Endodermi ja sen johdannaiset

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
LIHAKSET.
Advertisements

Elimistö puolustautuu
IHMINEN.
Ihminen.
Eläinten yhteiset ominaisuudet
Pinta-ala raja-arvona
KANSANTAUDIT.
Ruuansulatus Bg9/TH Hampaat maitohampaat, pysyvät 20 32
Lisääntyminen.
Ihminen.
Solujen väliaine, jatkoa… Tyvikalvo lamina basalis
Tuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen II
Elimistön tasapaino.
HEDELMÖITYMINEN, ALKIONKEHITYS, SYNNYTYS
Kappale 1.
Kappale 1.
IHMISEN BIOLOGIA: SOLU
Kappale 19 Iho on suurin elin. Ihon tehtävät:
Kappale 19 Iho on suurin elin. Ihon tehtävät:
Sademetsä.
PERINNÖLLISYYDEN PERUSTEET
Rantavedessä riittää vilinää
Ääni ja kuuleminen Kuuloaisti toimii ihmisellä jo sikiövaiheessa.
Pro gradu-tutkimuksen ohjausseminaarit Raija-Leena Punamäki, prof. Graduaiheet
Lauri Jämsèn Henri Härme Joona Siren Joni Munukka
Elimistömme suurin sisäelin
Akvaarion perustaminen
Hengityselimistö Henkitorvi, trachea
Sydän- ja verenkiertoelimistö
Keuhkot ja hengityselimistö
HOMUNCULUS RASKAUS JA SYNNYTYS HEDELMÖITYS Hetki, jolloin munasolu ja siittiösolu sulautuvat yhteen Tapahtuu munanjohtimessa.
8. LIIKUNTA EDISTÄÄ TERVEYTTÄ TERVEYSTIETO 7. Pienryhmässä Kirjoittakaa (yksi asia per lappu, niin monta lappua kuin keksitte) Vihreälle lapulle liikunnan.
Sikiön kehitys ja normaalin raskauden kulku ”Sinä olet luonut minut sisintäni myöten, äitini kohdussa olet minut punonut. Minä olen ihme, suuri ihme, ja.
AKVAARIOKALAT Taina Perkiö 2012 Kuvat: Taina Perkiö ja eläintenhoidon opiskelijat Poke, Puuhapuisto Veijari, Sealife, Eläinmuseo, Akvariet ja Fjärdilshuset,
KASVIEN VESI- JA RAVINNETALOUS
ALKIONKEHITYS Ravinnonsaanti: Kudosten ja elinten synty:
Gastrulaatio  neurulaatio  elinaiheet
1. Tietoinen tiedonkäsittely
Gametogeneesi eli sukusolujen syntyminen
Sydän- ja verenkiertoelimistön rakenne ja toiminta
Ruoansulatus-elimistön rakenne ja toiminta
Skotlanninterrierikerhon terveyskysely
HERMOSTON FYSIOLOGIA II
Eläimen aineenvaihdunta
7. Kalat 7. BIOLOGIA.
Ruuansulatus Ihminen koostuu: vedestä, noin 63% painosta
Sukupuoli vaikuttaa joidenkin ominaisuuksien periytymiseen
9.1 Vesilintujen rakenne ja elintavat
Sukupuolihormonit Nainen:
Epiteeli-mesenkyymi-vuorovaikutukset, esimerkkinä hammas ja ihokarva
Vesistöjen rehevöityminen
HORMONIT Elimistön kemiallisia lähettejä (vrt. hermosto)
Kappale 4 Selkärangattomilla ei ole sisäistä tukielimistöä, vaan lihakset kiinnittyvät usein ulkoiseen tukirakenteeseen kuten kalkki- tai kitiinikuoreen.
B2 Solu ja perinnöllisyys
Elimistön puolustautumisjärjestelmät
Elävän luonnon kemialliset reaktiot tapahtuvat
Elämän kehitysvaiheita s. 102 – 132
6.1 SELKÄRANGATTOMIEN ELINTAVAT JA MUODONVAIHDOS
Kuikka.
Västäräkki.
Kehitysbiologia ja histologia
5. KASVIT JA LEVÄT 7. BIOLOGIA.
Pyyntitapahtuman vaikutus hauen (Esox lucius) elinkelpoisuuteen
Munasolun vakoutumistyypit (itseopiskeluun liittyen)
II Elimistön rakenne ja toiminta
I Ihminen – Homo sapiens
1. MAA – elämän planeetta 7. BIOLOGIA.
I Ihminen – Homo sapiens
Ruoansulatuskanavan ja sen rauhasten histologia
Esityksen transkriptio:

Endodermi ja sen johdannaiset Kidussuoli (branchium) ja sen johdannaiset kidussuoli = sydämen etupuolelle jäävä osa archenteronia l. alkusuolta muodostuu suolen sulkeutuessa etupäästään sydämen muodostumisen yhteydessä takapää aukeaa ruskuaisen pintaan (sammakko) laajenee voimakkaasti  muodostaa kidustaskut etuosassa: ekto- ja endodermi kasvavat yhteen  stomodeum  suu (os) kidussuolesta kehittyy: etuosa  suuontelo, takaosa  kidusontelo (surkastuu maaselkärankaisilla) 1

kidussuoli  kiduskaaret (pharyngeal archs = branchial archs)  kidustaskut (gill slits) endodermi ja ektodermi poimuuntuvat toisiaan kohti  sisäiset ja ulkoiset kidustaskut ektodermi sisäinen kidustasku endodermi ulkoinen kidustasku kiduskaaret kidussuoli suoli 2

Nisäkkään alkio kiduskaari valtimo (aortan kaari) sulkulevy kidussuolen ontelo horisontaalileikkaus 3

kiduskaari  leukakaari kiduskaari  hyoidikaari (’kielikaari’) Kidusrakoja (teoriassa) 6 paria (fossiilisdilla rustokaloilla enemmän, taaemmat surkastuneet) kiduskaari  leukakaari kiduskaari  hyoidikaari (’kielikaari’) kiduskaaren johdannaiset (harmaa) kiduskaaren johdannaiset (musta) 4

Kaloilla, pyrstösammakoilla ja sammakoiden toukkavaiheilla kidustasku avautuvat kidusraoiksi ja kiduskaariin kasvaa kidukset rustokala luukala 5

HAIT: 5 kidusrakoa 6

1 2 3 4 4 3 2 1 7

kiduskansi 8

3. ja 4. kidustaskun alaosa  lisäkilpirauhaset maaselkärankaisilla kiduskaaret ja vastaavat kidustaskut 2-4 muuntuvat: 1.-2. kidustaskun alue  parillinen kilpirauhasen aihe (thyroid anlage) painaumana kidussuolen lattiaan kidussuolen takaosan ja 4. kidustaskun välinen alue  henkitorven aihe  keuhkot ventraalisesti (kalojen uimarakko dorsaalisesti) 3. ja 4. kidustaskun alaosa  lisäkilpirauhaset 3. ja 4. kidustaskun yläosa  kateenkorva 2. kidustasku  nielurisat (ihminen) 1. kidustasku: ulkoinen tasku  korvakäytävä, sisäinen tasku  sisäkorvan ontelo ja eustaakkinen putki 6. kidustasku  ultimobrankiaalielin (linnut, matelijat; Ca2+-aineenvaihdunta) 9

Keuhkojen kehitys, ihminen A: sivulta, 3. viikko B. ja C: alta, 4. viikko 10

1. kiduskaari: ylä- ja alaleuka, sisäkorvan vasara ja alasin Kiduskaarista syntyy mm. (kussakin kiduskaaressa mesodermia, aortan kaari, hermostopienan soluja ja hermostoputken tuottamia kallohermojen aiheita) 1. kiduskaari: ylä- ja alaleuka, sisäkorvan vasara ja alasin 2. kiduskaari: sisäkorvan jalustin (neural crest), kasvojen lihaksia (mesodermi) 3. kiduskaari: pään valtimoita, nieluhermo, osia vagus-hermosta 4. kiduskaari: aortan kaari, osia vagushermosta 6. kiduskaari  äänihuulten rustot ja lihakset 11

Suurten valtimoiden kehitys aortan kaarista 12

Toivonen 1968, yhteenveto kidussuolen johdannaisista 13

Kiduskaaret ihmisen kehityksessä j = leukakaari h = hyoidikaari 14

kidussuolen kapea osa  ruokatorvi stomodeum (suuaukko) puhkeaa ihmisellä 3. elinviikolla stomodeumin yläosa  Rathken tasku  aivolisäkkeen etuosa väliaivot (diencephalon) suuontelo aivolisäke etulohko takalohko (neuraalinen) 15

suolisto + sen suuret rauhaset B. Keskisuoli suolisto + sen suuret rauhaset maksa (hepar) syntyy endodermaalisesta epiteelistä ventraalisesti mahan takana tukikudos mesodermia, parenkyymi endotermia sydämen takaosan mesodermi indusoi maksakudoksen 16

Maksan, haiman ja sappirakon kehitys ihmisellä sappirakko syntyy maksan aiheen tyviosasta  sappihiussuonet, yhteys suoleen sappitiehyeen kautta haima syntyy 2 endodermaalisen pullistuman yhteensulautumana haimatiehyt  duodenum 17

aukeaa selkärankaisalkiolla viemärisuoleen (cloaca) C. Takasuoli aukeaa selkärankaisalkiolla viemärisuoleen (cloaca) suolen, virtsanjohtimen ja sukupuolitiehyeiden yhteis’aukko’ cloaca säilyy muilla paitsi nisäkkäillä takasuolen pullistumana syntyy rakkokalvo (allantois) Nisäkkään alkio 18

Yhteenveto alkiokerrosten johdannaisista 19

Sikiökalvot anamniota = vesikalvottomat (kalat, sammakkoeläimet) alkionkehitys ’oikeassa’ vedessä amniota = vesikalvolliset (matelijat, linnut, nisäkkäät) alkionkehitys vesikalvon vedessä amnion - vesikalvo; neste (’lapsivesi’) kalvon erittämää, estää kuivumisen: ekto- ja mesodermi, ektodermi sisinnä chorion - suonikalvo; nisäkkäillä  istukka; linnuilla kasvaa muonankuoren alapintaa  ympäri (ravinteet, O2): ekto- ja mesodermi, mesodermi sisinnä allantois - rakkokalvo, eritys 20

Lintu 21

22

23

Nisäkäs 24

25

Opened uterus with cat fetus in midgestation: 1 umbilicus, 2 amnion, 3 allantois, 4 Yolk sac, 5 developing marginal hematoma, 6 maternal part of placenta (endometrium) 26

Lue lisää täältä ja täältä Huom! Nisäkkään ruskuaispussin “ruskuainen” ei ole peräisin munasolusta, tehtävä ottaa ravinteita ekstraembryonaalisesta ontelosta Lue lisää täältä ja täältä 27

28

29

Sikiökalvot kaksosilla a) Alkio kahdentuu ennen trofoblastivaihetta, b) alkio kahdentuu trofoblastivaiheessa, mutta ennen vesikalvon muodostumista, c) alkio kahdentuu vesikalvon muodostumisen jälkeen 30