MAAN PLANETAARISET LIIKKEET

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Lukion maantiede 1. kurssi
Advertisements

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
MUSTANMEREN MATALAPAINEET
1. Presentation • Kanarian saarille muuttanut eläkeläinen punnitsee itsensä kylpyvaa´alla. Vaaka näyttää hänen painonsa a)Lisääntyneen hieman b)Vähentyneen.
pyöriminen ja gravitaatio
Vuodenajat ja ilmasto Suomessa
Maapallo – ihmisen koti
Talonrakennuksen jatkokurssi 6 op Säätekijät
Taianomaiset revontulet
Voimista liikeilmiöihin ja Newtonin lakeihin
MAAPALLO HALTUUN.
Dynamiikkaa Newtonin lait Kitkavoima Keskipakovoima , ympyräliike
Massa ja paino.
SATE11XX SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA (LISÄOSA)
GE1 MAAPALLO muoto, koko, asento
Kappale 3.
Vaihe 1. Vagelis Tsamis2 Phase 1 Vaihe 2 Vaihe 3.
Haasteellinen vuorovesi-ilmiö
Massa m ja paino G.
Vesi Veden kiertokulku Puhdas vesi Veden pintajännitys Kapillaari-ilmiö Noste (Arkhimedeen laki) Paine Veden olomuodot Simulaatio olomuodoista.
Poikolan kognitio-projekti Anne, Helena ja Kristiina Syksy-kevät
Lämpölaajeneminen animaatio Miksi sähköjohdot roikkuvat?
Voima.
Ilma Maapallon suoja.
1. Probleema –Onko täysikuu yhtä korkealla ollessaan eteläisellä taivaalla sekä kesällä että talvella?
UUSIUTUVAT ENERGIANLÄHTEET
Maa Kiertää aurinkoa tekijä jarno.
Aurinkokunta on vain pieni osa maailmankaikkeutta
ILMASTONMUUTOS.
Tuulet.
Maapallon muuttuva ilmasto
Lämpövyöhykkeet ja ilmasto
Maailmankaikkeuden rakenne
Ilmakehä suojaa elämää
TÄHDENLENTO.
Vuorovesi.
Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella.
Työpajan sisältö 1. Johdanto 2. Esimerkkejä verkkotietokantoihin perustuvista työkaluista (ympäristöopetus, lajintuntemus) 3. Käytännön katselua ja kokeilua.
9. Sadetyypit ja sateisuus
Maantieteellinen koordinaatisto maantieteelliset koordinaatit ilmaisevat asteina pituuden Greenwichin nollameridiaanista ja leveyden päiväntasaajasta (Kotkan.
MITEN METSÄNOMISTAJAN TULISI VARAUTUA ILMASTONMUUTOKSEEN? Kari Mielikäinen Metsäntutkimuslaitos © Metla/Arvo Helkiö.
Tuulet  1. Planetaariset tuulet –laajoilla alueilla –suunta pysyy suunnilleen samana jatkuvasti (auringon zeniittiasema vaikuttaa) –Coriolis-voima vaikuttaa.
Maan kierto auringon ympäri
Jupiter on saanut nimensä Jupiter-jumalan mukaan.
12. Ilmakehä, Maan suojamuuri
Aurinkokunta Aurinko on Aurinkokunnan keskus, jota kaikki kappaleet kiertävät Siihen kuuluu mm. kahdeksan planeettaa, kymmenittäin kuita ja plutoideja.
Vuorovesi ja aaltoenergia
Ilmaston vaikutus maatalouteen
Henna Kiviharju ja Neea Hakulinen
Trooppiset sademetsät
ILMASTONMUUTOS.
Sää Sää = Ilmasto =.
Vesikehä.
Keplerin lait -tähtihavaintoihin perustuvia yleisiä päätelmiä
Aurinkokunta.
Trooppiset hirmumyrskyt
Viikonpäivät ja kuukaudet
My Home . By:Ines.N.
14 Makrokosmos ihminen: 100 m = 1m  Suomi: 106 m
Maailmankaikkeuden ja aineen rakenne sekä perusvuorovaikutukset
Aivojen mielihyvärata ja päihteiden vaikutus mielihyvärataan
ILMAKEHÄ.
13. Ilmastonmuutos.
KOMEETAT.
Tundra.
7. Tuulet.
MERIVIRRAT Aiheutuvat pasaati- ja länsituulista
Revontulien synty Anni Leinonen & Anniina Väyrynen
Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella.
Faradayn laki Muuttuva magneettivuon tiheys B aiheuttaa ympärilleen sähkökentän E pyörteen. Sähkökentän voimakkuutta E ei voi esittää skalaaripotentiaalin.
Esityksen transkriptio:

MAAN PLANETAARISET LIIKKEET Planetaarisia liikkeitä ovat ilmiöt jotka aiheutuvat maan pallonmuotoisuudesta ja liikkeistä avaruudessa: vuodenaikojen vaihtelu valoisan ajan pituuden vaihtelu eri leveysasteilla (valaistusvyöhykkeet) lämpötilojen vaihtelu leveysasteittain (säteilyn tulokulma erilainen) vuorokauden vaihtuminen / aikavyöhykkeet coriolisilmiö vuorovesi

Auringosta lähtevä säteily - lyhytaaltoinen: gammasäteily röntgensäteily UV-säteily näkyvä valo pitkäaaltoinen: infrapuna mikroaallot radioaallot aurinkotuuli Kaikki elämä on riippuvaista auringon säteilyenergiasta!

Magnetosfääri Suojaa aurinkotuulta vastaan Maan ytimen sähkövirtaukset aiheuttavat magnetismin REVONTULET (esiintyvät hiukkaspurkausten johdosta) ROIHUT => MAGNEETTISET MYRSKYT (voimakkaita hiukkasenergian purkauksia)

Maan kierto auringon ympäri - Ns. aurinkovuosi (aika, jolloin maapallo kiertää auringon) 365 vrk 5 t 48 min 46 s => joka 4. vuosi karkauspäivä - Maa kiertää ellipsinmuotoisella radalla vastapäivään => maa lähinnä aurinkoa talvella (periheli) => maapallo kauimpana auringosta kesällä (apheli) Akselin kaltevuuskulma 23,5° => Kaltevuuskulma aiheuttaa vuodenaikojen vaihtelun yhdistettynä maan kiertoon auringon ympäri

Vuodenajat 22. tai 23.9 Syyspäivän tasaus: päivä & yö kaikkialla maapallolla yhtä pitkät, aurinko paistaa zeniitissä (kohtisuoraan) päiväntasaajalla pohjoisnavalla alkaa puolen vuoden kaamos 21. tai22.12 Talvipäivän seisaus pohjoisella pallonpuoliskolla talvi, eteläisellä kesä aurinko paistaa zeniitissä kauriin kääntöpiirille pohjoisella napapiirillä päivätön päivä, eteläisellä napapiirillä yötön yö

21. tai 22.3 Kevätpäivän tasaus päivä ja yö kaikkialla yhtä pitkät aurinko zeniitissä päiväntasaajalla etelänavalla alkaa puolen vuoden kaamos 21. tai 22.6 Kesäpäivän seisaus pohjoisella pallonpuoliskolla kesä, eteläisellä pallonpuoliskolla talvi aurinko zeniitissä kravun kääntöpiirillä pohjoisella napapiirillä yötön yö, eteläisellä päivätön päivä

Valaistusvyöhykkeet

Maa pyörii akselinsa ympäri Maapallo pyörii kerran 24h akselinsa ympäri suunta lännestä itään (aurinko näennäisesti nousee idästä ja laskee länteen) Asteina maan ympärysmitta on 360° -> kun se jaetaan 24 aikavyöhykkeeseen, yksi aikavyöhyke on 15° Aikavyöhykkeiden nollakohta on Lontoon Greenwich (UTC, koordinoitu yleisaika) -> itään mentäessä kello enemmän, länteen mentäessä enemmän Pituuspiiri 180° on ns. kansainvälinen päivämääräraja -> ylitettäessä vuorokausi vaihtuu (itäinen pp -> läntinen pp -1vrk, läntinen pp -> itäinen pp +1vrk)

Coriolisilmiö Coriolisvoima on maan pyörimisliikeestä johtuva voima (näennäinen) joka kääntää liikkeen pyörimissuunnan pohjoisella pallonpuoliskolla oikealle ja eteläisellä vasemmalle Vaikutus näkyy mm. tuulissa, merivirroissa ja pyörremyrskyissä

Coriolisilmiö, liike kääntyy pohjoisella pallonpuoliskolla oikealle ja eteläisellä vasemmalle

Vuorovesi Aiheutuu: kuun vetovoima auringon vetovoima maan pyörimisliike (coriolisvoima) Nousuvesi (vuoksi) ja laskuvesi (luode) tulevat samalle rannikolle kahdesti vuorokaudessa (~25h) Tulvavuoksi: nousuvesi poikkeuksellisen korkea (2 krt/kk) Vajaavuoksi: nousuvesi poikkeuksellisen matala (2 krt/kk) Vuoroveden merkitykset: tee lista vuoroveden merkityksistä

VUOROVESI Muokkaavat rannikoita ja jokisuita (vrt. esim. Niili ja Amazon) Vaikuttavat eliöiden elämän rytmeihin (eliöiden sopeuduttava puoli vuorokautta kuivaan ja puoli vuorokautta kosteaan elinympäristöön) Merenkulkijat hyödyntävät Satamaliikenteen vaikeutuminen (mm. vuorovesiaikataulut) Jokien vesien nouseminen (esim. Thames ja Amazon) Vuorovesivoimalat

Vuorovesi-ilmiö

Tulva- ja vajaavuoksi