I PYYNTIKULTTUURISTA MAANVILJELYYN Historian taidot, s. 34–35

1. Harjoitustehtävä Mitkä eri tekijät johtivat kaupunkikulttuurien syntyyn Lähi-idän alueella 5000–3000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua?

1. Harjoitustehtävä Oppikirjan valmiiseen miellekarttaan voi lisätä: Tieteitten alku, esim. geometrian kehittyminen maanmittauksen myötä, keinokastelulaitteiden suunnitteluun liittyvien teknisten menetelmien kehittäminen, vuodenkierron, tulvien ja sateiden seuraaminen ja niiden sekä taivaankappaleiden liikkeiden avulla kalenterien luominen. Kaupankäynnin lisääntyminen sekä oman alueen sisällä että naapurikaupunkien ja -alueitten kanssa. Hallinnon kehittyminen. Lakien säätäminen ja vähitellen niiden kirjaaminen lakikokoelmiksi.

Kysymys on ollut yo-tutkinnon historian reaalikokeessa keväällä 2008 Kysymys on ollut yo-tutkinnon historian reaalikokeessa keväällä 2008. Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liiton tekemä piste- ehdotus kuului seuraavasti: Siirtyminen keräilystä ja metsästyksestä maanviljelykseen vaati pysyvää asutusta. Lähi-idän suurissa jokilaaksoissa oli viljelylle edulliset luonnonolot. Väestö kasvoi ravinnon lisääntyessä. Yhteisöjen koko kasvoi kylistä kaupungeiksi. (3–4 p.) Viljely edellytti järjestettyä yhteistyötä (esimerkiksi kastelujärjestelmät). Tuotannon ylijäämä mahdollisti ammattien eriytymisen ja kaupankäynnin. Esimerkkejä korkeakulttuurin tunnuspiirteistä (kirjoitustaito, hallinnon ja lakien kehitys). (5–6 p.)

2. Tee itse Maatalouteen siirtymistä on pidetty niin käänteentekevänä asiana ihmiskunnan historiassa, että sitä kutsutaan neoliittiseksi vallankumoukseksi. Onko käsite neoliittinen vallankumous perusteltu? Oliko maatalouteen siirtyminen onnellinen käänne ihmiskunnan historiassa?

2. Tee itse Vastauksen johdantokappaleessa kannattaa esitellä maatalouteen siirtymisen aika ja paikka: siirtyminen oli pitkä prosessi ja se eteni eri puolilla maailmaa eri tahdissa. Ensimmäisenä siirtyminen tapahtui ns. hedelmällisen puolikuun alueella. Siirtymistä nimitetään myös neoliittiseksi vallankumoukseksi, mikä kertoo muutoksen vaikuttavuudesta. Prosessi tarkoitti sekä viljan ja muiden kasvien viljelyä että kotieläinten kasvatusta. Käsitettä vallankumous voi kyseenalaistaa sillä, että kyseessä ei ollut yhtäkkinen tai lyhyen aikavälin sisällä tapahtunut muutos, vaan kyse on tuhansia vuosia kestäneestä prosessessista, joka eteni eri puolilla maailmaa eri tahdissa. Tosin maatalouteen siirryttiin eri puolilla maailmaa ja eri korkeakulttuureissa suurin piirtein samoihin aikoihin.

Osiossa, jossa kysytään, oliko maatalouteen siirtyminen onnellinen käänne, on tärkeää huomata näkökulmat sekä puolesta että vastaan. Puolesta: Asutus vakiintui ja päästiin jatkuvasta kiertämisestä. Väkiluku lisääntyi, mikä mahdollisti ammattien eriytymisen ja kaupunkimaisen asutuksen. Syntyi uutta kulttuuria, kuten kirjoitustaito. Ruoantuotantoa voitiin itse lisätä toisin kuin pyyntitaloudessa. Vastaan: Viljasadot olivat usein pieniä ja epävarmoja. Huono sato merkitsi nälänhätää. Viljelijän ravinto oli vähäisempää ja yksipuolisempaa kuin metsästäjän. Monet tartuntataudit levisivät. Raskaaseen työntekoon jouduttiin käyttämään enemmän aikaa kuin keräilijä-metsästäjät käyttivät. Vastauksen voi lopettaa lyhyeen yhteenvetoon ja viittaukseen tulevasta valtavasta kehityksestä, jonka maatalouteen siirtyminen mahdollisti.