2.3 Miten maanviljely sai alkunsa? 2.4 Varhaiset korkeakulttuurit

Esitys aiheesta: "2.3 Miten maanviljely sai alkunsa? 2.4 Varhaiset korkeakulttuurit"— Esityksen transkriptio:

1 2.3 Miten maanviljely sai alkunsa? 2.4 Varhaiset korkeakulttuurit
II MAATALOUDEN ALKU Tehtävien vastaukset 2.3 Miten maanviljely sai alkunsa? 2.4 Varhaiset korkeakulttuurit Kokoavat tehtävät

2 MITEN MAANVILJELY SAI ALKUNSA? Luku 2, s. 35
SISÄLLYSLUETTELOON MITEN MAANVILJELY SAI ALKUNSA? Luku 2, s. 35

3 Miksi maanviljely sai alkunsa juuri Lähi-idän alueella?
SISÄLLYSLUETTELOON Miksi maanviljely sai alkunsa juuri Lähi-idän alueella? Alueella oli runsaasti luonnonvaraisia kasveja, joita oli helppo kasvattaa ja jalostaa ja jotka olivat hyväsatoisia (erityisesti villivehnä ja ohra). Alueen ilmasto lämpeni – sateet ja sopivan kostea maa lisääntyivät. Veden saanti oli riittävää. Väkeä oli riittävästi maanviljelyyn, joka vaati enemmän työvoimaa kuin metsästys ja keräily.

4 Siemenet kylvettiin ensin kepeillä tehtyihin reikiin.
SISÄLLYSLUETTELOON Millaista uutta viljelytekniikkaa otettiin käyttöön maanviljelyn kehittyessä? Siemenet kylvettiin ensin kepeillä tehtyihin reikiin. Sitten käytettiin kuokkaa tekemään vakoja siemeniä varten. Kuokasta siirryttiin auraan. Auraa vetämään kesytettiin härkiä ja hevosia.

5 SISÄLLYSLUETTELOON On väitetty, että maanviljelyyn siirtyminen oli onnellinen käänne ihmiskunnan historiassa. Esitä väitettä puoltavia ja vastustavia näkökohtia. puolesta: Asutus vakiintui ja päästiin jatkuvasta kiertämisestä. Väkiluku lisääntyi, mikä mahdollisti ammattien eriytymisen ja kaupunkimaisen asutuksen. Syntyi uutta kulttuuria, kuten kirjoitustaito. Ruoantuotantoa voitiin itse lisätä toisin kuin pyyntitaloudessa. vastaan: Viljasadot olivat usein pieniä ja epävarmoja. Huono sato merkitsi nälänhätää. Viljelijän ravinto oli vähäisempää ja yksipuolisempaa kuin metsästäjän. Monet tartuntataudit levisivät. Raskaaseen työntekoon jouduttiin käyttämään enemmän aikaa kuin keräilijä-metsästäjät käyttivät.

6 Selvitä maatalousyhteiskunnan työnjaon synty.
SISÄLLYSLUETTELOON Selvitä maatalousyhteiskunnan työnjaon synty. Pohjana oli maatalouden myötä syntynyt kyläasutus ja kylätalous. Ammatit saattoivat eriytyä, koska kaikkia käsiä ei enää tarvittu ruoan hankintaan. Noin 10 prosenttia väestöstä pystyi ryhtymään muihin töihin maatalouden tuottaman ylijäämän turvin. Ensimmäiset ammatit olivat käsityöläisammatteja: seppä, kutoja, ruukunvalaja ja tiilentekijä. Sitten kehittyivät kauppiaan ja sotilaan ammatit. Lääkärien ja pappien ammattikunnat eriytyivät parantaja-poppamiehen työstä.

7 VARHAISET KORKEAKULTTUURIT Luku 2, s. 44
SISÄLLYSLUETTELOON VARHAISET KORKEAKULTTUURIT Luku 2, s. 44

8 Miten keinokastelu vaikutti yhteiskuntien kehitykseen?
SISÄLLYSLUETTELOON Miten keinokastelu vaikutti yhteiskuntien kehitykseen? Se kasvatti viljantuotantoa merkittävästi, jolloin viljaa kertyi entistä suurempia ylijäämiä. Ylijäämä kerättiin useissa yhteisöissä yhteen paikkaan, esimerkiksi kuninkaan viljavarastoon. Ylijäämä mahdollisti yhteiskunnan järjestäytymisen, edisti työnjakoa sekä uusien ammattien kehittymistä ja synnytti rikkaat kuningaskunnat.

9 SISÄLLYSLUETTELOON Mitä Hammurabin lain nimellä kulkeva lakikokoelma kertoo oman aikansa mesopotamialaisesta yhteiskunnasta ja sen asukkaiden elämästä? Laki määritteli tarkasti elinkeinojen, lähinnä viljelyn ja kaupan harjoittamisen ehdot – yhteiskunta oli siis niin kehittynyt/monimutkainen, että oli tarve määrätä pelisäännöt. Lakeja tarvittiin myös velkojan ja velallisen välisiin sopimuksiin, mikä kertoo taloudellisten suhteiden moninaisuudesta. Myös ihmisten väliset suhteet saivat oman lainkohtansa: avioliiton solmiminen ja purkaminen olivat laissa määriteltyjä oikeustoimia samoin kuin perinnön jako. Lain periaatteen mukaan henkilöä piti rangaista samalla tavalla kuin hän oli vahingoittanut toista: silmä silmästä ja hammas hampaasta. Nykyajan näkökulmasta katsottuna tämä kertoo varsin yksioikoisesta tavasta mieltää rangaistus kostona tai negatiivisena hyvittämisenä.

10 Korkeakulttuuria uhanneet vaarat ja vaikeudet
SISÄLLYSLUETTELOON 3. Laadi miellekartta varhaisia korkeakulttuureja uhanneista vaaroista ja vaikeuksista. Tulivuoren purkaukset Myrskyt Tulvat Erilaiset luonnonkatastrofit Kuivuus Taudit Korkeakulttuuria uhanneet vaarat ja vaikeudet Tulipalot Sodat ja ryöstöretket Maan suolaantuminen Ympäristökatastrofit Nälänhätä Soistuminen

11 KOKOAVIEN TEHTÄVIEN VASTAUSOHJEET Luku 2, Maatalouden alku, s. 46–47
SISÄLLYSLUETTELOON KOKOAVIEN TEHTÄVIEN VASTAUSOHJEET Luku 2, Maatalouden alku, s. 46–47

12 SISÄLLYSLUETTELOON 1. Esseekysymys Mitkä eri tekijät johtivat kaupunkikulttuurien syntyyn Lähi-idän alueella 5000–3000 ennen ajanlaskumme alkua?

13 Oppikirjan valmiiseen miellekarttaan voi lisätä:
SISÄLLYSLUETTELOON Oppikirjan valmiiseen miellekarttaan voi lisätä: Tieteitten alku, esim. geometrian kehittyminen maanmittauksen myötä, keinokastelulaitteiden suunnitteluun liittyvien teknisten menetelmien kehittäminen, vuodenkierron, tulvien ja sateiden seuraaminen ja niiden sekä taivaankappaleiden liikkeiden avulla kalenterien luominen. Kaupankäynnin lisääntyminen sekä oman alueen sisällä että naapurikaupunkien ja -alueitten kanssa. Hallinnon kehittyminen. Lakien säätäminen ja vähitellen niiden kirjaaminen lakikokoelmiksi.

14 Kysymys on ollut yo-tutkinnon historian reaalikokeessa keväällä 2008.
SISÄLLYSLUETTELOON Kysymys on ollut yo-tutkinnon historian reaalikokeessa keväällä 2008. Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liiton tekemä piste- ehdotus kuului seuraavasti: Siirtyminen keräilystä ja metsästyksestä maanviljelykseen vaati pysyvää asutusta. Lähi-idän suurissa jokilaaksoissa oli viljelylle edulliset luonnonolot. Väestö kasvoi ravinnon lisääntyessä. Yhteisöjen koko kasvoi kylistä kaupungeiksi. (3–4 p.) Viljely edellytti järjestettyä yhteistyötä (esimerkiksi kastelujärjestelmät). Tuotannon ylijäämä mahdollisti ammattien eriytymisen ja kaupankäynnin. Esimerkkejä korkeakulttuurin tunnuspiirteistä (kirjoitustaito, hallinnon ja lakien kehitys). (5–6 p.)

15 2. Ylioppilaskoetehtävä
SISÄLLYSLUETTELOON 2. Ylioppilaskoetehtävä Miten maatalouteen siirtyminen noin vuotta sitten muutti ihmisten elämää ja yhteiskuntaa?

16 SISÄLLYSLUETTELOON 1. Kysymyksen johdantokappaleessa kannattaa esitellä maatalouteen siirtymisen aika ja paikka: siirtyminen oli pitkä prosessi ja se eteni eri puolilla maailmaa eri tahdissa. Ensimmäisenä siirtyminen tapahtui ns. Hedelmällisen puolikuun alueella. Siirtymistä nimitetään myös neoliittiseksi vallankumoukseksi, mikä kertoo muutoksen vaikuttavuudesta. Prosessi tarkoitti sekä viljan ja muiden kasvien viljelyä että kotieläinten kasvatusta. 2. Käsittelykappaleita syntyy useampia kuin yksi. Jokaiseen kappaleeseen voit sisällyttää muutaman toisiinsa liittyvän muutoksen lyhyen esittelyn.

17 3. Keskeisiä muutoksia ovat:
SISÄLLYSLUETTELOON 3. Keskeisiä muutoksia ovat: Syntyi pysyvää kyläasutusta, joka vähitellen muuttui kaupunkimaiseksi. Maatalous tuotti ylijäämää, joka vaurastutti yhteisöjä. Ammatit alkoivat eriytyä. Tekniikka kehittyi sekä maataloudessa että rakentamisessa. Väkiluku kasvoi. Sukupuolten työnjako muotoutui: maanviljely siirtyi miesten työksi. Omaisuus alkoi kasaantua. Hierarkkisuus lisääntyi. Asutusta ryhdyttiin suojaamaan muurein ja perustettiin sotaväki. Tartuntataudit alkoivat levitä.

18 SISÄLLYSLUETTELOON 4. Vastauksen voi lopettaa lyhyeen yhteenvetoon ja viittaukseen tulevasta valtavasta kehityksestä, jonka maatalouteen siirtyminen mahdollisti.

19 3 a) Millainen oli egyptiläisen yhteiskunnan rakenne?
SISÄLLYSLUETTELOON 3. Tehtävä 3 a) Millainen oli egyptiläisen yhteiskunnan rakenne? Hierarkian huipulla oli farao, hänen alapuolellaan sotilasylimystö, papisto ja muut oppineet. Seuraavan luokan muodostivat virkamiehet. Kauppiaat ja käsityöläiset edustivat arvojärjestyksessä keskiryhmää. Väestön enemmistö oli talonpoikia. Orjat olivat alin luokka.

20 3 b) Miten yhteiskunnan hierarkkisuus näkyy hautareliefissä?
SISÄLLYSLUETTELOON 3 b) Miten yhteiskunnan hierarkkisuus näkyy hautareliefissä? Arvokkaammat henkilöt on kuvattu suurikokoisempina kuin alempaa ryhmää edustavat, esimerkiksi palvelijat.

21 3 c) Mitä muuta muinaiselle Egyptille tyypillistä reliefissä on?
SISÄLLYSLUETTELOON 3 c) Mitä muuta muinaiselle Egyptille tyypillistä reliefissä on? Teos on tehty hautaa varten; kuolemanjälkeinen elämä oli egyptiläisille tärkeämpää kuin tämän puoleinen. Mukana on egyptiläistä hieroglyfikirjoitusta. Myös tyypillisiä eläimiä on useampia: haukka, kissaeläin ja nauta. Kuvan ihmiset ovat pukeutuneet egyptiläisen muinaismuodin mukaan: peruukki, miesten hame. Egyptiläiselle taiteelle tyypillisiä piirteitä on useita: teos perustuu pintavaikutelmaan ja henkilöt on kuvattu keskivartalo edestä, pää ja jalat sivusta katsottuna.