengityssylinterin yläosan kohot (8 kpl) estävät sylinterin kiertymisen ja sulkeutumisen.

RKTL - tietoa kestäviin valintoihin 19 Pilottitestauksen alustavat kokemukset hengityssylintereistä koerysissä ovat lupaavia. Halleja ei hukkunut rysänperiin toukokuusta marraskuun alkuun kestäneen koejakson aikana, eivätkä sylinterit haitanneet normaalia kalastusta. GPS-hankkeen rahoittajat: MMM ( ), RKTL, ESKO- kalatalousryhmä ja Sandmans stiftelse ( )

RKTL - tietoa kestäviin valintoihin 20 Kiitos Tack