Alavudenjärvi lukujen ja tilastojen valossa

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
LUMEN VESIARVOMITTAUKSET
Advertisements

Kestävän metsätalouden kriteereihin ja indikaattoreihin perustuen
WWF ja Itämeren suojelu Toni Jokinen
LakeLoadResponse(LLR)-työkalun esittely Niina Kotamäki, Anita Pätynen, Olli Malve, Timo Huttula, Kai Rasmus 
Tuotantokompleksi TOROS
Vakiolinjat ja linjalaskenta
Hyödynarviointi vesistöjen kunnostushankkeissa Lectio praecursoria
SUOMI – JÄRVIEN JA JOKIEN MAA
POHJOIS-SAVO
Päivi Joki-Heiskala Paimionjoki-yhdistys ry
Miten vesi kiertää? 1a Etelä-Pohjanmaalla keskimäärin
Tämän esityksen ovat tehneet Jonna ja Tilda-Laura 6 A lk Viro
Tilavuus.
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys Vedenlaatutietoja
Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus Hakalassa
SUOMI ON SOIDEN JA METSIEN MAA (Kirjoita muistiinpanot vihkoosi)
Rehevöitymisen riskien äärellä
POHJOIS-SAVO
Rakennetukien kesäpäivät Tampere
Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute Hajakuormituksen hallinta metsätaloudessa – HAME Leena Finér.
Hydrologiset mittaukset
Peruskuivatuksen suunnittelu
Miten ilmastonmuutos vaikuttaa Itämeren suojelun hyötyihin ja kustannuksiin? Kari Hyytiäinen
Seminaarin avaus Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jukka Roos Maankäyttö ja elinkeinorakenneseminaari Yleiskaavallisen ohjelman ja keskustan osayleiskaavan.
Hannele Ahponen Uudenmaan ympäristökeskus
AJANKOHTAISTA TALOUDESTA. Virastopalaveri
KUSTANNUSTEHOKKAAN VESIENHOIDON TOIMENPIDEYHDISTELMÄN MUODOSTAMINEN
- ilmakuvat - satelliittikuvat
Ympäristökorvausjärjestelmän info Keuruu
Synnyttäjät ja synnytystoimenpiteet sairaaloittain 2012−2013 Eija Vuori Mika Gissler.
Eloperäinen lannoitus ja ympäristökorvaus
Metsätalouden vesistökuormitus ja monimuotoisuushyödyt tasaikäisen metsikön kasvatuksessa: Optimaalinen kiertoaika ja suojavyöhyke Jenni Miettinen (HY),
MTK:n tuki-infot Kevät 2015
Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2012
Jasmin Al-Rammahi 8E :44 Sekametsä Turku, Varissuo 1. kuva.
KEMIJÄRVESTÄ PADOILLA ERISTETTYJEN JÄRVIEN KUNNOSTUS
Herniäinen, Vanajavesi, Kokemäenjoen vesistöalue
Esityksen sisältö 1.Kymenlaakson tavoite tuulivoimalle voimalan merkitys seudun kehittämiselle 3.Tuulivoimala sijoittumisaktiviteetti 2011 lopulla.
Rio de Janeiro. Yleistä  Väkiluku: kaupungissa n.6 milj ja metropolialueella.12 milj.  Rio de Janeiro osavaltion pääkaupunki  Pinta-ala: 1260 km².
POHJOIS-SAVO
Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Ympäristön tila YSL luku 15 Laatuvaatimukset
KALANKASVATUKSEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT
Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito vuosina 2015–2016
Tundra.
Tiheys Toisiinsa liukenemattomat aineet asettuvat tiheysjärjestykseen tihein alimmaksi. Eri aineilla on eri tiheys. Tiheyden kaava: tiheys massa tilavuus.
Suomen Numerot NUMPAC Oy Numeronsiirtotilastot
SAARISTIO-SUOMI VEERA RASMUS..
1,50 € / kg Määrä 2 kg 3 kg x 4 kg 0,5 kg 2 · 1,50 = 3,00 (€)
5. KASVIT JA LEVÄT 7. BIOLOGIA.
Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki
Perhonjoen nahkiaisvelvoitteet
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta voi hakea avustusta…
Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki
Alkava ARA-tuotanto ARA-tuotanto hanketyypin mukaan, vuosivertailu ARA-tuotanto alueittain, vuosivertailu ARA-tuotannon varaustilanne,
Eräiden viljelykasvien pinta-alat 2017
Keski-Suomen kalakannat Tilastoja ja laskelmia kaupallisen kalastuksen näkökulmasta Tapio Keskinen
Ilmastonmuutos ja tulvariskit Kokemäenjoella v. 2050
Active Wetlands Maatalouden ravinnekuormitus ja kosteikkovaikutukset kohdealueilla; mallintaminen (WP3) Jari Koskiaho(1, Markku Puustinen(1, Kauko Koikkalainen(2,
Kari Kamppi FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
KULTTUURIN KUNTAKUVA JA TULEVAISUUS Kuntaliitto
Kuinka marjanviljely kehittyy – mitä puutarhatilastot paljastavat?
Suomen Numerot NUMPAC Oy Numeronsiirtotilastot 1Q2018
Suomen Numerot NUMPAC Oy Numeronsiirtotilastot 2Q2018
Suomen Numerot NUMPAC Oy Numeronsiirtotilastot
Suomen Numerot NUMPAC Oy Numeronsiirtotilastot 4Q2018
Suomen Numerot NUMPAC Oy Numeronsiirtotilastot
Kotikadut turvallisiksi
Ikkeläjärven Ns-talolla, Rytinevantie 6
Neuvottelukunta – mitä se tarkoittaa ja miten se toimii?
Esityksen transkriptio:

Alavudenjärvi lukujen ja tilastojen valossa Jukka Kotola Ympäristöpäällikkö Alavuden kaupunki

Esityksen sisältö Alavudenjärven hydrologia Valuma-alue ja sen maankäyttö Ravinnekuormitus ja sen jakaantuminen valuma-alueittain Alavudenjärvi ekologisesti luokiteltuna 30.3.2017

Alavudenjärven hydrologia Pinta-ala 156 ha Tilavuus 4,37 milj. m3 Keskisyvyys 2,8 m Maksimisyvyys 8,9 m Läpivirtausjärvi; viipymä on vain 30 vrk Säännöstely Vähäjärven padolla; tavoitetaso N60 +93,58 m, kevätkuoppa 1.4.-31.5. N60 +93,00 m 30.3.2017

Valuma-alue ja sen maankäyttö Maankäyttömuoto   Valuma-alue / km2 44.051 44.052 44.053 44.054 44.055 44.056 Vesi 1,59 0,00 2,52 0,53 2,11 1,38 Pelto 8,76 7,39 11,36 7,09 6,10 6,26 Avohakkuut 0,66 1,06 2,50 3,73 4,36 1,95 Muu avomaa 1,13 0,87 1,25 0,71 0,42 0,84 Taajamat, talot 0,29 0,23 0,08 0,11 0,09 Avosuot 0,20 0,49 0,41 Korvet 0,14 0,12 0,28 0,54 Rämeet 1,39 0,46 1,54 8,91 5,01 1,89 Mäntymetsät 2,06 3,19 6,09 7,91 10,84 6,02 Kuusimetsät 4,94 4,72 6,63 11,80 15,80 5,80 Lehtimetsät 0,04 0,10 0,06 0,26 0,15 0,18 Sekametsät 0,48 0,65 3,60 11,18 1,80 0,61 Taimikot 0,16 0,90 0,44 0,95 Yhteensä, km2 23,44 19,01 37,16 44,22 48,98 26,46 Osuus alueesta, % 11,8 9,5 18,6 22,2 24,6 13,3 30.3.2017

Valuma-alueet Alavudenjärven lähialue 44.051 13,53 km2 Jokivarren alue 44.052 19,00 km2 Pahajoen alue 44.053 37,16 km2 Kaidesojan valuma-alue 44.054 44,22 km2 Miekkaojan valuma-alue 44.055 48,97 km2 Edesjärvien valuma-alue 44.056 26,46 km2 30.3.2017

Ravinnekuormitus ja sen jakaantuminen valuma-alueittain Alavudenjärven lähialue 370 kg P ja 7 400 kg N Jokivarren alue 730 kg P ja 11 500 kg N Pahajoen alue 1 630 kg P ja 27 500 kg N Kaidesojan valuma-alue 810 kg P ja 16 500 kg N Miekkaojan valuma-alue 730 kg P ja 16 200 kg N Edesjärvien valuma-alue 660 kg P ja 13 000 kg N Alavudenjärven kokonaiskuormitus on vuodessa 4 900 kg P ja 92 000 kg N 30.3.2017

Ravinnekuormitus ja sen jakaantuminen kuormituslähteittäin 30.3.2017

Ravinnekuormitus ja sen jakaantuminen kuormituslähteittäin 30.3.2017

Alavudenjärvi ekologisesti luokiteltuna Matala runsashumuksinen järvi (MRh) Ei voimakkaasti muutettu Ekologinen tila HYVÄ Kemiallinen tila hyvää huonompi Tavoitetila saavutetaan vuoteen 2027 mennessä 30.3.2017

Alavudenjärvi ekologisesti luokiteltuna Matala runsashumuksinen järvi (MRh) Ei voimakkaasti muutettu Ekologinen tila HYVÄ Kemiallinen tila hyvää huonompi Fosfori 38 ug/l hyvä, typpi 800 ug/l tyydyttävä Tavoitetila saavutetaan vuoteen 2027 mennessä 30.3.2017