Päihdekierteestä hoitopolulle Miten hoitoon ohjaudutaan? Hyvin? Huonosti? Ajatuksia VSSHP:n päihdehoitotyön näkökulmasta Ilkka Helamo sh VSSHP PT 723 Addiktiopoliklinikka

Riippuvuuskäyttäytymisen kehitys - päihdekierre A = käytön aloitus O = ongelman tajuaminen L = lopetus A = käytön aloitus O = ongelman tajuaminen L = lopetus Sekakäyttö A O L Havahduttaminen Väliintulo Hoito Alkoholi A O L 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 Koski-Jännes 1998

Keskeisiä asioita Vuosittain 45000-50000 sairaalahoitojaksoa, joissa diagnoosina päihdesairaus. Hoitopäiviä yli 1 000 000 / vuosi n. 4 000 000 päihde-ehtoista asiointia sosiaali- ja terveyspalveluissa / vuosi Viimeisen 10 vuoden aikana alkoholisairauksien ja -myrkytysten määrä on yli 5-kertaistunut ja alkoholisyyt nousseet työikäisten miesten yleisimmäksi kuolinsyyksi. Potilaat ovat tavallisesti vaikeahoitoisia, kalliita hoidettavia, nuoria ja työikäisiä. Potilaat ovat sosiaali- ja terveydenhuollon suurkuluttajia. He kuuluvat niihin 20%:iin, jotka käyttävät 80% palveluista ja resursseista. STAKES Tilastotiedote 2/2008 Mikko Salaspuro, Helsingin yliopisto Onni Niemelä, Tampereen yliopisto

Päihteet ja terveydenhuolto? Arviolta 15–30 %:lla kaikista terveydenhuoltoon tulevista potilaista hoitoon hakeutumisen varsinainen syy on alkoholin suurkulutus. Kuitenkin vain 15–30 % ongelmaisista tunnistetaan. Varhainen tunnistaminen on kuitenkin tärkeää potilaan ennusteen kannalta. Päihteiden käytön selvittäminen tulisi ottaa osaksi normaalia terveydenhuollon käytäntöä. Henkilökunta tarvitsee työkaluja ja tietoa. Tarvitaan valtakunnallista ja paikallista kehittämistä. Johanna Hietala PÄLY 6.9.2007

Päihdesairaudet suomalaisen terveydenhuollon haasteena Päihteistä aiheutuvista terveysongelmista paraneminen on sitä todennäköisempää, mitä varhaisemmin oireet tunnistetaan. Työkaluja tunnistamiseen ovat kliiniset havainnot, strukturoidut kyselyt (Audit, CAGE, MAST) ja laboratoriodiagnostiikka. Arvio: Aikaisempi väliintulo päihdeongelmissa voisi puolittaa nykyisen päihdesairastavuuden. Terveydenhuollossa tulee siis kaikin keinoin pyrkiä lisäämään varhaista tunnistusta, interventioita sekä ennaltaehkäisevää työtä. Juha Reinvuo OYS 2005

Palveluiden kysyntä Palveluiden kysyntä kanavoituu sinne, missä niitä on helpoiten ja joustavimmin tarjolla. Palveluita kysytään hyväksyttävimpään ongelmaan (depressio > alkoholiongelma). Palveluiden pariin päässyt pyrkii kuitenkin tyydyttämään samalla kaiken hoidontarpeensa. Monimutkaisessa palvelujärjestelmässä sattuma ohjaa merkittävästi hoitoon hakeutumista. Tärkeätä olisi huolehtia siitä, että yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden sekä päihdehoidon erityispalvelujen välillä toimii.

Erityispiirteitä Varsinais-Suomessa

Päihdehuollon asiakkaat ikäryhmittäin 2006 STAKES Tilastotiedote 2/2008

Päihteidenkäytön tasot (WHO) Hoito Riippuvuus Käytöstä koituvat haitat Väliintulo Haitallinen käyttö Dysfunktionaalinen käyttö Toiminnallinen käyttö Havahduttaminen Päihdekokeilut

Päihdehoitoon ohjautuminen Oma motivaatio Psyykkinen hätä Retkahtaminen Sosiaalinen hätä Omaehtoinen hakeutuminen Fyysinen pakko Hoitoonohjaus ulkoapäin Fyysinen sairastuminen Psyykkinen sairastuminen Päihdepalveluihin ohjautuminen Sosiaalitoimi Sairaala Poliisi Terveyskeskus Muut Sukulaiset Tuttavat Työnantaja Mukailtu / Merja Halonen Oulun yliopisto 2005

Huumehoitoon ohjautuminen STAKES Tilastotiedote 16/2007 Ikä

Miksi väliintulo ja hoitoonohjaus sitten ovat niin vaikeita asioita?

Päihteisiin liittyvät asenteet Toisten asioihin ei puututa ennen kuin on menty todella pitkälle. 62 % - alkoholiongelmissa suurin vastuu yksilöllä itsellään 27 % - suurin vastuu lähiympäristöllä (perhe, ystävät, työtoverit) 11 % - viralliset tahot vastuullisia. Holmila, 2002 ”Täysi-ikäisten alkoholinkäyttö on täysin heidän oma asiansa eikä siihen tule kenenkään puuttua.” Pakka-projekti, 2004 ”Päihdekäyttäjien hoitoa pidetään yleisesti tärkeänä, mutta hoitotyöntekijöiden joukossa on myös niitä, joiden mielestä hoito on täysin turhaa toimintaa.” ”52% tutkimukseen osallistuneesta hoitohenkilökunnasta oli sitä mieltä, että yhteiskunnan ei pitäisi maksaa huumeiden käytöstä aiheutuvia kustannuksia.” Kristiina Kuussaari 2006; Turun Yliopisto

Miksei asiakas kerro? ...hän ei tiedä, saako kertoa ...hän ei tiedä, mitä tapahtuu, jos kertoo ...hän ei tiedä, osataanko auttaa ...hän yrittää säilyttää omanarvontuntonsa ...hän ei tiedosta muutoksen tarvetta ...hän ei ole valmis muutokseen ...hän ei usko kykenevänsä muutokseen ...hän tuntee häpeää

VSSHP:n toimintamalli Päätavoitteet Lisätä päihdehoitotyön perusosaamista koko VSSHP:n henkilöstön keskuudessa. Kasvattaa työntekijöiden tietotaitoa päihdeongelmaisten hoitamisesta. Vahvistaa uskallusta ja halua puuttua potilaan päihdeongelmaan.

Tavoitteita VSSHP:ssä Laajentaa päihdehoitotyön toimien kattavuutta ja tehostaa niiden vaikuttavuutta. interventioiden ja hoitoonohjauksen tehokas käyttöönotto Normalisoida päihdepotilaiden hoito osaksi jokaisen hoitotyöntekijän perushoitotaitoa Päihdehoitotyön toimintamallien yhdenmukaistaminen eri toimintayksiköissä Päihdehoitotyön valmiuksien parantaminen toimiva päihdehoitotyön ohjepankki toimivia päihdeasioiden hoitokäytäntöjä konkreettisia työkaluja. Tiedot - Taidot - Asenteet

Päihdeinterventio VSSHP ohjepankissa Kysy kaikilta hoidon alussa päihteiden käytöstä ja tee AUDIT-kysely AUDIT >20 - tai epäily vahvasta riippuvuudesta AUDIT < 8 - ei riskiä AUDIT > 8-19 - riskirajat ylittyvät Kysy: Oletko ajatellut, että sinun pitäisi vähentää juomistasi? - Suhteuta potilaan terveydentilaan - Kerro, että juominen on terveysriski - Anna kirjallista materiaalia - Sovi potilaan kanssa jatkohoidosta - konsultoi Addiktiopoliklinikkaa tai A-klinikkaa ja/tai - tee CAGE tai SADD ja/tai - ohjaa muihin päihdehoitoihin Jos potilas on haluton muutokseen tai hoitoon – perussairauden hoito Kirjaa hoitokertomukseen

Päihdehoitoon ohjautumisen tehostaminen Informaation tehostaminen (havahduttaminen) - käyttäjät ja läheiset Tunnistamisen tehostaminen Hoitoonohjautumisen kehittämishaasteet Varhaisen puuttumisen tehostaminen Hoitoonohjausmallien selkiyttäminen

Kehittämishaasteet 2008  Puuttuu voimakas puuttuminen varhaisiin päihde-häiriöihin ja tulevia ongelmia ennakoiviin merkkeihin. Sosiaali- terveys- ja päihdetyötä tehdään yhä vieläkin pitkälti erillään toisistaan. Asianmukaiseen hoitoon ohjaus saattaa viivästyä. Puuttuvat myös selkeät mallit etenkin alkoholi-ongelmaisten asiakkaiden hoitopoluista, joissa myös ihmisten erilaiset tarpeet tulisivat huomioiduiksi. Kuka ottaisi kokonaisvastuun päihteitä käyttävän hoitoon ohjaamisesta, hoitamisesta ja kuntoutuksesta?

Tässä kaikki tällä erää... Kysymyksiä? Kommentteja?

AUDIT-3 AUDIT Aina >5 >8 Mini-interventio <5 <8 >20 - Tapaturma - Masennus - Unihäiriöt - Vatsavaivat - Poissaolot - Verenpaine - Sos. probl. - Oma huoli Ei huolta Ei toimenpiteitä - merkintä Päihdekartoitus ja AUDIT-3 - käyttö alle riskirajojen Seuranta-käynnit x1-3 >5 >8 AUDIT Mini-interventio <5 - käyttö jatkuu <8 >20 Hoitoonohjaus Ei huolta Ei toimenpiteitä - merkintä A-klinikka A-pulssi AA-ryhmät Laitoshoito

Päivän päihdetilanne/ IH 22.10.2004 Kehittämishaasteet Selkeät päihdehoitoreitit ja –polut perustasolta erikoistasolle ja takaisin Työllistymis- ja asumispolut mukaan hoitopolkuihin Yhteinen kieli läpi hoitojärjestelmän Päihdepsykiatrian laajentaminen Kaksoisdiagnoosipoliklinikka Paikallinen päihdekuntoutusyksikkö Stabiloidut korvaus- ja ylläpitohoidot perustasolle opiaattiriipuvaisten korvaushoitojono liikkeelle Hoitoketjujen vastuuhenkilöiden nimeäminen Potilaskoordinaattorit? Päivän päihdetilanne/ IH 22.10.2004

Muutoskäyttäytymisen prosessimalli Pystyn toimintaan Uskon toiminnan hyötyyn Kuulun riski-ryhmään Repsahdus Ylläpito Aikomus Suunnittelu Aloitus Luopuminen Motivaatio Harkinta Toiminta Schwarzer, R., Fuchs, R. (1996) Self-efficacy and health behavior; Research and practice with social cognition models (163-196)

LÄHETÄ ETEENPÄIN, KUN: Kyseessä selkeä riippuvuus Vieroitusoireita odotettavissa Lyhytneuvonta ei auta Somaattisia komplikaatioita ja/tai psykiatrinen sairaus Minne? Potilaan mielipidettä kannattaa kuulla A-klinikka Nuorisoasema Addiktiopoliklinikka Psykiatrian poliklinikat Yksityislääkärit

PÄIHDEHOITOKETJUT EI AKUUTTI ASIAKAS MATALA KYNNYS AVOHOITO TK-PÄIVYSTYS TYKS ENSIAPU KATKAISUASEMA OSASTO A3 SIRKKALAN PÄIVÄKESKUS AA-RYHMÄT, A-KILTA AVOHOITO TERVEYSKESKUKSET SOSIAALITOIMISTOT TURUN PSYKIATRIA YKSITYISLÄÄKÄRIT A-PULSSI A-KLINIKAT A-KILTA AA-RYHMÄT KUNTOUTTAVA LAITOSHOITO JÄRVENPÄÄN SOS. SAIRAALA KANKAANPÄÄN A-KOTI KALLIOLAN KLINIKAT

HUUMEHOITOKETJUT ASIAKAS EI AKUUTTI AKUUTTI MILLI TK-PÄIVYSTYS MATALA KYNNYS AKUUTTI MILLI AVOHOITO TK-PÄIVYSTYS MEDI-HELI TYKS ENSIAPU KATKAISUASEMA OSASTO A3 NUOHO NUORISOASEMA SOSIAALITOIMISTO TK-LÄÄKÄRI TURUN PSYKIATRIA HUUMEVIEROITUSPKL NA-RYHMÄT A-KLINIKKA OPIOIDIHOIDOT KUNTOUTTAVA LAITOSHOITO JÄRVENPÄÄN SOS. SAIRAALA KANKAANPÄÄN A-KOTI KALLIOLAN KLINIKAT KISKON HOITOYHTEISÖ MIKKELI-YHTEISÖ Y.M. TYKS ADDIKTIOPOLIKLINIKKA TURUN PSYKIATRIAN OSASTOT + PÄIHDEPSYK. ja KORVAUSHOITOPKL:T TERVEYSKESKUKSET

HUUMEHOITOKETJUT ASIAKAS EI AKUUTTI AKUUTTI MILLI TK-PÄIVYSTYS MATALA KYNNYS AKUUTTI MILLI AVOHOITO TK-PÄIVYSTYS MEDI-HELI TYKS ENSIAPU KATKAISUASEMA OSASTO A3 NUOHO NUORISOASEMA SOSIAALITOIMISTO TK-LÄÄKÄRI TURUN PSYKIATRIA HUUMEVIEROITUSPKL NA-RYHMÄT A-KLINIKKA OPIOIDIHOIDOT KUNTOUTTAVA LAITOSHOITO JÄRVENPÄÄN SOS. SAIRAALA KANKAANPÄÄN A-KOTI KALLIOLAN KLINIKAT KISKON HOITOYHTEISÖ MIKKELI-YHTEISÖ Y.M. TYKS ADDIKTIOPOLIKLINIKKA TURUN PSYKIATRIAN OSASTOT + VIEROITUS- JA KORVAUSHOITOPKL:T TERVEYSKESKUKSET

Laboratorio, Sosiaalitoimisto, KELA, ym. Hoitojatkumoideaali ITSEHOITO JATKOHOITO KOHTAAVA TASO PERUSTASO PÄIHDE- KUNTOUTUS SOMAATTISET, PÄIHDE- JA PSYK. ERIKOISTASOT Laboratorio, Sosiaalitoimisto, KELA, ym.

Huumeyhdyshenkilötoiminta VSSHP:ssä v. 2008 Potilaat ja omaiset Toimintayksiköt päihdeohjepankki osastotunnit konsultaatio- yhteydet päihdepotilas-tilannepäivitys yhdyshenkilöverkosto Addiktiopkl:n koordinointityö + työkokoukset 1 krt/kk toimintaohjeiden suunnittelu case -konsultaatiot koulutus ”bedside” -ohjaus potilasohjaus ammattilaisten valmennus ja perehdytys pöytäkirjat henkilöstöhallinto, työterveys, työsuojelu, tulosalueet

STAKES / SVT Tilastotiedote / FOS Statistikmeddelande / OSF Statistical Summary 2/2008

Huumehoitoon ohjautuminen

Päihde-ehtoiset hoitopäivät sairaaloissa / 1000 as. STAKES Tilastotiedote 2/2008 Koko maa Varsinais-Suomi

PÄIHDEHOIDOT Tutkimuksellinen näyttö: Psykososiaalinen kuntoutus Kognitiivinen terapia Mini-interventio Motivoiva haastattelu Myllyhoito (Minnesota-malli) 12 askeleen ohjelmat Retkahduksen ehkäisyohjelmat Yhteisövahvistusohjelmat (CRA ja CRAFT) www.kaypahoito.fi

Miksi ei haluta kysyä tai puuttua? Tiedon puute Koulutuksen puute Menetelmien puute Välineiden puute Kyvyttömyys kohdata toisen tunteet Hienotunteisuuteen vetoaminen Itsen suojaaminen ”Ei se kuulu minun tehtäviini!” ”Ei se nyt vielä niin paha ongelma ole!” ”Pitääkö sitten ihan kaikilta kysyä?” Omien päihdeasenteiden selkiytymättömyys

Päihdepalvelujen laatusuositukset: Henkilöstön osaaminen ja työssä jaksaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisissä palveluissa ja päihdehuollon erityispalveluissa varmistetaan, että henkilöstöllä on riittävä ammattitaito päihdeongelman varhaiseen toteamiseen, hoidon tarpeen arviointiin sekä päihdeasiakkaiden korkeatasoiseen ammatilliseen hoitoon ja kuntoutukseen. Työntekijöillä on valmiudet ottaa puheeksi asiakkaan päihteiden käyttö. He tuntevat erilaisia hoito- ja interventiovaihtoehtoja ja kykenevät ohjaamaan kutakin asiakasta tämän tarpeiden mukaisesti.

HUUMEHOITOKETJUT ASIAKAS EI AKUUTTI AKUUTTI MILLI TK-PÄIVYSTYS MATALA KYNNYS AKUUTTI MILLI AVOHOITO TK-PÄIVYSTYS MEDI-HELI TYKS ENSIAPU KATKAISUASEMA OSASTO A3 NUOHO NUORISOASEMA SOSIAALITOIMISTO TK-LÄÄKÄRI TURUN PSYKIATRIA NA-RYHMÄT A-KLINIKKA OPIOIDIHOIDOT KUNTOUTTAVA LAITOSHOITO JÄRVENPÄÄN SOS. SAIRAALA KANKAANPÄÄN A-KOTI KALLIOLAN KLINIKAT KISKON HOITOYHTEISÖ MIKKELI-YHTEISÖ Y.M. TYKS ADDIKTIOPOLIKLINIKKA TURUN PSYKIATRIAN OSASTOT + VIEROITUS- JA KORVAUSHOITOPKL:T TERVEYSKESKUKSET

HUUMEHOITOKETJUT ASIAKAS EI AKUUTTI AKUUTTI MILLI TK-PÄIVYSTYS MATALA KYNNYS AKUUTTI MILLI TK-PÄIVYSTYS MEDI-HELI TYKS ENSIAPU KATKAISUASEMA OSASTO A3 NUOHO HALIKON SAIRAALA AVOHOITO NUORISOASEMA SOSIAALITOIMISTO TK-LÄÄKÄRI TURUN PSYKIATRIA NA-RYHMÄT A-KLINIKKA OPIOIDIHOIDOT KUNTOUTTAVA LAITOSHOITO JÄRVENPÄÄN SOS. SAIRAALA KANKAANPÄÄN A-KOTI KALLIOLAN KLINIKAT KISKON HOITOYHTEISÖ MIKKELI-YHTEISÖ Y.M. TYKS ADDIKTIOPOLIKLINIKKA TURUN PSYKIATRIAN PÄIHDEPSYKIATRIAN JA KORVAUSHOITOPOLIKLINIKAT TERVEYSKESKUKSET

HUUMEHOITOKETJUT ASIAKAS EI AKUUTTI AKUUTTI MILLI TK-PÄIVYSTYS MATALA KYNNYS AKUUTTI MILLI AVOHOITO TK-PÄIVYSTYS MEDI-HELI TYKS ENSIAPU KATKAISUASEMA OSASTO A3 NUOHO NUORISOASEMA SOSIAALITOIMISTO TK-LÄÄKÄRI TURUN PSYKIATRIA NA-RYHMÄT A-KLINIKKA OPIOIDIHOIDOT KUNTOUTTAVA LAITOSHOITO JÄRVENPÄÄN SOS. SAIRAALA KANKAANPÄÄN A-KOTI KALLIOLAN KLINIKAT KISKON HOITOYHTEISÖ MIKKELI-YHTEISÖ Y.M. TYKS ADDIKTIOPOLIKLINIKKA TURUN PSYKIATRIAN OSASTOT + VIEROITUS- JA KORVAUSHOITOPKL:T TERVEYSKESKUKSET

Laboratorio, Sosiaalitoimisto, KELA, ym. Hoitojatkumoideaali ITSEHOITO JATKOHOITO KOHTAAVA TASO PERUSTASO PÄIHDE- KUNTOUTUS SOMAATTISET, PÄIHDE- JA PSYK. ERIKOISTASOT Laboratorio, Sosiaalitoimisto, KELA, ym.

Yleistä Alkoholi ja muut päihdeongelmat muodostavat suomalaisen yhteiskunnan merkittävimmän terveysuhan, jonka toteamisen, ehkäisyn ja hoidon tulee perustua tieteelliseen näyttöön. (M. Salaspuro 2005) Päihdeongelmat, mm. alkoholin suurkulutus ovat keskeisiä työkykyä alentavia tekijöitä. Työelämässä mukana olevista miehistä 15-20% ja naisista 5-10 % on suurkuluttajia. Päihderiippuvaisia on arvioitu miehistä olevan 8-10% ja naisista 2-4 %. Päihteet ovat hyvin usein taustatekijöinä työtapaturmissa ja onnettomuuksissa. Päihdeongelman mahdollisimman varhainen esille otto on kaikkien etu.

Käypä hoito - keskeinen sanoma On tärkeää muistaa päihdeongelman yleisyys ja etsiä sitä aktiivisesti eri potilasryhmistä. Päihdeongelman ehkäisyssä, havaitsemisessa ja hoidossa terveydenhuollolla on keskeinen asema. Elämää laajasti haittaavan ongelman hoidossa tarvitaan yhteistyötä monien yhteiskunnan alueiden kanssa. Päihdeongelmaan kietoutuu potilaan koko elämänpiiri, joten hoidonkin on oltava kokonaisvaltaista. www.kaypahoito.fi

Omaehtoinen hakeutuminen Fyysinen pakko Hoitoonohjaus ulkoapäin Päihdepalveluihin ohjautuminen

Oman motivaation herääminen Psyykkinen hätä Omaehtoinen hakeutuminen Retkahtaminen takaisin päihteenkäyttöön

Viranomaisten ohjaamana Sukulaisten ohjaamana Hoitoonohjaus ulkoapäin Tuttavien ohjaamana

Hoitopaikkoihin ohjautuneiden osuus ainekohtaisesti Opiaatit huumehoitoon erikoistuneet avohoitoyksiköt (63 %). Stimulantit vankiloiden terveydenhuoltoyksiköt (53 %) Kannabis päihdehuollon avohoito (20 %) Alkoholi päihdehuollon laitoshoito (26 %) Mihin aine vie? Päihdehuollon huumeasiakkaat 2006 STAKES

Ensisijainen päihde ja 2. ja 3. oheispäihteet (%) (% ensisijaisista päihteistä) 2. ja 3. päihteen oheiskäyttö 1. päihteen kanssa (%) % Opiaatit Stimulantit Kannabis Lääkkeet Alkoholi Opiaatit - heroiini - buprenorfiini 41 2 31 14 42 11 38 43 39 37 31 37 48 30 54 12 7 11 21 26 9 54 31 28 13 15 38 2 16 48 7 23 22 27 47 17 12 39 62 <1 Päihdehuollon huumeasiakkaat 2006 STAKES

Päihteet Varsinais-Suomessa 1998 2002 2006 Alkoholin myynti, 100% alkoholia/18 v. täyttäneet 8,7 9,5 10,5 Päihdehuollon kustannukset, €/ as. 13,9 19,0 24,3 Päihteiden vuoksi hoidossa olleet 25-64 -vuotiaat / 1000 as. 4,9 5,1 5,9 STAKES / Tilastotiedotteet 2000, 2004, 2008

Hoitojärjestelmät Päihdeongelmien hoitojärjestelmän tulee olla monipuolinen ja moniammatillinen. Palvelujen tulee kattaa päihdeongelmien ehkäisy, varhaistoteaminen, varhaishoito, katkaisuhoito, laitoshoito ja hoitoonohjaus. Lisäksi hoidettaviin alueisiin kuuluvat päihde-myrkytykset, päihteiden aiheuttamat vammat ja somaattiset sairaudet sekä päihteisiin liittyvät psykiatriset sairaudet. Mikko Salaspuro Therapia Fennica

Tunnistetaanko ongelmakäyttö? Kyselyihin vastasi yli 1500 henkilöä v.2007 sairaalaan tulon syinä lähinnä traumat, ruuansulatuselinsairaudet sekä sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet 20% (n. 300) vastanneista kuului riskikäyttäjiin Audit-pisteet yli 8 Hoitajat ja lääkärit tunnistivat näistä suurkuluttajista 23% (70/300) ei eroa ammattiryhmien välillä Kyselyjen avulla tunnistetuista riskikäyttäjistä kolmannes (n.100) oli halukkaita sitoutumaan jatkohoitoon ja seurantaan. Ylil. Juhani Sand PSHP, Petri Kylmänen, Dialogi 2/2008

Riippuvuuskäyttäytymisen kehitys - päihdekierre A = käytön aloitus O = ongelman tajuaminen L = lopetus A = käytön aloitus O = ongelman tajuaminen L = lopetus Sekakäyttö A O L Havahduttaminen Väliintulo Hoito Alkoholi A O L 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 Koski-Jännes 1998

Huumesairauksien hoitojaksot 2006 ikäryhmittäin Päihteet Varsinais-Suomessa Päihde-ehtoiset hoitopäivät / 1000 as. Varsinais-Suomen sairaaloissa päädiagnoosin mukaan v. 2006 Alkoholi Huume Yhteensä 2003 31,6 13,2 44,8 2006 35,7 9,1 Koko maa 2006 40,8 7,5 48,3 Huumesairauksien hoitojaksot 2006 ikäryhmittäin −19 20−29 30−39 40−49 50−64 65− V-S 8,1 35,7 19,6 17,9 13,9 4,8 K.M. 9,5 29,9 19,5 18,9 14,7 7,5 www.stakes.fi/tilastot/tilastotiedotteet/2005 ja 2008