KULTTUURIN KUNTAKUVA JA TULEVAISUUS Kuntaliitto

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Suurten ja keskisuurten kaupunkien terveys- ja sosiaalitoimen kustannukset vuonna 2011 Kuntaliitto Teija Mikkola Erityisasiantuntija.
Advertisements

Etelä-Savolla on ratkottavana monia haasteita, mm: Bkt/asukas Etelä-Savossa 73,3% koko maan tasosta vuonna 2010 Etelä-Savo keski-iältään (45,9 v) maan.
Etelä-Savon kuntien talous 2013 Kuntien ajankohtaispäivä Mikkeli
Alueellinen vaikuttaminen kunnissa 2010-luvulla Arto Koski Erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto.
TOP3 – PAMin kärkiteemat keväällä 2013 PAMin kärkiteemat kevät 2013.
Tekesin organisaatio, verkosto ja budjetti. Tekes DM Kasvu- yritykset Nuoret yritykset Suuret yritykset ja julkiset organisaatiot.
Kunnallisen kulttuuritoimen lainsäädäntö ja rahoitus Ditte Winqvist Erityisasiantuntija, kulttuuri Opetus- ja kulttuuriyksikkö Päivitetty
Opettajat Suomessa Pedagoginen toimikunta Heljä Misukka koulutusasiain päällikkö Opetusalan Ammattijärjestö OAJ.
Älykäs verkostomainen kaupunki Keski-Uudenmaan kaupungin visio.
 Ulkomaankauppa on aina ollut merkityksellistä Suomelle.  Kokonaisvienti nelinkertaistui vuodesta 1990 vuoteen 2008 asti.  Tavaroiden ja palveluiden.
Presidentti Tarja Halosen aikakausi KESKI-POHJANMAALLA.
Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen joensuun kaupunkialueilla kaupunginsihteeri Jari horttanainen
Tekesin ja innovaatiotoiminnan vaikutukset 2014
Tekesin organisaatio, verkosto ja budjetti. Tekes DM Kasvu- yritykset Nuoret yritykset Suuret yritykset ja julkiset organisaatiot.
Lähidemokratiaa ja lähipalveluita - case Yläkemijoen aluelautakunta PIENKUNTASEMINAARI Simon kunnassa Aluesihteeri Meeri Vaarala.
Seutukaupunki- seminaari Mikkeli Kehittämisjohtaja Erkki Välimäki Seinäjoen kaupunki.
Suomen kasvukäytävän keskipisteessä Linnan Kehitys Oy Hämeenlinnan elinkeinoyhtiö
© SUOMEN AKATEMIA 1 Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa.
Metallien jalostus Suomessa Ennakkotiedot vuoden 2014 kehityksestä.
Tampereen kaupunkiseutu osana Etelä-Suomen kaupunkirihmastoa? Jari Kolehmainen & Markku Sotarauta Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö (Sente) Tampereen.
Pendelöinti Pendelöinti eli asuinkunnan ulkopuolella työssäkäynti on yleistynyt lähes koko Suomessa 1980-luvun lopulta lähtien. Pendelöivien osuus on kasvanut.
Kuntien kulttuuritoiminnan kustannukset vuonna 2013 Suomen Kuntaliitto, 24 kaupunkia ja Cupore
Itä-Suomen EAKR-SKOM NSPA – Pohjoisen harvaan asuttujen alueiden politiikkalinjaukset Satu Vehreävesa ohjelmapäällikkö, Pohjois-Savo.
Erilaiset alueet – erilainen hyvinvointi? Ilkka Mella TEM/ AKY Alueet ja hyvinvointi - seminaari.
Sosiaalimenot ja rahoitus 2009 Esa Arajärvi, Nina Knape.
Yrjö Lahtinen, Teija Mikkola1 Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin )
Tulevaisuuden terveys kansallinen tiekartta
Talouden kehitys ja arvio vuoden 2015 kehityksestä
Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Ilkka Valjus.
HEINÄVESI ELINVOIMASTRATEGIA 2016 Sisältö  Strategiset lähtötiedot ja johtopäätökset 2016 (liite)  Keskeiset tulevaisuuden kehitystrendit Heinäveden.
Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma Tiedotustilaisuus Kaupunginjohtaja Mauri Gardin.
Rakennetaan kumppanuutta Pohjois-Savossa Seija Korhonen Järjestöfoorumi Kuopio
Lapin matkailustrategia Matkailuasiantuntija Satu Luiro, Lapin liitto.
Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2014, Pohjois-Savon ja Kuopion seudun asema Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja kehittämistoiminta (tietokanta) Tekes, Teknologiateollisuus.
Pohjois-Savon kuntien valtionosuudet v Lähde: VM ja ; OKM ja (Suomen Kuntaliitto )
Toimeentulotuen menot 2015 Hannele Tanhua Toimeentulotuen menot 2015 / Hannele Tanhua
Tietoja Korson suuralueelta Tiedot päivitetty
TALOUSARVIO 2008 JA TALOUSSUUNNITELMA Esittely
Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015
HT Eero Laesterä – KTM Tuomas Hanhela – KTM Katja Pesonen
Kasvatus- ja opetuslautakunta/huhtikuu 2017
Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki
Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2015, Pohjois-Savon ja Kuopion seudun asema Lähde: Tilastokeskus (aluejako ), tutkimus- ja kehittämistoiminta.
Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki
Helsingin tila ja kehitys 2016 tilastokuviot
Pääkaupunki-seutu Eetu ja Ella.
Kehityskulkuja Työelämä muuttuu entistä nopeammin
HYVINVOINTI- JA SIVISTYSPALVELUJEN TOIMIALA Kaupunginvaltuusto
Itä-Lapin tulevaisuuden näkymät
Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 2016
Opetus- ja kulttuuritoimen käyttökustannukset v. 2016
Lähde: Suomen Kuntaliitto/Sanna Lehtonen
Kuntien kulttuuritoiminta lukujen valossa IV: kulttuuritoiminnan kustannukset 24 kaupungissa vuonna 2016 MINNA RUUSUVIRTA
Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki
Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki
Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset 2017
Matkailuyrityksen tämän hetken haasteet ja menestys-tekijät Lapissa
Kuntien palvelutuotannon kustannuksia
Ulkomaan kansalaiset kunnittain 2017
Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 2017
Matkailuohjelma – ohjausryhmä V2.0
Kulttuurin kuntakuva ja tulevaisuus
unelmien kotikaupunki – drömmarnas stad
VAASA – POHJOLAN ENERGIA- PÄÄKAUPUNKI
Turun väestönkehitys ja vuotuinen muutos
Pohjois-Suomi tilastoissa Seurantakomitea, Helsinki
Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 2017
KULTTUURIN KUNTAKUVA JA TULEVAISUUS
Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 2017
Metsäteollisuuden työvoima
Esityksen transkriptio:

KULTTUURIN KUNTAKUVA JA TULEVAISUUS Kuntaliitto 29.1.2018 Kommenttipuheenvuoro Palvelualuepäällikkö Merja Tervo Rovaniemen kaupunki

Elinvoimainen arktinen pääkaupunki Sijainti Suomi, Lappi, napapiiri Alue 8 000 km2 – Euroopan suurin kaupunki Väestö 62 231 asukasta 31.12.2016 16. suurin kaupunki Suomessa Helsinki Rovaniemi 66° 33′ 39″ (2000) St.Petersburg Stockholm Tallinn

Väestö Lähde: Tilastokeskus

Kasvava kaupunki Väestöennuste 2030. Muutos vuodesta 2014. 65 443 63 249 64 465 62 231 62 436 62 715 62 986 Lähde: Tilastokeskus

Laaja kaupunki Rovaniemen väestö on keskittynyt keskustan alueelle. Väestöstä 86,8 % (54 015 asukasta) asui vuoden 2016 lopussa keskuksen suuralueella. Suuralueista vähiten väestöä oli vuonna 2016 Ranuantiellä 0,9 % (581 asukasta). 5 Lähde: SYKE/YKR, Rovaniemen kaupunki

Aluelautakunnat 6 Rovaniemellä toimii kuusi aluelautakuntaa. Tavoitteena on, että palvelukylä-alueella toimivat aluelautakunnat järjestävät tulevaisuudessa alueensa lähipalvelut, ja toteuttavat kehittämistoimintaa alueen asukkaiden näkemysten ja olemassa olevien resurssien mukaisesti. Aluelautakunta-alueet ja kylät 31.12.2016: -  Yläounasjoki, 592 asukasta  -  Alaounasjoki, 1513 asukasta  -  Yläkemijoki, 933 asukasta  -  Alakemijoki, 2883 asukasta  -  Sodankyläntien suunta, 644 asukasta  -  Ranuantien suunta, 581 asukasta 6

Kansainvälinen kaupunki 31.12.2018

Matkailun kasvun vaikutukset Vuonna 2017 ylitimme yli 600 000 yöpymisen rajan kasvua n. 13 %, kansainväliset yöpymiset + 28 % eniten yöpymisiä Kiinasta, Israelista ja Saksasta.    Aasia kasvaa voimakkaimmin, mutta kasvua myös Euroopasta sekä Venäjältä

Kulttuuritoiminnan kustannukset Rovaniemellä vuonna 2016 Case Rovaniemi Kulttuuritoiminnan kustannukset Rovaniemellä vuonna 2016

Kokonaiskustannusten prosentuaalista kasvua Isoimmissa (yli 100 000) asukkaan kaupungeissa asukaskohtaisen kustannusten laskua Pienimmissä (alle 60 000 asukkaan) kaupungeissa kustannukset ovat laskeneet lähes jokaisessa kaupungissa. -> 60 000 – 100 000 asukkaan kaupungit ovat parhaiten pystyneet säilyttämään asukaskohtaisen kustannukset samalla tasolla kuin vuosina 2010 ja 2013. Kulttuuritoiminnan nettokäyttökustannukset 2016 Rovaniemellä 186 euroa/asukas, 11 566 (1000 euroa)

Lappia-talo

Rovaniemen kulttuurikustannusten nousun taustalla Rovaniemellä kokonaiskustannukset ovat prosentuaalisesti kasvaneet eniten vuoteen 2013 verrattuna. Kasvua selittää erityisesti teatterin avustussumman kasvaminen, mikä johtuu pitkälti Lappia-talon peruskorjauksesta ja laajennuksesta ja sen myötä kasvaneista tilakustannuksista. Investointi kulttuurin tiloihin näkyy kasvaneina kustannuksina.

Havaintoja lukujen valossa kulttuurin osuus koko kaupungin taloudessa pieni, nettokäyttökustannusten osuus kunnan verorahoituksesta 3,3 % kirjastot ja taide- kulttuurilaitokset keskeisessä roolissa, kirjastojen määrän väheneminen (- 7, -1) yleisen kulttuuritoiminnan pieni euromääräinen osuus 388 euroa/asukas), mutta laaja vaikuttavuus vos – museoilla henkilötyövuodet vähentyneet, orkesteri ja teatteri samassa tilanteessa kuin vuonna 2010 Nettokäyttökustannukset museoilla 32,2%, teatterilla 37,7% ja orkesterilla 23,7% 31.12.2018

Havaintoja lukujen valossa 2 kumppanuudet ja ostopalvelut – kehittäminen henkilöstömenot laskeneet edellisestä tiedonkeruusta, henkilöstö- ja vuokrakulujen osuus liki 60 % vuonna 2016 käyttötuottojen osuus bruttokustannuksista 13%, kasvupotentiaalia olemassa, ulkopuolisen rahoituksen tärkeä merkitys toimitilaa erilaisille kulttuuritarjontaa elävöittäville toimijoille taiteen perusopetuksen (laaja ja yleinen) yhteistä kehittämistä muu kulttuuritoiminta, muut toimijat -> tapahtumatoiminnan tukeminen 31.12.2018

Havaintoja Pohdintaa kulttuurin saavutettavuus ja saatavuus pohjoisessa – kylien kaupungissa Rovaniemellä verkostoyhteistyön merkitys, kun yhteisiä fyysisiä tiloja tai paikkoja on vaikeaa luoda kulttuurille tarvitaan indikaattoreita ja seurantaa, myös kustannusseurantaa liikunnan tapaan kulttuuri-innovaatiot ja niiden rahoittamisen tärkeä merkitys Rovaniemi on monen maakunnallisen kulttuuriyksikön kotikaupunki, Lapin yliopiston koulutus on erittäin arvostettua. Miten kehitämme ja vahvistamme yhdessä Rovaniemen kaltaisten kaupunkien asemaa ja toimijuutta? kasvavan matkailun tarpeisiin vastaaminen –taide- ja kulttuurimatkailun kehitys

Arktinen pääkaupunki Rovaniemi – houkutteleva kulttuuri-, liikunta- tapahtumakaupunki

Kiitos! 31.12.2018