AKVAARIOKALAT Taina Perkiö 2012 Kuvat: Taina Perkiö ja eläintenhoidon opiskelijat Poke, Puuhapuisto Veijari, Sealife, Eläinmuseo, Akvariet ja Fjärdilshuset,

Esitys aiheesta: "AKVAARIOKALAT Taina Perkiö 2012 Kuvat: Taina Perkiö ja eläintenhoidon opiskelijat Poke, Puuhapuisto Veijari, Sealife, Eläinmuseo, Akvariet ja Fjärdilshuset,"— Esityksen transkriptio:

1 AKVAARIOKALAT Taina Perkiö 2012 Kuvat: Taina Perkiö ja eläintenhoidon opiskelijat Poke, Puuhapuisto Veijari, Sealife, Eläinmuseo, Akvariet ja Fjärdilshuset, Tukholma, Tallinnan eläintarha

2 1. Leuattomat kalat Limaajakalat Nahkiaiset Ei suomuja eikä leukoja Nahkiaismaisia

3 2. Rustokalat Hait Rauskut Kovien suomujen peitossa Ranka koostuu rustoista luiden sijaan Terävät hampaat

4 3. Luukalat Suurin ryhmä Kovat luiset rangat

5 Tehtävä 1. Selvittele, mitä kalaryhmiä suomalaisista akvaarioista löytyy! Etsi esimerkkejä, miten nämä kalaryhmät eroavat toisistaan? Luettele kalaryhmiin kuuluvia lajeja oman mielenkiintosi mukaan. Määritä koulun kalat! Kuva ja laji.

6 Selkärankaisten luustossa on yleensä luuainetta erittäviä soluja, mutta esim. ahvenilla luunmurtumat eivät korjaannu, koska niillä näitä soluja ei ole. Tukiranka

7 Tukiranka jatkuu… Kallo: nieluranka ja aivokoppa –Kiduskannet, leuat –Hampaat / valehampaat kurkussa, kitalaessa, kielessä Selkäranka Muut ruodot ja evät

8 Lahnan tukiranka

9 Evät Ohjaavat kalan kulkua vedessä Eteneminen

10 Evät, jatkuu… Parillisia –Rintaevät, suunnan vaihtaminen, ruuan maistaminen, koskettelu, tuki ja vauhti, niveltyvät hartioihin –Vatsaevät, vakauksen lisääminen, jarruttaminen, mätimunien kuljetus ja kiinnittäminen (esim. kuparimonninen), lantio on surkastunut → vatsaevät eivät ole tukevasti kiinni

11 Evät jatkuu… Parittomat –Selkäevä, äkillinen suunnan muuttaminen ja uintia vakauttava ”köli” –Pyrstöevä, potkuri –Peräevä, vakauttaa kulkua

12 –Rasvaevä (lohikalat, monet tetrat) Evät jatkuu…

13 Tyyppi ja lukumäärä erilaiset eri kalaryhmillä → kalaryhmien ja lajien tunnistus Evät, jatkuu…

14 Sukupuolten tunnistus

15 Eväruodot jatkuu… Pehmeitä nivelrustoja alkeellisimmilla luukaloilla, monnikaloilla voi olla piikki Kehittyneemmillä piikkejä

16 Eväruodot Nivelruodot –Haarautumattomia –Haaraisia

17 Tehtävä 2 Mitä erikoista on synnyttävien hammaskarppikoiraiden peräevässä? Entä millaiset ovat rihmakalojen rintaevät ja miksi? Millaiset ovat kölibarbin rintaevät ja mitä hyötyä kalalle on niistä?

18 Tutki, millaisia evämuotoja kaloilta löytyy. Mitä ne kertovat kalasta? Millaisia evämuotoja ihminen on jalostanut? Piirrä niistä esimerkkejä! Tehtävä 2 jatkuu…

19 Ruumiinmuoto Sukkulamainen ”perusmuoto” Sopeutuma elinympäristöön ja elintapoihin –Vesi on 840 krt raskasliikkeisempää kuin ilma ↔ Solakka muoto ↔ Vähän energiaa vaativa kelluminen Kalojen liikkuminen kuluttaa energiaa vähemmän kuin kävely tai lintujen lentäminen

20 Ruumiinmuoto jatkuu… Litteät ja neulasmaiset ruumiinmuodot ym. muodot: eläminen pohjalla, juurakoiden väleissä, maastoutuminen… Jalostusmuotojen huomioiminen kalojen akvaarioympäristössä (esim. kultakalan muunnokset)

21 Tehtävä 3 Miten voit päätellä ruumiinmuodosta kalan elintapaa, esim. uiko pohjalla, pinnan tuntumassa vai keskivedessä? Miten voit päätellä kalan pään ja suun rakenteesta sen ruokailutapoja?

22 Iho Orvaskesi –Limakerros Limasolut erittävät limaa Pienentää veden kitkaa Estää tartuntoja ja loisten kiinnittymistä

23 Verinahka –Suomut = verinahan luutumia, (Vrt matelijoiden suomut, mitkä syntyvät ihon uloimmasta sarveistuneesta kerroksesta) Iho

24 Iho jatkuu… Verinahka –Suomut Limittäin Kasvavat kalan kasvaessa → kasvurenkaat (riippuu ravinto-oloista, tuleeko kasvurenkaita) Suomujen ja suomurivien määrä ei muutu kalan iän mukana Jos suomuja irtoaa, tilalle kasvavat uudet

25 Monnikaloilta puuttuu suomutus, niillä voi olla tukevat luulevyt suojanaan Iho jatkuu…

26 Peilikarpeilla osa suomuista ovat suurentuneita

27 Verinahka jatkuu… –Värit Ihossa olevien värisolujen yhdistelmät Värisolut haaraisia solun koon muuttuessa sen sisältämä pigmenttiaines voi supistua pieneksi pisteeksi tai laajentua isommalle alueelle Iho jatkuu…

28 Verinahka jatkuu… –Värit 1.melanoforit – musta, ruskea, harmaa – melaniini 2. Ksantoforit – keltaiset ja punaiset – karotenoidit 3. Guanoforit – sinisen ja vihreän sävyt - hopeanhohtoiset guaniinikiteet, valo taittuu ja heijastuu niistä Iho jatkuu…

29 –Värit jatkuu.. Värisolut ovat hermostollisessa yhteydessä keskushermostoon, aistit antavat tiedon → välittyy keskushermoston kautta värisoluihin → vaaleassa ympäristössä kalat ovat vaaleita ja tummassa tummia ja jotkut sulautuvat täysin ympäristön väreihin (naamioituminen) Joillakin lajeilla yö- ja päiväväritys

30 Mieliala, hormonien vaikutus, terveyden tila voi näkyä myös kalan väreinä (esim. kiekkokalan asema, kutuväritys, vihollisen pelottelu) Iho jatkuu…

31 –Värit jatkuu.. Ihmiset ovat jalostaneet kalojen värejä Kultakala, karppi, taistelukala, lehtikala, kiekkokala, synnyttävät hammaskarpit… Albiinomuodot

32 Tehtävä 4 Selvitä, mitä ja miten sinikiekkokala voi ilmaista värityksellään ja kuvioillaan!

33 Lihaksisto Tärkein lihas on kylkilihas, ulottuu hartioista pyrstöevän tyveen –koostuu poikittaisten sidekudoskalvojen toisistaan eristämistä jaokkeista –jakautuu selän- ja vatsanpuoleiseen osaan –jaokkeet kiinnittyvät aina kahteen vierekkäiseen nikamaan → taivutus sivusuunnassa, sulavat liikkeet

34 Lihaksisto jatkuu.. Joillakin kaloilla osa lihaksista sileitä, eivät väsy koskaan, jatkuva uiminen on mahdollista Lohilla ja tonnikaloilla suurin osa lihaksista punaisia, joissa on tiuha hiussuonisto Useimpien kalojen lihakset ovat valkoisia ja vähäverisiä, ne kykenevät nopeisiin syöksyihin mutta väsyvät nopeasti (helpompia haavita)

35 Lihaksisto jatkuu.. Joillakin kaloilla osa lihassoluista on muuttunut sähkösoluiksi → saalistus, ympäristön aistiminen

36 Sydän ja verenkierto Yksinkertainen verenkierto: sydämeen tulee ja sydämestä lähtee tympeää verta.

37 Sydän ja verenkierto Yksi eteinen ja yksi kammio. Ennen eteistä on laskimolaajennus. Sydämestä lähtee kidusaortta, jonka tyvessä on laajentuma, valtimokeko (rustokaloilla se on surkastunut ja tilalla on sydänkeko) Kiduksissa veri hapettuu ja puhdistunut veri kulkee valtimoita pitkin elimiin joista se palaa laskimoita pitkin taas sydämeen

38 Kidukset Hengitys Kalan on irrotettava veteen liuennutta happea pitoisuudesta, mikä vastaa ihmisen oleskelua yli 20 km korkeudessa (Himalajan korkeimmat huiput 8km!)

39 Kidusten pinta-ala aktiivisella kalalla jopa yhtä iso kuin ihon pinta-ala Kiduskaaret joko rustoa tai luuta –Etureunassa siivilähampaat –Takareunassa parilliset kiduslehdet Kidukset

40 Kidukset jatkuu.. Rustokaloilla kiduskaaria viisi paria, luukaloilla neljä Kiduslehdet ovat poimuttuneet kidusliuskoiksi –Punaisia –Tiheä hiussuonisto

41 Kidukset jatkuu.. Rustokalojen kidukset aukeavat ihon pintaan kidusrakoina

42 Kidukset jatkuu.. Luukalojen kiduskaaret kiduslehtineen sijaitsevat kidusontelossa limittäin suojanaan luulevyistä muodostunut kiduskansi

43 Kidukset Monta tehtävää: –Ottavat happea –Erittävät hiilidioksidia –Yläpitävät sopivaa ruumiinnesteiden suolapitoisuutta –Niiden kautta erittyy ravinnon valkuaisaineiden hajottamisessa muodostuvaa ammoniakkia

44 Tehtävä 5 Selvitä, mitä tarkoittaa kidusten toiminnassa vastavirtaperiaate! Jotkut kalat pystyvät asumaan hyvin vähähappisissakin vesissä. Selvitä, miten piikkinuoliaiset, panssarimonnit, ankerias- ja keuhkomonnit, labyrinttikalat, keuhkokalat ja käärmekala voivat selvitä sellaisessa ympäristössä!

45 Kalojen sisäelimet Sijaitsevat ruumiinontelossa kaksinkertaisen kalvon ympäröimänä Munuaiset Uimarakko Sydän, perna Ruokatorvi, mahalaukku (osalla ei ole), suoli, umpilisäkkeet Maksa, sappirakko, haima Virtsanjohdin, virtsarakko, virtsatiehyet Sukupuolitiehyet (maiti, mäti)

46 Munuaiset Selkärankaa vasten Puhdistavat veren kuona-aineista Luukaloilla säätelevät myös suolatasapainoa – makeavedessä ympäristöään väkevämpään kalaan pyrkii kertymään liikaa vettä jota se erittää suurten munuaistensa kautta hyvin laimeana virtsana (samalla suolat pyrkivät kalasta ulos, joten kidusten on pumpattava suoloja kalaan)

47 Munuaiset jatkuu.. Merikaloilla kalsium ja magnesium pumpataan munuaisten avulla ulos ja ne erittävät natriumkloridia (ruokasuolaa) kidusten kautta pois (vesi pyrkii kalasta ulos ja sen on juotava koko ajan) Punasolut syntyvät munuaisen päänpuoleisessa osassa

48 Uimarakko Munuaisten alapuolella Yleensä pitkänomainen, yksi- tai kaksiosainen pussi Tehtäviä –Kelluvuuden säätelijä (kala säätelee uimarakon kaasunpainetta syvyyden ja siten vedenpaineen mukaan) –Kuulon herkistäjä (tetrakalat) –Äänen muodostaja –Hengityselin (niilinhauet, keuhkokalat)

49 Uimarakko jatkuu.. Avorakkoiset kalat: uimarakosta on yhteys suoleen ohuen tiehyeen välityksellä, paineensäätely hiussuoniston kautta, ilmaa nielemällä, suoliston kautta –Lohi-, silli-, karppi-, tetra- ja monnikalat

50 Uimarakko jatkuu.. Umpirakkoiset kalat: tiehyt suoleen katoaa hyvin nuorena poikasena, kaasurauhanen tuottaa kaasut uimarakkoon, kaasunpoistajan avulla liika paine verisuonistoon –Ahvenkalat ja muut kehittyneemmät kalat

51 Ruuansulatuselimistö Petojen ruokatorvi ja mahalaukku hyvin venyvät Ruuansulatusrauhaset: maksa ja sappirakko, haima Maksa on suuri ja selkeä, haima usein hajallinen Rauhaset aukeavat keskisuoleen ja tuottavat ruuansulatusnesteitä

52 Ruuansulatuselimistö jatkuu… Kasvinsyöjien suoli pitkä Umpilisäkkeet laajentavat suolen pintaa

53 Tehtävä 6 Hanki kala ja avaa se. Yritä tunnistaa kalan eri osat. Kypsennä kala ja tutki sen ruotojen rakenteita! Katsele ja kerro, miten koulun lasimonnien sisäelimistö näyttää eroavan muiden kalojen sisäelimistöstä. Tutki partaimumonnin, käärmekalan, lehtikalan, turkoosikirjoahvenen, rusotimanttiahvenen ja mustamollin suun rakennetta ja käyttöä.

54 Silmät Näköä tarvitaan ravinnon etsintään, lajitoverin tunnistamiseen, lisääntymiseen, saaliiksi tulemisen välttämiseen Silmien koko ja sijainti riippuvat kalan elintavoista ja elinympäristöstä –esim. kampelalla silmät siirtyvät kasvun myötä yleensä kalan oikealle kyljelle

55 Silmät Kaloilla on usein todella laaja näkökenttä Monet kalat ovat likinäköisiä Pintaveden kaloilla on yleensä paras näkö

56 Kuono Kaloilla on nenässään kaksi sierainaukkoa Yleensä hyvä hajuaisti –Ruuan etsiminen –Suunnistaminen –Vihollisen havaitseminen –Omien lajitovereiden tunnistaminen

57 Kuono Esim. lohet löytävät syntymäjoelleen kutemaan hajuaistinsa avulla

58 Kuono Makuaisti on kaloilla yleensä lähiaisti, jonka avulla todetaan ravinnon käyttökelpoisuus Makuaisti on hyvin kehittynyt niillä kaloilla, jotka elävät sameissa vesissä ja saalistavat yöllä.

59 Korvat Kaloilla ei ole ulkokorvia, ääni johtuu pehmeiden kudosten läpi sisäkorvaan Sisäkorvassa on kuuloluut Kuuloaistissa on isoja eroja –Hyvä kuulo – sisäkorva yhteydessä uimarakkoon

60 Kylkiviiva Veden värähtelyn aistiminen Veden paineaaltojen muutoksien aistiminen

61 Kylkiviiva näkyy päällepäin kalan kyljessä kulkevana viivana. Se muodostuu suomuista, joissa on reikä. Reiät ulottuvat orvaskeden läpi hyytelömäiseen kanavaan, josta hyytelön liikkeet välittyvät aistisoluja pitkin hermostoon ja muodostavat näin kylkiviiva-aistin. Kylkiviiva

62 Kylkiviiva jatkuu.. Täydentää kalan muita aisteja Kylkiviivan avulla kala voi suunnistaa ja saalistaa muita kaloja Se auttaa muiden aistien lisäksi kalaparvia pysymään yhdessä, niin etteivät ne nopeasti uidessaan törmäilisi toisiinsa.

63 Tehtävä 7 Tutki helmimonnisen silmien käyttöä, isopurjeplekon silmän rakennetta ja kiekkokalan näkökenttää. Millaisia havaintoja teit?

64 Seuraa, miten monniset hakeutuvat ruuan luo ja tunnistavat pohjatabletin syötäväksi! Selvitä, miten corydorasmonnisten viikset on huomioitava pohjahiekkaa valitessa niiden akvaarioon! Tehtävä 7 jatkuu…

65 Tehtävä 8 Mitä tarkoittavat weberin luut? Mikä tehtävä on sisäkorvan kaarikäytävillä? Miten norsukalat kompensoivat huonoa näköaistiaan esim. ruuan hankinnassa, lajin tunnistamisessa ja suunnistamisessa?

66 Aistit http://opettajatv.yle.fi/teemat/aine/578/5 84/639/m15465/Kalathttp://opettajatv.yle.fi/teemat/aine/578/5 84/639/m15465/Kalat http://planeetanihmeet.wordpress.com/ 2012/06/15/kalan-silmin/